Pitääkö pysäköinnin olla ilmaista?
Helsingin kaupunki on viime aikoina nostanut asukaspysäköinnin hintaa. Joillekin hinnan korotus on tullut järkytyksenä ja he näkevät kaupungin toimet pelkkänä rahastuksena.
Usein parkkimaksuja perustellaan sillä, että maksullisuus vähentää autoilua ja siten ruuhkia. Toinen usein esiin nostettu ongelma on se, että parkkipaikkojen määrä ei määräydy markkinoilla vaan esimerkiksi pysäkointinormien kautta, mikä johtaa tehottomaan maankäyttöön. Molemmat näistä ovat aitoja ongelmia ja aiheuttavat merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia.
Haluamme nyt kuitenkin tarkastella parkkimaksuja ainoastaan autoilijoiden näkökulmasta. Eivät kai autoilijat sentään itse hyödy parkkimaksuista?
Kommentit (48)
Markkinat ovat siis hyvästä ja ei-markkinat paholaisesta.
klaus kultti
"Paikan saaneiden autoilijoiden maksuhalukkuus ylittää parkkimaksun ja yhteensä tästä autoilijoille jäävä hyöty on 200 euroa. Parkkimaksujen myötä hyvinvointia saavutettiin siis 500 euroa eli enemmän kuin ilmaisten paikkojen tapauksessa. Maksullisuus lisää hyvinvointia, koska parkkipaikkat päätyvät niitä eniten arvostaville."
Ei maksuvalmius kerro mitään hyvinvoinnista. Olkoot kunnassa yksi eläkeläismiljardööri, joka on valmis maksamaan pysäköintipaikastaan 10 010 euroa. Pysäköintimaksu olkoot se 10 euroa. Hyvinvointia syntyy siis 10000 euroa, jos tämä saa maksullisen paikan. Olkoot tällä eläkeläismiljardöörillä 49 muutakin autoa, joiden parkkipaikkaa hän arvostaa 1010 eurolla. Nyt "hyvinvointia" syntyy lisää 49 000 euroa. Yhteensä hyvinvointia syntyy 59 000 euron edestä, jos tämä miljardööri saa nämä paikat sen sijaan, että 10 euroa paikoista valmiina maksamaan olevat saisivat nämä paikat.
Asfalttikankaan asuinalueen 200 asukasta jäivät nyt ilman paikkoja, mutta mitäpä siitä. Hyvinvointiahan syntyi lisää. Tosin joku toinen olisi ehkä sitä mieltä, että maksuvalmius ei kerro hyvinvoinnin määrää, vaan se kertoo ihmisten varallisuustilanteesta. Rikkaammat ovat yleensä valmiita maksamaan enemmän. Se, että vähävarainen ei saa pysäköintipaikkaa, voi johtaa siihen, että tämä ei voi käydä töissä. Ja siitä voi tosiasiassa tulla yhteiskunnalle hyvinvointitappiota, jota tällaiset maksuvalmiuslaskelmat (joilla ei tosiasiassa ole tekemistä hyvinvoinnin määrän kanssa) eivät huomioi.
Miten analyysi muuttuu, jos autopaikkoja voidaan rakentaa rajattomasti lisää hintaan 50.000 euroa, kuten Helsingissä?
Kun otetaan huomioon, että keskimäärin pysäköintipaikasta Helsingissä ei saada perittyä tuon 50k€ + ylläpidon mukaista hintaa, voidaan sanoa, että pysäköinnin lisärakentaminen tuhoaa aiheuttaa hyvinvointitappioita. Oikea määrä pysäköintiä tietenkin määräytyy aluekohtaisesti, kuten parkkipaikan vaihtoehtoiskustannuskin.
Jätimme tahallaan maankäyttö- yms. asiat blogin ulkopuolelle, jotta pystyimme keskittymään autoilijoiden näkökulmaan. Eiköhän maankäyttöön palata vielä.