Veikkaus on erilainen asiattomin silmin
Kun kolme oman alansa lähes monopoliyritystä suunnittelee yhdistymistä, kilpailuviranomaiset yleensä kiinnostuvat asiasta. Saattaa olla, että jopa lehdistö huolestuu siitä, mitä yhdistetyn firman asiakkaille tapahtuu yhdistämisen jälkeen. Toisin on suunnitellun Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton yhdistämisen laita. Ketään ei kiinnosta mitä pelaajille tapahtuu, kaikki ovat huolissaan vain edunsaajista. Onkin ehkä sopiva hetki muistuttaa, miksi rahapelimonopolit ovat niin huono asia.
-Rahapelimonopolien tuotot ovat verorahoja.
Tämä on asia, joka hyvin usein hämärtyy julkisessa keskustelussa. Peliyhtiöiden tuottoja pidetään jotenkin eri asiana kuin muita verovaroja. Ne ovat muka ilmaista rahaa joka voidaan käyttää löyhemmin perustein kuin muut verovarat. Tosiasiassa peliyhtiöiden tuotot ovat ihan samanlaista verorahaa kuin kaikki muutkin verorahat. Niitä käytetään kattamaan julkisia menoja, jotka pitäisi muuten kattaa joillakin muilla veroilla.
Koska peliyhtiöiden tuotot ovat verovaroja, ne pitäisi jakaa samoin perustein kuin muut verovarat. Jos käyttökohde on sellainen, ettei siihen pitäisi käyttää verovaroja, ei siihen pidä käyttää myöskään pelituottoja. Jos toipuvien kansanedustajien hoivakotiyhdistystä ei pidä tukea verovaroilla, ei sitä pidä tukea pelituotoillakaan. Samoin jos jokin kohde on riittävän arvokas verovarojen käyttöä varten, se on riittävän arvokas myös pelivaroilla rahoitettavaksi. Tästä pääsemmekin seuraavaan asiaan.
– Rahapelimonopolien keräämät varat käytetään tulonsiirtoihin köyhiltä rikkaille ja / tai älyttömiin kohteisiin.
Pienituloiset käyttävät rahapeleihin huomattavasti suuremman osan tuloistaan kuin suurituloiset. Pelien tuottojen jako ei kuitenkaan suosi pienituloisia. Esimerkiksi Veikkauksen varat jaetaan urheilulle ja kulttuurille, joten suuri osa niistä hyödyttää vähintään keskiluokkaisia ihmisiä. Rahapelimonopolit siis verottavat köyhiä ja antavat rikkaammille. Mutta kuten johdannossa todettiin, kukaan ei muista pelaajia.
Koska pelirahat eivät leikisti ole verovaroja, niitä myös annetaan kohteisiin, joihin verovaroja olisi vaikea kohdistaa. Yksi esimerkki tästä ovat poliittiset tai puolueisiin ja poliitikkoihin kytkeytyneet järjestöt. Uskomaton esimerkki on Fintoto, jonka tuotot käytetään hevoskasvatukseen ja -urheiluun. Aikana, jolloin varaa ei ole lastensairaalan rakentamiseen, julkisten varojen käyttäminen näin kuulostaa lähinnä irvokkaalta.
– Rahapelimonopolit ovat huono tapa ehkäistä pelihaittoja.
Pelimonopolien puolustajat sanovat, että niitä tarvitaan pelihaittojen ehkäisyyn. On mahdollista (vaikka ei ilmiselvää) että rahapelien hintataso olisi liian alhainen täysin sääntelemättömillä markkinoilla. Mutta tietenkään täysin sääntelemättömien markkinoiden ainoa vaihtoehto ei ole monopolijärjestelmä.
Kilpailulliset markkinat yhdistettynä pelien korkeaan verotukseen tuottaisivat pelihaittojen näkökulmasta aivan yhtä hyvän lopputuloksen. Lopputulos saavutettaisiin ilman monopoleihin väistämättä liittyvää tehottomuutta (esimerkiksi poliittisia hallintoneuvostoja) ja peliverot kerättäisiin läpinäkyvästi aivan kuin muutkin verot. Tämä pakottaisi hevoskasvattajat kilpailemaan verovaroista muiden menokohteiden kanssa tavanomaisessa demokraattisessa prosessissa.
Mikähän muuttuisi pelaajan kannalta, jos kolme suurta yhdistyisivät? Oma "veikkaukseni" on, että ei mikään…Kai yhdistymisellä pyritään ensisijaisesti hallinnon keventämisen kautta säästöihin ja sitä kautta suurempiin monopolituottoihin. Pelien ehtoihin (eli palautusprosentteihin) en usko tulevan muutosta. Tämä kolmen yhdistyminen oli kuitenkin ennemmin heitto, kuin valmisteltu ehdotus. Yhdistyminen ei liene ajankohtainen ilman lainmuutoksia, joten prosessi vie väistämättä aikaa…
Parahin Anonyymi,
Voit olla oikeassa, että mitään näyttävää ei heti tapahtuisi. Kenties jotain tehostamista tapahtuisi, kun hallintoneuvostojen määrä putoaisi yhteen (varmaankin siirtymäkauden jälkeen jne). Mutta kuten jäljempänä toinen kommentaattori toteaa, nykyisessä järjestelmässä rahapelit joutuvat kilpailemaan keskenään ainakin jossakin määrin. Sekä ravipelaaminen että automaattipelaaminen ovat varmaankin jonkinlaisia korvaavia hyödykkeitä veikkauspeleille ja raha-arvoille. Tämä kilpailu katoaisi yhdistymisen tapahtuessa. Lisäksi mitä isompi syntyvä yritys on, sen parempi se on lobbaamaan omien etujensa (esim. säilyttämisensä puolesta). Samoin syntyvä jätti kontrolloi aika valtavaa jakopottia ja pystyy myös sitä kautta ajamaan omia etujaan.
Täsmälleen samaa mieltä Asiattoman kanssa. Lisäisin vielä, että keskeinen syy, miksi uhkapelitoimintaa ei haluta siirtää verotulosarakkeen piiriin on, että silloin asia muuttuisi läpinäkyvämmäksi ja fyrkan ns. ohjailu "kavereille" ja humbuugiin muuttuisi kiusallisemmaksi.
Kirjoittelin aikoinaan aiheesta paljonkin, ja ihmettelin haastattelukysymyksenä, että eikö heidän mielestään ole millään lailla outoa, että tahot, jotka valvovat rahankäyttöä ja edunsaajat ovat käytännössä samoja tahoja, jotka aina lyhyen väliajan jälkeen vaihtavat vain roolista toiseen.
Parahin Juhani,
Pelirahojen käsittely muiden verovarojen kanssa lisäisi järjestelmän läpinäkyvyyttä. Kenties rahojen kerääminen veroina monopolivoittojen sijasta lisäisi läpinäkyvyyttä entisestään, kun pelaajat näkisivät kuinka suuri osa pelin hinnasta on veroa.