Asiaton lehdistökatsaus
Asiaton lehdistökatsaus

Pitääkö pysäköinnin olla ilmaista?

Helsingin kaupunki on viime aikoina nostanut asukaspysäköinnin hintaa. Joillekin hinnan korotus on tullut järkytyksenä ja he näkevät kaupungin toimet pelkkänä rahastuksena.
Usein parkkimaksuja perustellaan sillä, että maksullisuus vähentää autoilua ja siten ruuhkia. Toinen usein esiin nostettu ongelma on se, että parkkipaikkojen määrä ei määräydy markkinoilla vaan esimerkiksi pysäkointinormien kautta, mikä johtaa tehottomaan maankäyttöön. Molemmat näistä ovat aitoja ongelmia ja aiheuttavat merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia.
Haluamme nyt kuitenkin tarkastella parkkimaksuja ainoastaan autoilijoiden näkökulmasta. Eivät kai autoilijat sentään itse hyödy parkkimaksuista?

Asiattomalan kunnassa Asfalttikankaan asuinalueella asuu 200 autoilijaa. Autoilijoiden arvostus tai maksuhalukkuus parkkipaikkoja kohtaan vaihtelee. 50 autoilijaa on valmis maksamaan parkkipaikasta 10 euroa päivässä ja loput 150 vain 5 euroa.
Jos pysäköintipaikkoja olisi yhtä paljon kuin autoilijoita, ilmainen pysäköinti maksimoisi Asfalttikankaan autoilijoiden hyvinvoinnin. Eniten ilmaisuudesta hyötyisivät ne autoilijat, jotka olisivat valmiita maksamaan paikasta 10 euroa, mutta saisivat ne nyt ilmaiseksi. Kokonaisuudessaan autoilijat hyötyisivät ilmaisista parkkipaikoista 1250 euroa (50×10 + 150×5).

Asfalttikankaalla on kuitenkin vain 50 pysäköintipaikkaa. Koska paikat ovat ilmaisia eikä autoilijoilla ole mitään keinoa ilmaista arvostustaan, yksittäinen paikka päätyy vain 25 % todennäköisyydellä sitä eniten arvostavalle. Paikoista koituva kokonaishyöty on nyt 312,50 euroa. Paikoista voitaisiin saada hyötyä 500 euroa, jos ne voitaisiin jakaa niitä eniten arvostaville.Asfalttikankaan autoilijoiden yhdistyksen puheenjohtajaa tilanne sapettaa, koska hän arvostaa parkkipaikkaa 10 euron edestä, mutta saa parkkipaikan käyttöönsä vain joka neljäs päivä. Hän on kuitenkin talousviisas ja ehdottaa Asiattomalan valtuustolle, että Asfalttikankaalle on asetettava 6 euron parkkimaksu. Muiden autoilijoiden pöyristyksestä ja vastustuksesta huolimatta valtuusto hyväksyy esityksen.

Mitä vaikutuksia parkkimaksulla on? Vain 50 autoilijaa on valmis maksamaan parkkipaikasta näin paljon, joten  paikat päätyvät niitä eniten arvostaville. Paikan saavat autoilijat joutuvat maksamaan kunnalle yhteensä 300 euroa parkkimaksuina, mutta saavat parkkipaikan joka päivä. Parkkimaksut eivät ole kokonaishyvinvoinnin kannalta kustannus, vaan ainoastaan tulonsiirto autoilijoilta kunnalle. Parkkimaksut voitaisiin jakaa Asfalttikankaan autoilijoille takaisin vaikkapa alempina veroina, kunhan pidetään huolta siitä, että veronalennuksen peruste ei riipu pysäköinnistä.

Paikan saaneiden autoilijoiden maksuhalukkuus ylittää parkkimaksun ja yhteensä tästä autoilijoille jäävä hyöty on 200 euroa. Parkkimaksujen myötä hyvinvointia saavutettiin siis 500 euroa eli enemmän kuin ilmaisten paikkojen tapauksessa. Maksullisuus lisää hyvinvointia, koska parkkipaikkat päätyvät niitä eniten arvostaville.

Tällainen teoreettinen viisastelu ei välttämättä lepytä kaikkia autoilijoita. He eivät millään usko, että kunnanvaltuusto alentaa veroja tai käyttää rahat autoilijoiden hyödyksi. Huomionarvoista on kuitenkin se, että parkkipaikkoja eniten arvostavien autoilijoiden hyvinvointi kasvaa parkkimaksujen myötä, vaikka maksurahat käytettäisiin esimerkiksi viereisen Kukkaisniityn asuinalueen joukkoliikenneyhteyksien parantamiseen. Näin käy, koska ilmaisen parkkeerauksen aikana nämä autoilijat saivat 10 euroa hyötyä joka neljäs päivä, mutta maksun myötä 4 euroa joka päivä.

Jos parkkipaikkojen vähäisyys kismittää, autoilua ja sujuvaa pysäköintiä rakastavien tulisikin ottaa oppia Asfalttikankaan autoilijoiden yhdistyksen visionäärisestä puheenjohtajasta ja vaatia korkeampia parkkimaksuja.

Kommentit (48)

  1. Anonyymi

    "mutta ainakin minusta se on varsin intuitiivinen ajatus."

    Intuitiivinen kenties siinä mielessä missä Marxin retoriikkakin. Valtavasti selitysvoimaa mutta vähän mitään sellaista teoriaa mistä seuraisi mitään itsessään. Tosin mielenkiintoista miten eräässä tiedekunnassa näin arvotonta teoriaa sovelletaan niinkin paljon. Kertoo jotain sen laadusta (tai laaduttomuudesta).

    • OS

      No, tuo retoriikka ei ainakaan vakuuta.

    • Anonyymi

      Anteeksi, mutta "vähän mitään sellaista teoriaa mistä seuraisi mitään itsessään" ei ollut retoriikkaa, vaan kovaa faktaa mikä seuraa tälläisten ajatusleikkien loogista rakennetta. Se Kenialainen lapsi oli oiva esimerkki siitä, että miksi. Tälläisten esimerkkien ylitse pääsee ainoastaan teoreettisen (puhtaan) matematiikan avulla.

    • OS

      En näe, miten tuo kenialais-esimerkki mitenkään kumoasi tätä parkkimaksuihin liittyvää päättelyä.

  2. Anonyymi

    Olen seurannut kommentointia sivusta ja voisin heittää omat kaksi senttiäni mukaan.

    Minusta on hyvin mielenkiintoinen ajatus redusoida katsastajien kirjoitus eräänlaiseksi tautologiaksi. Ja sitähän se tavallaan onkin. Sen pääargumentti ei ole mitään muuta kuin "Jos vallitsevat olosuhteet mahdollistavat, niin asettamalla pysäköinti maksulliseksi, paikat päätyvät niitä arvostaville". On hyvin tärkeä huomata se, että kirjoituksen ensimmäiset kappaleet eivät ole mitään muuta kuin sellaisten vallitsevien olosuhteiden kuvailua, jossa katsastajia tyydyttävän lopputuloksen muotoutuminen on mahdollista.

    Mikäli lähtökohta on toinen, mikäli esimerkiksi kaikki Asfalttilandian käteinen raha on vain yhden autoilijan hallussa, niin ei muilla autoilijoilla ole mitään kykyä osallistua tähän parkkipaikkojen jakoon, riippumatta siitä, kuinka paljon he arvostavat mitäkin asiaa. Analogia kenialaisiin on ilmeinen – hekään eivät voi kunnolla osallistua ruuan jakoon ja saada markkinoilta omaa osuuttaan, koska heiltä puuttuu maksuvälineitä.

    Kun sanotaan, että taloustiede on todellisuudesta irrallista niin se näyttäytyy toteen kerta toisensa jälkeen näissä esimerkeissä, joidenka lähtökohdilla ei välttämättä ole mitään tekemistäkään oikean elämän kanssa. Poliittiset interventiot eivät elä tyhjiössä, vaan ne vaikuttavat maailmaan sen perusteella, miltä maailma on näyttänyt ennen kyseisiä interventioita. Jos lähtökohdat ovat otolliset, on intervention lopputuloskin otollinen. Sen sijaan jos lähtökohdat ovat toiset, voivat kivet lähteä vierimään ikävään suuntaan.

    Näistä peruskurssitasoisista oppikirjaesimerkeistä ei minun mielestäni ihan hirveästi kannata johtaa kokonaista kaupunkia tai valtiota koskettavia poliittisia suosituksia. Tai voihan sitä yrittää, mutta tilanne on analoginen kirurgille, joka on lukenut kyllä oppikirjat mutta ei ole osallistunut ainoaankaan oikeaan leikkaukseen.

    • Anonyymi

      Minusta tässä pääargumentti on, että hinnoitelu kohentaa tehokkuuta (eli potentiaalisesti kaikki hyötyvät) suhteessa esim. siihen, että hyödykkeet jaetaan sattumman kaupalla tai jonottamalla. On vaikea pitää edes eräänlaisen tautologiana sitä, että tekemällä asiasta kallimpaa kaikki hyötyvät.

      Kyllä, usein myös ongelmien tms. yksityiskohdilla on väliä. Oppikirjan esimerkit perustuvat siihen, ettei mikään perusmallin kriittinen oletus ole liian väärin.

    • Anonyymi

      Tarkkasilmäiset ymmärtävät, että asiattomien johtopäätelmä ("hinnoittelu lisää todennäköisyyttä, että parkkipaikat päätyvät niitä eniten arvostaville") on totta vain jos sen oletukset ovat totta. Minä en tiedä, että minkälainen rakennelma kelpaa anonyymi klo 23.59 argumentiksi, mutta minun argumenteissani on aina premissit ja johtopäätelmä. Lisäksi argumenttieni pätevyyttä tulee arvioiden myös tutkimalla premissien paikkansapitävyyttä.

      Minun on suht' helppo kuvitella tilanteita, joissa asiattomien kuvailemat ennakko-oletukset eivät täyty. Sellaisia tilanteita, joissa hinnoittelu ei johda välttämättä tehokkaampaa lopputulokseen. Näistä syistä asiattomien argumentti muuttuu omassa ajattelussani loogiseksi tautologiaksi. Markkinat joko tehostavat tai eivät tehosta toimintaa, riippuen ihan lähtökohdista. Asiattomien blogotekstisdä ne tehostavat, koska asiattomat ovat valinneet tähän lopputulokseen johtavat lähtökohdat ajattelunsa lähtökohdiksi. Valitkoot toiset lähtökohdat ja toistakoot tämän tekstimuotoisen tutkimuksensa, katsotaan sitten että kuka tehostaa ja mitä!

    • OS

      "Minun on suht' helppo kuvitella tilanteita, joissa asiattomien kuvailemat ennakko-oletukset eivät täyty. Sellaisia tilanteita, joissa hinnoittelu ei johda välttämättä tehokkaampaa lopputulokseen."

      No annapa sitten esimerkki tilanteesta, jossa hinnoittelu ei johda tehokkaampaan lopputulokseen (kuin paikkojen satunnainen jakaminen). Sitten on helpompi jatkaa keskustelua esim miettimällä, ovatko sinun vai asiattomien oletukset tod.näk. lähempänä totuutta.

    • Anonyymi

      Hei OS,

      miksi erityisesti vaadit "paikkojen satunnaista jakamista"? Tuollaista ratkaisua voi kutsua arbitraariseksi ja sen ideana on käsittääkseni kuvastaa "byrokraattista ratkaisua". Se voisi esimerkiksi kuvastaa julkishallinnointia jne.

