#Putin meets with dictator #Lukashenko today.
Most likely, the tyrants will discuss #mobilization and recognition by the #Belarusian regime of the fake "referendums." pic.twitter.com/xrvYaI4WYN
— NEXTA (@nexta_tv) September 26, 2022
Lopun alku
Venäjän rajat pannaan pian kiinni. Viimeiseksi painetaan punaista nappia. Sitä edeltää täydellinen liikekannallepano.
Tässä muutamia näkemyksiä naapurimaan synkkenevästä tilanteesta venäjänkielisessä somessa.
Väkivalta herättää suuttumusta.
Kouluampuminen Iževskissa, Udmurtian pääkaupungissa on tragedia, joka vaati useiden lasten ja aikuisten hengen.
Lopullinen uhriluku täsmentyy vielä. Kouluampuja tunnistettiin mielenterveydeltään epävakaaksi henkilöksi, joka tappoi tekonsa jälkeen itsensä.
Valtion virallisen pahoittelun esitti presidentin lehdistösihteeri Dmitri Peskov.
Enää ei puhuta vain hiljaisista äänistä. Toistaiseksi on ennen aikaista sanoa, mitä viikko tuo tullessaan, mutta paljon tapahtuu.
Paniikki muhii Venäjällä
Viikonlopun aikana on tehty monia välitilinpäätöksiä. Viikko alkoi todellisella synkistelyllä ja epävarmuudella tulevasta.
Ukrainan sodan kaipaamat ihmiset Venäjän laidoilla panevat kampoihin.
Venäjää johdetaan näyttävästi ja päätökset tehdään virkahierarkiassa korkealla.
Juuri nyt käsikirjoittajat ovat vetäytyneet jonnekin miettimään.
Putinin lähipiirissä rakennetaan seuraavaa kuviota, arvioi Lontoosta oikeustieteen tohtori Vladimir Pastuhov – Mihail Hodorkovskin YouTube-kanavalla.
Pastuhov kutsuu pientä sisäpiiriä “intiimiksi politbyrooksi”, joka on käytännön hermokeskus.
Seuraavaa siirtoa on odotettava – se tapahtuu käsikirjoituksen mukaan.
Ainoastaan voittajan viittaan pukeutuva, ja tällä hetkellä yksi maailman itsekkäimmistä ihmisistä, on erittäin arvaamaton.
Kukaan itseään järkevänä pitävä ihminen ei väitä tietävänsä sitä, mitä tapahtuu seuraavaksi.
Venäjällä on varmasti osattu sovittaa niin anastettujen alueiden sitominen kuin liikekannallepanokin tapahtuvaksi samaan aikaan kun eri maiden johtajilla on mahdollisuus tavata toisiaan ja tuoda näkemyksiään esille NewYorkissa YK:n yleiskokouksen aikana.
Kiinnostusta voidaan ohjata toisaalle tai herättää huomiota.
Diktaattorille järjestettiin hieman aikaa ja julkisuudessa esitetään ennakkoon sovittuja ja sinne helposti ujutettavia uutisia, kuten tapaaminen slaaviveljen – Aljaksandr Lukašenkan – Valko-Venäjän diktaattorin kanssa.
Kaikkea ei voi ikinä ennakoida. Värvääjää ammuttiin Siperiassa. Tämä menehtyi.
Video of a Russian man opening fire and killing the military commandant in a draft centre in the city of Úst-Ilimsk in Irkutsk region. The military commandant was the head of the local draft committee. He has died, according to reports. pic.twitter.com/knnWNJxE9Y
— Andrew Roth (@Andrew__Roth) September 26, 2022
Valtiotieteilijä Aleksandr Kynev kirjoittaa Facebokissaan, että tätä voitiin odottaa.
Valtio on rikkonut kansalaisten kanssa solmitun sopimuksen.
Pakkovärväämiset luovat epävarmuutta
Muutaman päivän aikana joudutaan ratkaisemaan myös se, mitä tehdään maarajoille, joita ylittää koko ajan kasvava joukko venäjäläisiä miehiä.
Venäjä on jo koetellut edellisinä vuosina Eurooppaa maasta tarkoituksella lähtemään päästetyillä väkijoukoilla.
