Asiaton lehdistökatsaus
Asiaton lehdistökatsaus

Verotus ja katoavat farmarihousut

Lukijamme ihmetteli kommentissa miksi meillä Asiattomassa ollaan veroja vastaan. Luonnehdinta on mielestämme hivenen liioiteltu. Mekään emme sentään vastusta kaikkea verotusta. Mutta miksi verotus on ongelmallista? Veroista on puhuttu lehdistössä paljon tällä viikolla. Silti tätä kysymystä ei ole julkisuudessa käsitelty lainkaan.

Asiaa voidaan valaista tarinan avulla.

Tarinan keskipisteessä ovat tälläkin kertaa farmarihousut. Olet aikeissa ostaa sellaiset. Koska olet varsin varakas henkilö (esim. pormestari), aiot hankkia ne vaatturi Astalta. Farmarihousujen arvo sinulle on 100 euroa. Et siis suostu maksamaan housuista enempää.

Vaatturi Asta tekee paljon farmarihousuja, ja hän haluaa saada farmarihousuista vähintään 80 euroa. Jos hinta on tätä alhaisempi, Asta viettää mieluummin aikaa Bachin sellosarjojen kuin ompelukoneen parissa.

Riippuen tinkimiskyvyistäsi sovitte farmarihousujen hinnaksi jotakin 80 euron ja 100 euron välillä. Kaupat tuli. Kumpikin on tyytyväinen, sinä saat satasen arvoiset farmarihousut alle satasella. Asta saa riittävän korvauksen menetetystä musiikkituokiosta.

Sitten verottaja asettaa Astalle veron. Kustakin valmiista farmarihoususta täytyy maksaa 10 euron vero. Verorahat käytetään hyödyllisesti, niillä esimerkiksi rakennetaan sairaala. Tai sitten ne annetaan tulonsiirtona vähävaraiselle Liisalle. Mitä tapahtuu?

Nyt Astan täytyy saada farmarihousuista vähintään 90 euroa, muuten hänen kannattaa kuunnella Bachia. Mutta sinä olet valmis maksamaan 100 euroa. Kaupat tuli. Hinta on 90 ja 100 euron välillä. Sinä saat edelleen satasen housut alle satasella, Asta saa riittävän korvauksen musatuokiosta ja lisäksi Liisa saa 10 euroa. Kaikki on hyvin, mitään ei ole menetetty. Farmarihousukaupan hyödyt ovat vain levinneet laajemmalle. Sinä ja Asta saatte vähän vähemmän, mutta Liisa enemmän.

Mutta entä jos vero onkin 25 euroa? Nyt ei ole mitään hintaa, jolla Asta suostuisi tekemään farmarit ja jonka sinä suostuisit maksamaan. Astan pitäisi nimittäin saada vähintään 105 euroa. Ei tule kauppoja. Kukaan ei saa mitään. Sinä et saa farmarihousuja, Asta kuuntelee musaa, vaikka farmarihousujen arvo on kaksi kymppiä suurempi kuin musahetken. Mutta myöskään sairaala sen paremmin kuin Liisakaan eivät saa mitään. Mitään verokertymääkään ei siis tule.

Tämä on verotuksen ongelma. Ei se, että veron kohteeksi joutuneilta otetaan ja annetaan muille, kuten ensimmäisessä tapauksessa. Tässä mitään ei mene hukkaan, hyvät asiat vain jakautuvat eri tavalla verotuksen seurauksena. Ongelma on se, että verotus hävittää maailmasta hyvää, kuten 25 euron veron tapauksessa katoavat farmarihousut.

Tätä hävinnyttä hyvää ei saa kukaan, eivät edes ne, joiden hyväksi veroja kerätään.

Kommentit (41)

  1. katsastaja h

    Parahin Anonyymi,
    Tarinan idea on juuri se, että sellosarjat ovat arvokkaat Astalle. Niiden kuuntelun arvo on 80 euroa. Astan housujen valmistamisesta saama palkka on korvausta siitä, että Asta ei saa kuunnella hänelle arvokkaita sellosarjoja. Tämän korvauksen on oltava riittävän suuri, vähintään 80 euroa, että Asta luopuisi arvokkaasta kuunteluhetkestä. Mutta koska farkkujen arvo ostajalle on 100 euroa, ostaja on valmis lahjomaan Astan luopumaan kuunteluhetkestä. Jos tämä onnistuu, kummankin asema paranee.

    • Anonyymi

      Kiitoksia vastauksesta. Ymmärrän, että kaupan syntyessä sekä Astan ja pormestarin asema tosiaan paranee (muutoinhan he eivät tekisi kauppaa). Mutta lisääntyykö todellakin maailman hyvä? Jos kaupat jäävät tekemättä, onko maailma parempi vai huonompi paikka?

      Reaalimaailmassa farmarihousut eivät nimittäin materialisoidu tyhjästä, vaan niiden valmistukseen kuluu rajallisia resursseja, ja valmistuksesta aiheutuu hyötyjen lisäksi myös haittoja. Sellosarjojen kuuntelusta samoin. Käsittäisin "maailman hyvän" niin, että siinä on evaluoituna Astan ja pormestarin kokeman hyödyn lisäksi myös koko muun maailman kokema hyöty. Näin ollen kauppojen syntymättä jääminen ei välttämättä ole maailmalle vahingoksi, vaan pitää ottaa huomioon myös kauppojen maailmalle aiheuttama haitta. Vain jos mitään haittoja ei ole, voimme sanoa että Astan ja pormestarin etu on myös koko maailman etu.

  2. Anonyymi

    Yes. On todella parempi jättää menneet, kun historiasta voisi jotain vaikka oppiakin. Porterilaista kielikuvaa käyttäen voisi olla kuitenkin ihan viisasta pohtia, että kannattako antaa julkisia tukia uuden navetan rakentamiseen laitumella käyskenteleville lypsylehmille, kun omistajan jo nähdään rakentavan lahtipenkkiä koko laumalle ja jopa hakevan siihenkin sopiva tukia naapuriluukulta.

  3. Maksavatko julkisen sektorin työntekijät veroja? – Image-blogit

    […] (Tässä ei muuten oteta huomioon Ykää ja Jullea alemman tuottavuuden siivoojaa Allua, joka menettää työpaikkansa veron seurauksena. Hänen surullinen tarinansa muistuttaa tätä.) […]

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *