Asiaton lehdistökatsaus
Asiaton lehdistökatsaus

Pormestarin farmarihousut

HS:n pääkirjoituksessa siteerataan Jussi Pajusta, joka kertoo ettei Helsinki nosta veroja uuden budjetin yhteydessä vaan ottaa mieluummin lisää velkaa. Pormestari Pajunen kertoo syynkin, vieläpä kuninkaallisessa me-muodossa:

 ”Mielestämme ei ole hyvä asia, että lähtisimme leikkaamaan kuluttajien ostovoimaa tässä, yleisesti varsin negatiivisessa taloustilanteessa”.

Voiko velkaantumalla lisätä kuluttajien ostovoimaa? Lukijalle pitäisi nyt jo olla selvää, että Asiattoman väki on yksinkertaista, joten ajatellaan asiaa yksinkertaisesti.

Sinun pitää ostaa farkut. Et jaksa ostaa farkkuja itse, annat tehtävän vaateostajallesi Jussille. Jussi päättää kuluttaa farkkuihin 100 euroa. Nyt Jussin täytyy vielä päättää, kuinka farkut rahoitetaan.

Jussi voi nostaa 100 euroa tililtäsi ja maksaa farkut heti. Tai sitten Jussi voi ostaa farkut luottokortilla, jolloin maksu tulee vuoden päästä. Luottokorttimaksuun tulee 10 % korko, joten vuoden päästä tuleva lasku on 110 euroa.

Kumpi maksutapa on sinulle parempi?

Ajatellaan aikaa vuoden kuluttua. Jos tililläsi on alunperin esimerkiksi 1000 euroa, oletetulla 10 % korolla ilman nostoja saldosi olisi vuoden päästä 1100 euroa. Jos Jussi osti farkut luotolla, joudut maksamaan tästä luottokorttilaskusi 110 euroa, joten tililläsi on tämän jälkeen 990 euroa.

Entä jos Jussi osti farkut käteisellä? Tässä tapauksessa tilisi saldo laski heti 900 euroon. Oletetulla 10 % korolla tilisi saldo vuoden päästä on 990 euroa. Siis täsmälleen sama kuin luottokorttioston tapauksessa.

Sinulle on siis täydellisen yhdentekevää, ostiko Jussi farkut käteisellä vai luotolla. Se ei vaikuta sinun ostovoimaasi yhtään mitenkään. Voit toki olla tyytymätön siihen, että Jussi meni ostamaan niin turkasen kalliit farkut, mutta niiden rahoituksella ei ole sinulle mitään väliä.

Helsingin kaupunki kuluttaa samalla tavalla rahaa kaupunkilaisten puolesta kuin esimerkin Jussi. Kuten esimerkissä, voit olla tyytyväinen tai tyytymätön menojen tasoon. Kenties Helsingin kaupunki kuluttaa sinusta liikaa tai liian vähän. Mutta on yhdentekevää rahoitetaanko menot velalla vai verojen korotuksella. Jos menot rahoitetaan velalla, tarkoittaa tämä yksinkertaisesti sitä, että verotusta lykätään tulevaisuuteen. Koska tiedät tämän, ymmärrät, ettei ostovoimasi todellisuudessa nouse. Tilillesi jää kyllä enemmän rahaa nyt, mutta nämä rahat korkoineen niistetään sieltä joskus tulevaisuudessa. Visaa vinguttamalla ei voi rikastua.

Esimerkki on muuten varastettu Stephen Landsburgin mainiosta kirjasta The Armchair Economist, jota ei voi suositella liikaa.

Kommentit (51)

  1. Diletantti

    Oman muistinvaraisen empiria tutkimuksen mukaan ricardomainen käyttäytyminen lisääntyy eli "rajakulutusalttius" laskee, mitä velkaisemmasta kansantaloudesta on kyse, kun taas vähemmän velkaisissa talouksissa kuluttajat käyttäytyvät keynesiläisittäin eli "rajakulutusalttius" nousee. Ehkä tämä pätee myös taloustieteen trendeihin: huolet huomisesta ajavat ajattelua kohti ricardoa.

    Tässä nyt korostetusti jotain kriittisiä näkökulmia, to make a point. Ricardon teoreema on ajattelun apuna minusta ihan kelpoinen, jos sitä muistaa vain täydentää. Esimerkiksi korkean velkaantumisen tilanteissa, kulutuskysyntää voisi ajatella lisättävän epäklassisesti nostamalla ylijäämäisten talouksien veroja ja vähentämällä velkaa, sen sijaan että otetaan ylijäämäisiltä talouksilta lainaa kaikille myönnettäviin veronalennuksiin. Valitettavasti Ricardo ei sano tähän lopulta mitään, koska se ei tee eroa asukkaiden likviditeetin tai rahoitusaseman tms. suhteen ja ajatus on muutenkin yhteensovittamaton perusteesin kanssa (tulevaisuuden verojen epävarmuuden poistaminen ei sovi oletukseen täysimääräisestä verojen diskonttauksesta).

    Tästä syystä noin yleensä yksittäisten mallien selityskykyyn (tai niiden proponentteihin) on minusta tervettä suhtautua vähän skeptisesti, tosimaailman ilmiöt ja mallien rajoitukset unohtuvat kovin helposti.

  2. Anonyymi

    Jos otetaan velkaa sisään suljettuun systeemiin (perusoletus kai teillä ja sitä myöten kommentoijallakin) ja raha laitetaan aktiiviseen käyttöön (tässä Helsingin kaupungin toimintabudjettiin) eikä makseta velkaa pois, niin tietysti tilanne on aivan erilainen verrattuna tilanteeseen, jossa lainaa ei oteta siihen hetkeen asti, kunnes (reaali)korkoja on maksettu tasan lainan (reaali)pääoman verran.

    Tuollakin hetkellä tilanne on sama vain, jos ajatellaan kokonaisuutena nimenomaisesti aikaa, jona (reaali)korkoja on maksettu lainan (reaali)pääoman verran. Kaikkina muina ajanjaksoina tilanne on eri verrattuna siihen, että ei oteta lainaa.

    Kaikissa muissa ajanjaksoissa tilanne eroaa siitä, ettei lainaa oteta, koska systeemissä (ja aktiivisessa käytössä)on aina sisällä eri määrä rahaa verrattuna siihen, ettei olisi otettu lainaa. Määrät ovat siis eri, mutta ei rahan lähde tietenkään toimintaa paranna tai huononna, siinä olette oikeassa.

    En tiedä, mutta epäilen, että Helsinki ei ole tätä farkkuvelkaa maksamassa vaan pikemminkin velka kasvaa vielä lähivuosina.

    Oletatte (tai ainakin annatte ehkä vahingossa ymmärtää), että lainan vaihtoehto on veroprosentin korotus/verotuksen suhteellinen korotus, veroprosenttia/suhteellista verotusta joudutaan korottamaan joka tapauksessa ja että veroprosentin/suhteellisen verotuksen korotuksen hetki on merkityksetön.

    Velka ja verojen korotus eivät käytännössä kuitenkaan kohtaa näin suoraviivaisesti (asiasta voidaan päättää vapaasti, kunhan on veronkeruuoikeus olemassa ja lainaa saatavilla), veroprosentin korotuksen/suhteellisen verotuksen korotuksen väistämättömyys ei ole mitenkään itsestään selvää ja missään tapauksessa ei veroprosentin korotuksen/suhteellisen verotuksen hetki (jos toki ei velanotonkaan hetki) ole merkityksetön Helsingille eikä Helsingissä toimiville yrityksille ja täällä asuville ihmisille.

    Jamppa

    Ps. Löysin Apusen avulla niin kuin ehkä moni muukin. Hyvä blogi, jatkakaa vaan samaan malliin. Ei haittaa ainakaan minua vaikka poliittinen näkemys ehkä vähän puskee läpi.

  3. Anonyymi

    Täysin aiheen sivusta rohkenen huomauttaa, että kaupungin hallintoa voi johtaa joko luottamushenkilönä pormestari tai viranhaltijana kaupunginjohtaja. Pajunen on kaupunginjohtaja, vaikka hänellä hämmentävästi on myös ylipormestarin arvonimi.

  4. katsastaja h

    Parahin Anonyymi,
    Olet täysin oikeassa. Käytimme nimitystä pormestari kaupunginjohtajan sijasta, koska halusimme tavoitella leikkisää sävyä. Mutta kuntalaissa nimityksellä pormestari on tosiaan tämä kertomasi täsmällinen merkitys, ja epätarkkuutemme on varmaan aiheuttanut turhaa mielipahaa ja hämmennystä muillekin lukijoille. Virhe ei tule toistumaan.

  5. Pieni vaalisarja 2: maksamme velkaa – Image-blogit

    […] eivät halua valtiolle lisää velkaa, mutta veroja voi kyllä korottaa. Kuten Asiattoman vanhassa kirjoituksessa osoitettiin, veronmaksajan kannalta on yhdentekevää, rahoitetaanko julkiset menot veroilla vai […]

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *