Asiaton lehdistökatsaus
Asiaton lehdistökatsaus

Perhe on pahin

Perheyritys voi saada sukupolvenvaihdoksen yhteydessä verohelpotusta. Tämä tarkoittaa sitä, että perheen sisällä tapahtuva omaisuuden siirto saa kevyemmän verokohtelun kun perheen ulkopuolelle tapahtuva. Sukupolvenvaihdokseen liittyvään perintöverotukseen suunnitellaan parhaillaan lisäalennusta, tosin esitys saattaa vielä kaatua eduskunnassa. Ei siis kenties ole liian myöhäistä muistuttaa, miksi perheyritysten sukupolvenvaihdoksia ei pidä tukea.

Perheyritykset ovat julkisuudessa suosittuja. Niitä pidetään kasvottomien pörssiyritysten söpöinä vastakohtina. Helsingin sanomien kolumnisti esimerkiksi luonnehti taannoin perheyrityksiä seuraavasti: ”Perheyritykseen on sitoutunut sellaista pääomaa, jota on vaikea mitata rahassa: tahtoa, perinteitä, osaamista, velvoitteita. Sanalla sanoen kunniaa.”

Kolumnisti ei ole ihan oikeassa. Kunnia ja sen sellaiset meitä hienompien ihmisten asiat eivät ole pääomaa. Sen sijaan niitä on helppoa mitata rahassa. Tarkastellaan asiaa esimerkin avulla. Suvun patriarkka tehtailija Teräs miettii yrityksensä myymistä pörssiyhtiö Kasvoton Oyj:lle. Yritys on Kasvoton Oyj:n omistajille 100 miljoonan arvoinen. 

Mutta jos Kasvoton Oyj ostaa yrityksen, Teräksen suvun perijästä Kullervo Teräksestä ei tule johtajaa. Kullervon johdossa yrityksen arvo on vain 90 miljoonaa, koska suoraan sanottuna Kullervo on parempi kuluttamaan varallisuutta kuin luomaan sitä. Perheen kunnia, perinteet ja jatkuvuus kuitenkin saavat Teräkset pitämään yrityksen suvussa. Toisin sanoen tehtailija Teräs perillisineen maksaa 10 miljoonaa kunniasta ja jatkuvuudesta. Tässä ei sinänsä ole mitään väärää, Asiattoman puolesta kukin käyttäköön varallisuuttaan miten haluaa. Mutta ei tässä ole mitään erityisen hyvääkään: tilanne on sama kuin jos tehtailija olisi ostanut pojalleen 10 miljoonan lätkävarusteet.

Jotta asia ei jäisi epäselväksi, korostetaan sitä, että Teräkset todella käyttävät ihan oikeaa varallisuutta Kullervon johtajaksi saamiseen. Jos Teräkset olisivat suvun jatkuvuuden asemesta arvostaneet isoa nuotiota, he olisivat voineet polttaa yhden kymmenestä tehtaastaan ja myydä loput 90 miljoonalla Kasvoton Oyj:lle, joka olisi joutunut rakentamaan tehtaan uudestaan. Tulos olisi sama: Teräkset olisivat kuluttaneet varallisuutta 10 miljoonan edestä arvostamaansa asiaan. Asiattoman avomielinen väki joutuisi tällöinkin toteamaan, että kukin käyttäköön varallisuuttaan miten haluaa. Mutta on epäselvää, riemuitsisivatko kolumnisti ja muut perheyrityksiä fanittavat.

Perheyritysten taipumus pitää omistus suvussa on siis kulutusta, ei varallisuuden luomista.

Miten tämä sitten liittyy sukupolvenvaihdoksen verokohteluun? Ehkä Teräksen suku ei haluakaan kuluttaa varallisuutta perheen kunniaan, vaan haluaa suurimman mahdollisen tuoton omaisuudelleen. Näin ollen suku myy yrityksen Kasvottomalle. Paitsi tietenkin jos verottaja kohtelee myyntiä Kasvottomalle eri tavalla kuin siirtoa Kullervolle. Jos verohelpotus on niin suuri, että Kullervon aikaansaama 10 miljoonan arvonalennus kompensoituu, kunniasta viis veisaavakin Teräksen suku siirtää tehtaat Kullervolle. Koska edes Teräkset eivät välitä mitään kunniasta, varallisuutta tuhoutuu 10 miljoonaa ilman, että kukaan saa mitään. Tuloksena on siis iso nuotio.

Kommentit (22)

  1. Anonyymi

    Minulla on sellainen käsitys, että sukupolvenvaihdoksille annettiin veroalennusta kepun toimeliaisuuden johdosta. Maatilat haluttin mahdollisuuksien mukaan perintöverosta vapaiksi.

    Tässä yhteydessä oli pakko häveliäisyyden vuoksi antaa perintöveroalennusta muunkin kuin maatalousalan yritysvarallisuuden perijöille.

    VV

  2. Mikko Savelius

    Valtion koneiston sisältä käsin tarkasteltuna kaikki yksityinen omaisuus näyttäytyy lainana/vääryytenä, joka tulee tavalla tai toisella periä verojen muodossa takaisin. Kirjoitin jokin aika takaperin blogin siitä missä muodossa perheyrityksen omaisuus on, ja miksi verotus tulisi suorittaa vasta siinä vaiheessa, kun ihka oikea raha on omistajan kädessä (myyntivoitto).
    http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183322-myyntipaivan-voi-valita-kuolinpaivaa-ei

  3. Anonyymi

    Nyt se on tutkittu:

    Ulkopuolinen toimitusjohtaja on usein perustajaa kyvykkäämpi – ero perilliseen on vielä suurempi
    Palkatun toimitusjohtajan kyvyt ovat keskimäärin paremmat kuin yrityksen perustajalla tai perillisellä

    http://www.hs.fi/talous/a1432436399859

    – Syltty

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *