Asiaton lehdistökatsaus
Asiaton lehdistökatsaus

Synkkä ja itsekäs tiede

Asiattoman väki on viime aikoina havainnut useita kannanottoja siitä, miten taloustieteessä oletetaan, että ihmiset ovat itsekkäitä ja rationaalisia ja miten lapsellisen väärä tämä oletus on. Joidenkin mielestä tämä on jopa aikamme pahin megatarina. Joidenkin mielestä taas ei.

Viimeksi silmäämme pisti tämä Helsingin Sanomien pääkirjoitussivun kolumni. Hesarin kolumnisti väittää muun muassa, että oletus ihmisten itsekkyydestä johtaa huonoihin politiikkasuosituksiin. Katsotaanpas Asiattomalle tyypillisen yksinkertaisen esimerkin avulla, pitääkö tämä paikkaansa.

Otetaan esimerkiksi talonmaalaus. Talon omistaja pohtii talonsa ulkoseinien maalausta. Maalaaminen maksaa vaivannäköineen ja maaleineen 5000 euroa (kuten Asiattoman esimerkeissä yleensä, tarkat euromäärät eivät ole tärkeitä). Asunnon hinta nousee maalauksen myötä kuitenkin vain 4000 euroa, joten itsekäs omistaja päättää olla maalamatta.

Itsekäs omistaja ei ota huomioon sitä,  että talonmaalaus parantaa naapuruston viihtyisyyttä, mikä nostaa myös naapuritalon hintaa 2000 eurolla. Maalaaminen tuottaisi 6000 euron (4000 + 2000) kokonaishyödyn ja sen kustannukset olisivat vain 5000 euroa. Yhteiskunnan hyvinvointi siis kasvaisi 1000 eurolla, jos talo maalattaisiin. Lopputulos on tehoton eli hyvinvointia olisi mahdollista parantaa.

Mitä tekisi epäitsekäs omistaja? Oletetaan, että omistaja on erittäin epäitsekäs siten, että hän arvostaa naapurinsa hyvinvointia yhtä paljon kuin omaansa. Maalaamisen hyöty omistajalle on nyt 6000 euroa ja hän maalaa talon.

Jos ihmiset olisivat epäitsekkäitä, mitään politiikkasuositusta tai politiikkaa ei siis tarvittaisi. Entä millaisen politiikkasuosituksen taloustietelijä tekisi, jos ihmiset ovat itsekkäitä?

Politiikkasuosituksia tekevän taloustietelijän tavoite on maksimoida yhteiskunnan hyvinvointi eli hyötyjen ja kustannusten erotus. Suositus siis on, että talo maalataan. Maalauspakko tuskin kuuluu politiikkavalikoimaan, joten politiikkatoimenpiteen tulisi olla sellainen, että se kannustaisi itsekkään omistajan maalaushommiin eli käyttäytymään kuten epäitsekäs omistaja.

Tämä tulos pätee melko yleisesti. Itsekkään käyttäytymisen olettava taloustieteilijä päätyy suosittamaan täsmälleen samaa lopputulosta, johon täysin epäitsekkäät ihmiset päätyisivät.

Maalin rapistuminen ei tietenkään ole maailman suurin ongelma, vaikka ei täysin mitätönkään. Vastaavia tilanteita oikeasta maailmasta on kuitenkin useita, kuten liikakalastus, ilmastonmuutos tai liikenneruuhkat. Taloustieteen suositus esimerkiksi ruuhkien vähentämiseen optimaaliselle tasolle ovat ruuhkamaksut. Ruuhkamaksuilla itsekkäät autoilijat saadaan käyttäytymään ikään kuin he epäitsekkäästi ottaisivat huomioon autoilustaan muille aiheutuvan haitan.

Kommentit (21)

  1. Anonyymi

    5000 euron maalauslaskusta ehkä yli 2000 euroa on veroja. Yhteiskunnallinen hyöty on siis oikeasti 4000 euroa. Siirrytään melkein libertarismiin ja poistetaan melkein koko verotus, niin ongelma poistuu kaikkialta muualtakin. Juuri verotus aiheuttaa tätä ongelmaa paljon enemmän kuin ulkoishyödyt. Sen ruuhkaveron ja muut selkeämmät haittaverot voisi silti säätää.

  2. Pauli Sumanen, emeritustutkija

    Nyt osuitte väärään esimerkkiin, nain sanon 74-vuotiaan puutalon omistajana. Jos huonokuntoista maalipintaa ei uusi ajoissa, joutuu vanhan maalipinnan ja muut vauriot poistamaan käsin/koneellisesti/hiekkapuhaltamalla tai uusimalla laudoituksen. 5 000 euron maalauksen siirtäminen liian pitkään aiheuttaa 15 000 euron lisäkustannukset. Vaikka jälleenmyyntiarvo nousisikin sillä hetkellä vain 4 000 euroa, maalausta ei voi laiminlyödä, sillä kukaan ei osta ulkoa lahon näköistä taloa. Siihen on pakko tehdä ensiksi tuo 15 000 euron ulkopintaremontti.

    Ajattelitte varmaan ihan jotain muuta, mutta kiinteistön arvonmuodostukseen liittyviä tekijöitä te ette hallitse. Sanon tämän ihan kokemuksesta, sillä näitä taloja minulla on ollut jo useita vuosien varrella. Edullisen talon saa, kun ostaa ulkonäöllisesti rappiolla olevan talon, jossa ulkomaalaus ym. pikkuseikat on unohdettu, mutta silti talon runko on terve ja sisäilma-asiat kunnossa.

    • Anonyymi

      Ihan turhaa pilkunnuohoamista. Voihan sen talon maalipinta olla ihan hyvä, mutta väri edellisen omistajan tyylitajuttomuuden takia täydellisen karmea.

      – Syltty

    • Nimetön

      Pauli,

      Esimerkin luvut ovat keksittyjä. Tarkoitus ei ollut puhua talonmaalauksen järkevyydestä yleensä. Kirjoituksen vaatimaton tavoite oli ainoastaan osoittaa, millaisia politiikkasuosituksia taloustiede antaa tilanteessa, jossa yksittäisen henkilön toiminta haittaa/hyödyttää muita ihmisiä sekä miten suositus riippuu kyseisen henkilön itsekkyyden asteesta. Tiedät varmasti enemmän talonmaalauksesta kuin Asiattoman väki.

  3. Anonyymi

    Itsekkyys on varmaankin ihmisen perusluonteessa. Rationaalisuus on samanlainen abstraktio, mutta ilman perusluonteen nimikettä (eli siis täysin konstruktiivinen).

    Taloustieteessä ei pidä sekoittaa itsekkyyttä ja ns. rationaalisuutta. Rationaalisuutta (matemaattiset oletukset ihmisen käytöksestä) käytämme lähinnä, koska se mahdollistaa mallien ylettämisen aikapisteestä 0 (=tämä hetki) eteenpäin eli 0+x:ään. Tällä "rationaalisuudella" ei ole mitään tekemistä ihmisen oikean käytöksen kanssa.

  4. Talouskielioppi toimittajia varten – lyhyt oppimäärä – Image-blogit

    […] ei ole kovin huono lähtökohta, etenkään politiikkasuosituksia annettaessa (ks. tämä aiempi kirjoitus aiheesta). Jos ihmiset olisivat altruistisia, ei maailmassa olisi ilmastonmuutosongelmaa, […]

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *