Gorbatšov – hyvässä ja pahassa (1931-2022)

Vapaus on suhteellista. Venäjäläiset eivät ole koskaan olleet niin avoimia ja vapaita kuin 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa.

Maailmamme muuttui, ja siihen vaikutti merkittävästi Mihail Gorbatšov (1931-2022).

Neuvostoliiton natistessa liitoksistaan Moskovaan ilmestyivät ensin McDonaldsit ja myöhemmin Pizza Hut.

Markkinatalous tunki Venäjällä ja vankkuneimmatkin kommunistit nöyrtyivät rahan edessä. Kuka mistäkin syystä.

Vuonna 2021 – 90-vuotiaan – entisen suurvallan johtajaa ”juhlittiin” mainospätkän avulla.

Toimittaja Sergei Parhomenko kirjoittaa Facebookissaan tavalla, jonka keskeisen näkemyksen voivat monet Neuvostoliiton jälkeen elämäänsä jatkaneet jakaa: Gorbatšov ohjasi maan toiselle raiteelle.

Parhomenko osaa myös kiittää: ”Yksi elämäni tärkeimmistä ihmisistä on kuollut. Gorbatšov muutti kaiken elämässäni.”

Novaja Gazetan – rauhanpalkinnon saanut päätoimittaja, Dmitri Muratov muistuttaa kirjoituksessaan siitä, että Gorbatšov antoi lahjaksi 30 rauhan vuotta. Lahjan jollaista ei enää saada.

Neuvostoliiton hajoaminen jatkuu

Carnegie tutkimuslaitoksen asiantuntija Andrei Kolesnikov arvioi muistokirjoituksessaan, että Gorbatšov selitti itselleen ja kansakunnalle omaa rooliaan, mutta hänen merkitystään ovien avaajana vapauteen ei ymmärretty.

Kolesnikov tweettaa oleellisen: kuolema sattuu symboliseen hetkeen – Gorbatšovin perintöä tuhotaan.

Venäjän nykyinen itsevaltias luultavasti luulee rakentavansa uudelleen Neuvostoliittoa.

–Mutta todellisuudessa hän vain tuhoaa Gorbatšovin perinnön: sananvapauden, parlamentin, sotien loppumisen ja maan eristäytymisen, yksityisomaisuuden, arvioi Novaja Gazeta.Europen päätoimittaja Kirill Martynov.

Vuonna 2011 Gorbatšov puhui avoimesti Vladimir Putinin (s. 1952) kolmatta kautta vastaan. Pitkään vallassa olleille tärkeintä on vallassa pysyminen.

– Minä uskon, että nän tapahtuu maassamme tällä hetkellä. Kirjoitin vastikään aiheesta rehellisesti. Mutta tämä on meidän asiamme. Älkää te koettako sekaantua Venäjän asioihin, Gorbatšov sanoi naurattaen yleisöään.

Putin on kommentoinut Gorbatšovin kuolemaa sanomalla tämän vaikuttaneen merkittävästi maailman historiaan.

Gorbatšov muistetaan monella tavalla Suomessa. Hän oli ensimmäinen neuvostojohtajista, joka tunnusti Suomen puolueettomaksi maaksi.

Omaan elämääni ja töihini naapurimaan kulloisellakin johtajalla on tietysti ollut paljon vaikutusta kuten venäjäläiset ikätoverinikin omalta osaltaan todistavat.

Gorbatšovin johtama maa uudistui paljon nopeammin kuin puolue ehti tai sen johtajat halusivat reagoida muutoksiin. Vanhoilla konsteilla ei menestytty, kun väkivallasta lopulta luovuttiin.

Vuonna 1991 olin varma, että Neuvostoliiton viimeisen presidentin on aika tehdä tilaa Venäjän Boris Jeltsinille (1931-2007) .

Lopulta taisi kuitenkin käydä niin, että syrjäytetyistä neuvostojohtajista Gorbatšovin maine on monen mielessä parempi kuin muiden kommunistijohtajien.

Hän sai hyväksyntää suurvaltasuhteiden liennyttäjänä, mutta myös kohdata arvostelua demokratisoitumisvaatimusten kukistajana Georgiassa (Gruusiassa) ja Baltiassa.

Valtion koossa pitäminen johti väkivaltaan ja kuolemiin Tbilisissä ja Vilnassa.

Gorbatšovin henkilökohtainen vaikutusvalta ei kohonnut enää hänen kotimaassaan – poliittisessa mielessä – sille tasolle, mistä hänet oli pudotettu.

Nobelisti – Euroopan rauhan puolesta

Venäjällä ”perestroikan isää” ei vuosiin arvostettu, mutta lännessä häntä on kuunneltu eikä Gorbatšov jää pidempään sinnitelleiden neuvostojohtajien varjoon, vaikka hän ei enää 2000-luvulla onnistunutkaan vaikuttamaan maailman politiikkaan.

Dokumentaristi Leonid Parfjonov muistelee sitä, kuinka Gorbatšov ihmetteli 11 vuotta sitten niitä ihmisiä, jotka huutavat hänen luopuneen Unkarista ja Puolasta.

”Kenelle annoin: Puolan puolalaisille ja Unkarin unkarilaisille.”

Berliinin muurin murtamisen vauhdittamista ja Neuvostoliiton joukkojen vetämistä itäisestä Euroopasta voi pitää riittävänä meriittinä yhdelle miehelle, jonka vallassa ollessa muutokset tapahtuivat vauhdilla.

Neuvostoliitto heikkeni ja lopulta katosi taloudellisessa paineessa: asevarustelu maksoi liikaa, mutta myös ilmapiiri muuuttui jo 1980-luvun puolivälissä.

Neuvostoliiton nuorin piirijohtaja osasi puhua. (Kuva Kolesnkovin artikkelista)

Avainkäsitteiksi nousivat uudistuminen – perestroikka ja glasnot – avoimuus

Totalitaarista komentoa vastustavat kasvoivat luonnostaan.

Nuorisoa ei kyetty pidättelemään 1960-luvulla eikä 20 vuotta myöhemminkään, kuten latvialaisen Juris Podnieksin (1950-1992) dokumenttielokuva nuorisosta kertoo aikansa kuvasta Neuvostolitossa.

Elokuvassa nostetaan esiin Afganistanin sodasta palanneiden kärsimykset, henkinen alakulo – huumeet ja toisaalta toivo paremmasta. Kuten aikaan kuului – tuoreet tuulet puhalsivat Baltiasta, mutta kokonaisuus oli leimallisesti tarinoita neuvostoliittolaisen nuorison kokemuksista.

Monet aikalaiset osaavat arvostaa myös Gorbatšovin inhimillisyyttä, joka kaikesta huolimatta huokui vanhenevasta miehestä. Leskeksi jäänyt Gorbatšov muistettiin edelleen myös vaimoaan rakastaneena miehenä. Raisa Maksimovna (1953-1999) oli jo 1980-luvulla miehensä rinnalla julkisuudessa niin, että monet neuvostokansalaiset kokivat hänestä ylpeyttä.

Gorbatšov haudataan Novodevitšin hautausmaalle vaimonsa viereen.

Lammen rannalla on myös hänen suosikkiveistoksensa, jonka Yhdysvaltain presidentin puoliso, ensimmäinen nainen, Barbara Bush (1925-2018) lahjoitti Gorbatšovin vaimolle.

Gorbatšov järjesti pronssisille ankanpoikasille vartioinnin, jonka hän maksoi omasta pussistaan. MK-lehden mukaan vartiointi oli hiljattain lopetettu.

Hautajaiset pidetään 3. päivä syyskuuta.

**

Gorbatšovista Orlando Figesin kirjan Vallankumouksen Venäjä 1891-1991 arviossani:

**

Nopeammin, kiivaammin – Leniniin tukeutuen

Blogini lukijat tietävät, että henkilökohtainen muisteluni ulottuu 1980-luvulle – asumiseeni maassa, jossa valtaan oli juuri noussut uusi mies. Perestroikasta – muutoksesta, ja glasnostista – avoimuudesta, muokattiin enemmän kuin iskulauseita.

Suunnan näytti: Mihail Gorbatšov. Eittämättä yksi vuosisatamme merkkihenkilöitä.

• Hän oli ensimmäinen johtaja, jolla ei ollut ollut mitään osaa Stalinin rikoksiin, Figes painottaa.

”Itse asiassa hänen perheensä – maanviljelijöitä Stavropolin alueelta etelä-Venäjältä – olivat olleet uhreja Stalinin sodassa talonpoikia vastaan 1930-luvulla. Hänen isoisänsä isän puolelta oli lähetetty Siperiaan, koska hän ei ollut täyttänyt vuoden 1933 kylvökiintiötä. Kolme hänen kuudesta pojastaan sekä puolet kylän väestä oli kuollut aliravitsemukseen. Hänen isoisänsä äidin puolelta oli ollut kolhoosin puheenjohtaja ja pidätettiin ’trotskilaisena’ vuonna 1937. ”

Gorbatšov salasi tämän ”pilaantuneen elämäkertansa” vuoteen 1990. Hän kuitenkin menestyi elämässään ja nousi puolueen arvoasteikossa ”kansanvihollisen” lapsenlapsen häpeämerkistä huolimatta.

Stigma oli epäilemättä kokemus hänen sitoutumiselleen pyrkiä eroon stalinismista.

Figes muistuttaa, että mikään perestroikan ideoista ei ollut erityisen uusi. Termiä olivat jopa uudistusmieliset byrokraatit käyttäneet jo Nikita Hruštšovin kaudella. Myös glasnost oli käsite, joka palautui varhaiselle 1960-luvulle, jolloin sitä oli käytetty uudistusehdotuksissa ilmaisemaan ajatusta, että hallituksen työn tulisi olla tiedotusvälineille avointa ja läpinäkyvää. Käsite mainittiin jopa vuoden 1977 perustuslaissa.

Niinpä Gorbatšovin ajatukset oli oleellisilta osiltaan muotoillut Hruštšovin suojasää.

**

Gorbatšovia muistellaan

Satakunnan kansa /STT: Mihail Gorbatshovin kuolema kerää reaktioita maailman johtajilta – YK:n Guterres sanoo johtajan ”muuttaneen historian suuntaa”

HS – Jussi Niemeläinen: Mihail Gorbatšov oli lännessä sankari mutta Venäjällä häpeällisen ajan symboli

YLE: Mihail Gorbatšov muistetaan perestroikasta ja glasnostista, Neuvostoliittoa radikaalisti uudistaneesta politiikasta, joka lopulta johti kommunistisen itäblokin romahtamiseen ja kylmän sodan päättymiseen.

YouTube- kanava Grem: ihmiset kirjoittavat kommentteja juontajalle – laidasta laitaan – venäjän taitoisille