Onko nyt kysymys osittain samasta: Venäjä painostaa Ukrainaa ihmismassalla, Eurooppaan turvallisuusuhkan muodostavilla nuorilla miehillä.
Toisaalta miehiä on liikkeellä joka paikassa.
Huhuja rajojen sulkemisesta on kuultu jo Kazakstanistakin, mutta maahan pääsee Venäjältä ilman passia, ja Ossetian kauttakin voi jatkaa muualle.
The flight of Russians across the border with Georgia continues. And since this border runs in Ossetia, we Ossetians have unwittingly witnessed this exodus. #MobilizationInRussia #mobilization pic.twitter.com/AZPrOj0Gem
— Alik Puhati (@rajdianos) September 26, 2022
Lakkautetun Pietarin Eho Moskvy-radioaseman toimittajien YouTube-kanavalleen tekemä kysely paljastaa, että haastatelluista liikekannallepanoa pitää myönteisenä – 30 prosenttia: vastustajia, jotka aikovat osoittaa mieltään – 24 prosenttia; vastustaa mutta pelkää – 38 prosenttia; muut – 8 prosenttia.
Viikonvaihteessa selvisi, että noin 2000 ihmistä pidätetettiin mielenosoituksissa, joissa vastustettiin liikekannallepanoa.
Suurimpia mielenosoituksia on parin päivän ajan nähty Dagestanissa, josta silminnäkijöitä on haastateltu muun muassa Doždilla.
Mielenosoituksissa mukana olleita ja niiden järjestämisestä epäiltyjä pidätetään.
Liikekannallepano jatkuu suunnitellusti: eniten väkeä värvätään seuduilta, joista ei tavallisesti kuulla ainakaan valtakunnallisesti yhtään mitään.
Erityisen riipaisevia kertomuksia ja kuvia on levitetty somessa alueilta, joilla asuu Venäjän vähemmistökansoja. Heidän joukostaan on jo aiemmin revitty ihmisiä sotaan ja sopimussotilaiksi.
— Laura Nash (@lm_nash123) September 25, 2022
Pienten ihmisten murheet ovat tulleet näkyviksi.
Tutkivaan journalismiin – “Tärkeiden juttujen” – tekoon keskittyvä Vaznie Istorie -toimitus on tehnyt koskettavan minidokumentin Burjatiasta.
(Toistaiseksi tekstitys on vain venäjäksi). YouTubeen ladatun elokuvan kuvat ovat itsessään vahva viesti.
Viime päivinä uutiset, joita tekevät Kremlistä riippumattomat toimitukset, ovat kertoneet useita järkyttäviä tarinoita siitä, miten burjaatteja on kohdeltu. Monilapsisten perheiden isät on suojattu, mutta Burjatiassa aseisiin kutsuttiin viiden lapsen isä.
Itse asiassa näyttää siltä, että tasavallassa on päätetty ottaa sotaan kaikki, jotka saadaan kiinni. Miehiä haetaan taigalta, kesken kiivaimman marjastusajan.
Myös Kemerovossa – maan öljyalueella on kyliä, joista on komennettu sotilaspiiriin kaikki miehet.
Toimittaja Mihail Fišman kertoo Doždilla omassa “Ja niin edelleen” -ohjelmassaan, että Moskovassa kutsuttujen määrä vaihtelee lähteestä riippuen 16:sta 26 tuhanteen. Joka tapauksessa aseisiin kutsuttuja on suhteellisesti ottaen huomattavasti vähemmän kuin Burjatiasta.
Piippuun ajetun ammattiarmeijan iskukyvyn pelastajaksi pakkovärvätyt ovat liian kouluttamattomia.
Eräiden arvioiden mukaan “kansanäänestykset” ja liikekannallepano on ajoitettu samaan aikaan, koska äänestyksiin liittyvän voitonhuuman ajatellaan tuovan nostetta kansan keskuudessa huonossa maineessa olevalle “erikoisoperaatiolle”.
Ihmiset eivät edelleen osaa sanoa suoralta kädeltä ketä vastaan taistellaan. Aseet voivat olla mitä vain.
Entä jatketaanko pelottelua – Ukrainan presidentti Voldomyr Zelenskyi uskoo, ettei Venäjä bluffaa ydinaseesta puhuessaan.