      Todella harvoin tuollaisia ratkaisuja käytetään, erityisesti tuollaista tarkoitusta varten. Sen sijaan tuollaiset ratkaisut ovat historiassa olleet läsnä esimerkiksi kun öljyn kulutusta on haluttu vähentää hetkellisesti.

      Jos haluat kuitenkin oivan esimerkin tilanteesta jossa hintamekanismi ei toimi, niin sen sinulle suon ainakin. Perusterveydenhuolto & epidemioiden ehkäisyyn liittyvät terveispalvelut erityisesti ovat sellaisia, missä hinnoittelu ei toimi hirveän hyvin niiden tarkoitusperää varten. Lääkkeet saattavat olla suhteessa niin kalliita, että niihin on vain harvalla varaa, mutta hoitamattomat taudit voivat johtaa suurempiin epidemioihin ja kaikkien kannalta huonompaan lopputulokseen.

      Tuberkuloosi on yksi esimerkki tälläisestä taudista.

      Tosin jopa tuon hinnan sosialisoimisen jälkeen ei ole ongelmat kadonneet. Kun ihmiset syövät antibiootteja "sinneppäin" eivätkä ohjeiden mukaisesti, niin silloin syntyy suurempi riski sille, että tauti kehittyy vastustuskykyisemmäksi. Tietenkin jos lääkkeistä maksaisi useita satoja, niin silloin voisin jopa epäillä, että yksilö syö niitä kunnolla. Mutta jos tilanne olisi tuo, niin silloin ne joita ei hoideta taas saattavat yhä useammin tartuttaa muut.

      Jos pohditaan tarkalleen "paikkojen satunnaista jakamista", niin se on ongelmallista, koska tälläisiä ratkaisuja on lähtökohtaisesti harvassa. Helsingin kaupunki tuskin on ehdottelemassa, että paikkoja jaetaan satunnaisesti, myöskään. Sekin toki kertoo huvittavan tarinan Asiattoman mallista, kun sillä hahmoitetaan tilannetta jota ei tosiasiassa ole täällä.

    • OS

      Anonyymi, paikkojen satunnaisesti jakamisella on siis tarkoitus kuvastaa sitä, että ilman hintaa (tai hyvin alhaisella hinnalla) paikat menisivät niille onnekkaille, jotka paikan sattuvat ensimmäisenä löytämään. Tarkoitus ei ole kuvata mitään "byrokraattista ratkaisua", jollaista ei taida Helsingissä olla ollut käytössä (rajoitettujen pysäköintipaikkojen jakamisen osalta).

      Ei satunnaisuus toki ole mitenkään täydellinen kuvaus tilanteesta, jossa pysäköintipaikat ovat ilmaisia (tai hyvin halpoja), mutta jonkinlainen kuvaus siitä täytyy tehdä, jotta vertailu on mahdollinen. Jos keksit paremman kuvauksen maksuttoman pysäköinnin tilanteelle, niin käytä toki sitä esimerkissäsi satunnaisuuden sijaan.

      Asiattomien tekstihän nimenomaan perusteli sitä, miksi pysäköinnille olisi järkevää asettaa hinta. Vaikka esimerkki on vähäisen leluesimerkki, valaisee se yllättävän paljon. Tilannetta, jossa hintamekanismi toimisi (jollakin järkevällä kriteerillä) huonosti pysäköintipaikkojen jakajana, näyttää olevan vaikeampi keksiä. (Terveydenhuoltoesimerkki ei mielestäni kerro pysäköintipaikkojen hinnoittelun järkevyydestä mitään.)

    • Anonyymi

      Miten ihmeessä terveydenhuolto on mitenkään relevantti esimerkki tässä tapauksessa? Eihän Asiattomien blogiteksti käsittele mitenkään terveydenhuoltoa tai sitä että hintamekanismi antaa universaalisti kaikessa aina hyvän ratkaisun, vaan se käsittelee yksiselitteisesti parkkipaikkojen jakamista.