Ydinaseen käyttö saattaa edelleen tuntua kaukaiselta asialta, vaikka uhka on puheena lähes päivittäin. Toisaalta tuskinpa kukaan tietää vielä milloin ja millainen pommi räjäytetään.
Ydinaseen käyttö pysyy niin diktaattorin kuin Venäjän ulkoministerin puheissa.
Propaganda paahtaa
Venäläistä propagandistia mietityttää ajatus siitä, että Venäjää ollaan kampeamassa pois turvallisuusneuvostosta juuri nyt kun natseja vastaan käydään taistelua Ukrainassa.
NTV:n ohjelmassa muistutetaan Putinin sanoneen Venäjän suojaavan alueiden asukkaita kansanmurhalta ja varmistavan koko tuhannen kilometrin rintamalinjalla, että käytännössä länsi (Nato) pidetään loitolla.
Viikonvaihteen ajankohtaisaiheita kokoavissa tv-ohjelmissa näytti olevan yhtenä keskeisenä asiana – useammalla kanavalla, selittää itsevaltiaan puheesta kohtaa, jossa tämä tekee selväksi maan pystyvän vastaamaan lännen jatkuvaan ydinaseilla uhkailuun.
Toinen tärkeä asia liittyy äänestyksen tuloksen julkistamisen ajankohtaan.
Venäjä julistaa “kansanäänestyksen” tuloksen – miehitettyjen alueiden halun kuulua Venäjään – samaan aikaan kun maassa saatetaan ilmoittaa rajojen sulkemisesta asevalvollisuuikäisille ja reservissa olijoille.
Sunnuntaina ajankohtaisohjelmissa tiedettiin kertoa, että äänestysvilkkaus on miehitetyillä alueilla ollut sellainen, että tulos voitaisiin jo julkaista.
Propagandan mukaan vaalipaikoilla haastatellut kertovat onnestaan.
– He voivat vihdoin päättää sivilisaation puolesta – barbariaa vastaan, ilmoitti äänestyspaikalla haastateltu nainen Venäjän ykköskanava Vesti Nedeli-ohjelmassa.
Doždilla – Latviaan maanpakoon siirtyneen toimituksen uutisissa muistutettiin, että juuri kukaan ei ole kiinnostunut siitä, että Venäjän perustuslain mukaan kansanäänestystä ei voi järjestää sodan aikana.
Venäjä on toki tunnustanut alueet itsenäisiksi helmikuussa sen jälkeen kun Syyria ja Pohjois-Korea olivat tehneet omat ilmoituksensa.
Suurin osa maailman maista ei tunnusta alueita muuksi kuin osiksi Ukrainaa.
-Äänestyksellä ei ole mitään tekemistä kansainvälisen oikeuden kanssa, sanoo Dožd-toimituksen YouTuben lähetyksessä oikeustieteen tohtori, professori Jelena Lukjanova.
Osittainen epäonnistuminen, Ukrainalle tukea
Putinin puheesta riittää myös mediakritiikille, jossa huomioidaan se, että Venäjällä propagandistit ovat jo muutaman kuukauden kertoneet Venäjän olevan sodassa länttä vastaan.
Valtiovalta valehtelee liikekannallepanosta – propagandistit oikeuttavat “kansanäänestykset”.
Suomessa puhutaan siitä, onko oikein sulkea rajoja venäjäläisiltä. Norjalaiset pitävät Shengen-rajaansa auki.
Osallistuin yhteen keskusteluun:
“Minun pointtini on, että rajat suljetaan ennemmin tai myöhemmin, koska olemme sodassa. Nyt ne ovat auki. Ongelma voi syntyä siitä, että kaikkia venäjänkielisiä pidetään vihollisena, kuten Venäjällä Nato-maita ja ukrainalaisia, joista suuri osa on venäjänkielisiä. Kuka tai mikä taho arvioi. Jokainen Venäjältä lähtijä on myös potentiaalisesti poissa taistelusta.”
Vaikka kuinka yrittäisi miettiä laajempia näkökulmia Venäjän kehitykseen, on vaikea nähdä, että ratkaisua voisivat tehdä edes venäjäläiset.