      Terveydenhuoltoon verrattuna parkkipaikoista maksavien asiakkaiden on varmaankin aika helppo vakuuttua parkkipaikkojen ominaisuuksista ja siitä, tarvitsevatko he itse parkkipaikkaa vai eivät.

      Niinpä vetoamisesi terveydenhuoltoalan ongelmiin on täysin epärelevanttia. Ihan hyvin voisit väittää, ettei markkinaratkaisu ole kovinkaan hyvä ylläpitään armeijaa tai majakkaa. Siitä ei mitenkään seuraa ettei markkinoilla ja hinnoilla voi ratkaista minkään hyödykkeen tuotantoa ja jakamista tehokkaaasti.

      Myöskään kritiikki Asiattomien alkuperäisiä oletuksia vastaan ei ole pätevää koska alkuoletukset ovat riittävän realistiset. Miten varteenotettava on esimerkiksi oma heittosi siitä, että vain yhdellä asukkaalla on käteistä? JOs kaikkien muiden likviditeetti on koko ajan nolla, niin miten heillä on varaa hankkia polttoainetta? Siihenhän tarvitaan likviditeettiä. Vai oliko tarkoitus puhua varallisuudesta tai tuloista? No sama asia, jos ei ole yhtään tuloja eikä varallisuutta, niin miten voi selvitä auton ylläpitokuluista?

      – Syltty

    • Anonyymi

      Eiköhän jokaiselle pitäisi olla suht. selvää, että mikä Asiattomien päämotiivi on. He saarnaavat tästä samaisesta kehikosta lähes kaikissa julkaisuissaan ja Katsastaja H jopa on TTY:n aikakausikirjassa toivonut, että julkisen päätöksenteon lähtökohtana tulisi olla tälläinen analyysi.

      Ja tässä tapauksessa alkuoletuksia vastaan kritiikkini on myös täysin reilua siinä mielessä, että nuo oletukset eivät ole realistisia varallisuuden suhteen.

    • Anonyymi

      Sanottakoon vielä sen verran, että kyse on tarkemmin siitä, miksi en itse jaksa nieleä Asiattomien aprioristista päättelyä. Eiköhän tässä tapauksessa olisi syytä arvioida vähän monipuolisemmin parkkimaksujen vaikutusta eikä vain tälläisessä deduktiivisessa kehikossa jonka lähtökohtana on hylätä tosimaailman mekanismit ja korvata ne varsin kummalisella logiikalla jossa eri vaihtoehtojen kustannusten välinen erotus kertoo jotain "hyödystä". Ei, se ei kerro hyödystä paljoa mitään.

      Voidaanhan Asiattomat aina itse haastaa ja antaa heidän selittää yksiselitteisesti mitä hyöty tarkoittaa. He eivät siihen kykene, kuten harva muukaan taloustieteilijä. Mutta toisin kuten muut taloustieteilijät, niin näiden pähkinöihin ei vain mene perille miksi heille tosiasiassa nauretaan kaikkealla kun keskittyvät näin naiiviin analyysiin.

      Kuten on tässä blogissa (ei blogauksessa) sanottu aikaisemminkin: unohtakoomme Pursiaisen kuvitelmat siitä, että hän voisi meitä valistaa modernista rahataloudesta.

    • Nimetön

      Mikseivät ole?

  3. Anonyymi

    Anon 23:59 viilaa pilkkua:

    En ole derivoinut Asiattomien mallia, mutta yleensä mallit rakennetaan niin, että laaditaan riittävät ehdot sille, että johtopäätös seuraa oletuksista. Riittävät, ei välttämättömät. Usein ei edes tiedetä, mitä ne välttämättömät ehdot voisivat olla.

    Logiikan perusteita tuntevat ymmärtävät, että teoria "sataa, jos tuulee" tarkoittaa, että voi sataa vaikkei tuulekaan. Sama juttu.

    Esimerkiksi perumikrossa sekä kysyntä- että tarjonapuolella on äärettömän monta agenttia, joista kenelläkään ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa oloihin, vaan kaikki joutuvat sopeutumaan markkinatasapainoon => täydellinen kilpailu, Pareto optimi (kunhan jokin nippu muita oletuksia on voimassa). Mutta esim. ns. Bertrand duopolissa myös päädytään täydelliseen kilpailuun, vaikka tarjoajia on vain kaksi. Lukumäärä ei siis ollut välttämätön ehto.

    Vastaavia on vaikka kuinka paljon. Yhden riittävän ehdon muokkaaminen tai poistaminen ei muuta johtopäätöstä joko lainkaan tai paljoa. Silloin johtopäätös on aika robusti, eikä kummallisen mallin outo oikku.

    Substannssin osalta hintajärjestelmä ja kunnollinen kilpailu on usein hyvä vastaus moniin politiikkakysymyksiin, joihin mikron peruskama tarjoaa hyvää peruslähtökohtaa. Moniin, ei kaikkiin. Lähtökohtaa, mutta ehkei lopullista vastausta. Toisinaan jotkin asian detaljit menevät niin, ettei kilpailu tjms. olekaan hyväksi. On esim. usein parempi, että poliittisesta vallasta kilpailua rajoitetaan, kuin että vapautetaan poliittinen valta täysin järjestäytyneen väkivallan sisällissodaksi.

  4. Anonyymi

    Lainaus: "…ovat aitoja ongelmia ja aiheuttavat merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia"

    Yhteiskunnan, s.o. valtion ja kuntien ja meidän tavallisten ihmisten on hyväksyttävä se, että meistä ihmisistä aiheutuu yhteiskunnallisia kustannuksia.

    Tuskinpa kukaan haluaa elää sellaisessa yhteiskunnassa, joka kaikessa noudattaa kustannusvastaavuuden periaatetta.

    -VV

    • Anonyymi

      "Tuskinpa kukaan haluaa elää sellaisessa yhteiskunnassa, joka kaikessa noudattaa kustannusvastaavuuden periaatetta."

      Eihän esimerkissä puhuttu mitään kustannusvastaavuudesta.

      Koska parkkipaikkojen suorista kustannuksista ei puhuta mitään, niiden on oltava nolla.

      Niinpä myös parkkipaikkojen hinta kustannusvastaavuuden perusteella olisi nolla, joka Asiattomien mukaan johtaa tehottomuuteen. Tämän kirjoituksen perusteella Asiattomat eivät kannata yhteiskuntaa, joka noudattaa kaikessa kustannusvastaavuuden periaatetta. Täysin päinvastoin.

      Asiattomat voivat korjata, jos meni väärin.

      – Syltty

    • Anonyymi

      Lisäys edelliseen:

      Oletin siis että tarkoitit suoria kustannnuksia.

      Ehkä tarkoititkin suorien kustannnusten lisäksi kaikkia kustannuksia eli myös yhteiskunnallisia kustannuksia. Huomautan että edellisesä postauksessani oletin, että kustannusvastaavuudessa sana kustannus tarkoittaa suoria kustannuksia. Saatoin tulkita väärin kirjoituksen näiltä osin.

      – Syltty

    • OS

      Syltyn vastauksen jatkeeksi voisin vielä lisätä, että "yhteiskunnallisilla kustannuksilla" tarkoitetaan tietenkin sitä, että yhteiskunta käyttää resurssejaan (kuten maata) jollain mittarilla huonommin/tehottomammin, kuin se voisi.

      Esim ihmisten auttamista voidaan mahdollisesti pitää hintansa arvoisena. Asiattomien mainitsema "yhteiskunnallinen kustannus" taas on puhdasta tappiota meille kaikille.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *