Mikromanageerausta

Yllätys kaikille on tällä kertaa pöydän koko.

Keskustelua aiheuttanut video osoittaa maailmalle sen, että diktaattori ja hänen puolustusministerinsä ovat hengissä.

Molempien miesten terveydestä on esitetty arveluja usean viikon ajan.

Kremlin toimittamasta kuvasta ei kannata vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta yksi osuva tulkinta on se, että nyt rakennetaan myös toista tarinaa.

Ylipäällikön hännystelijöistä läheisimmän, Sergei Šoigun, 66, ja tämän esimiehen pukeutuminen siviilivaatteisiin viestii yleisölle ainakin sen, että tapaaminen Kremlissä on rauhanomainen.

Käsky olla hyökkäämättä Mariupolin viimeisten puolustajien kimppuun voidaan tulkita monella tavalla.

Aivan toisenlaisissa tunnelmissa eletään Mariupolissa.

Valtavalla tehdasalueelle on edelleen vastarintaa, jos sellaisena voi pitää kellareissa piilottelevia lapsia ja naisia, joita maailmalla ovat esitelleet sadat yleisradioyhtiöt.

https://www.youtube.com/watch?v=fy15YlK1u6k

Ukrainalaislapset jaksavat olla toiveikkaita. Venäjällä on oma raju propagandansa, joka siirtää toiveet rauhasta kauas tulevaisuuteen.

Sodan kulun arviointi julkisista lähteistä on haaste, mutta ammattilaiset pystyvät kertomaan paljon arvioimalla videoita internetistä.

HS/ Laura Halminen: ”Ukrainan suhteen Venäjän informaatiopsykologinen tavoite on ollut ja on Ukrainan kansallisen tarinan tuhoaminen. Tämä aloitettiin [Martti J.] Karin mukaan jo hyvissä ajoin: presidentti Vladimir Putinilta julkaistiin heinäkuussa 2021 teksti, jonka mukaan ukrainalaiset, venäläiset ja valkovenäläiset ovat yhtä ja samaa kansaa, jonka yhtenäisyyttä uhkaakin länsi. Kansallisen tarinan rikkomiseen liittyy ukrainalaisten loputon natsittelu.”

Venäjän sotamenetysten hintaa aikasta arvioida

Selvältä vaikuttaa, että sotaa sen paremmin kuin erityisoperaatiota ei voi johtaa menestyksekkäästi niin kuin nyt tehdään – kaukana rintamasta.

Diktaattori on siirtynyt mikromanagerointiin: hän ilmoittaa sotilaille, miten näiden tulisi menetellä. Kotirintamilla koetetaan tietenkin arvioida, miten sotilaita paremmin tietäminen näkyy Venäjällä.

Uutissulku on Venäjällä vahva, mutta ei vedenpitävä.

Venäjän johdon syntilista kasvaa päivä päivältä. Oikeutta tulevat vaatimaan ihmiset, jotka kokevat sodan kauhut sellaisina, ettei elämä palaa ehkä koskaan entiselleen – aikaan ennen helmikuun loppua.

Holod-lehti kirjoittaa raiskatusta naisista ja miinakoirasta.

Olen alkanut suhtautua tällaisten juttujen jakamiseen huolestuneena siitä, olenko osallisena sodan normalisointiin ja vien ihmisten ajatuksia turhaan pois hirveyksistä.

Putin on jo osoittanut olevansa erinomainen jääkiekon pelaaja, valtakunnan virallisen historian kirjoittaja ja nyt myös sotaa johtava taktikko. Republic-sivuston päätoimittajan Dmitri Kolezovin videolla pureudutaan muun muassa propagandan nykyolemukseen Venäjällä ja sen tunkeutumiseen kaikkialle kuten kouluihin ja opetukseen.

Kremlissä uskotaan, että useimmat venäläiset todella pitävät sotaa ”taisteluna natseja ja natsismia vastaan”.

Vankiloissa arvostellaan voimakkaasti maan oikeuslaistosta, mutta uskotaan sodan Ukrainassa olevan oikeutettua.

Hieman yllättävää on se, että sodan tavoitteisiin uskovat hyvin koulutetut kaupunkilaiset.

Venäjän yliopistojen rehtoreiden ampumakilpailutkin on valjastettu samaan propagandaan kuin kaikki muukin.

Meduzan haastattelemat Kremlin lähteet ovat vakuuttuneita, että propagandan vuoksi tie erityisoperaatiosta rauhaan on pitkä ja pulmallinen, kun neuvotteluihin joskus päästään.

Kreml ”pelkää mahdollista tyytymättömyyttä”, jos joukkoja alettaisiin vetää pois Ukrainasta.

Neuvottelujen aloittaminen voi sivuston haastattelemien viranomaisten mukaan johtaa jopa katumielenosoituksiin.

Vuoksesi päättäväisesti ja rohkeasti

Sodan aikana mielipidetiedustelut ovat ihan yhtä tyhjän kanssa, mutta jotain sosiologit pystyvät selvittämään.

Monet sodan tukijat Moskovassa ovat korkeatuloisia virkamiehiä, turvallisuusviranomaisia, valtion yrityksissä työskenteleviä ja heidän perheenjäseniään.

He eivät kaipaa – eivätkä kaikki tosin ole muutamaan vuoteen helposti päässeetkään – ulkomaille. (Paitsi lomakohteisiin ilman ulkomaanpassia.)

Sodan kannattajien suhteellinen määrä myös lisääntyy, koska kynnelle kykenevät väkivallan ja sortotoimien vastustajat eivät enää jaksa.

Venäjällä on kiristetty ruuvia jo vuosikymmenen ajan.

Sivustolta okrussians.org  löytyvän arvion mukaan vähintään 300 000 ihmistä olisi jättänyt Venäjän.

Luku on merkittävä, koska kyseessä ovat ennen muuta koulutetut ammattilaiset, jotka voivat saada työtä muuallakin kohtuullisen helposti.

Maansa jättäneistä vain 12 prosenttia ajattelee palaavansa joskus Venäjälle.

Lähteneistä 57 prosenttia on alle 35-vuotiaita, ja vähintään kolmasosa heistä on it-alan ammattilaisia.

Syynä pakolaisuuteen ovat sellaiset tekijät kuin sota Ukrainassa, sortotoimet, vaikeudet töissä, elintaso ja tuntematon tulevaisuus sekä vieraantuminen.

Helppoa lähteminen ei ole koskaan.

Lisää vaikeutta tuo se, ettei venäjäläisten saamaa epäilyttävää mainetta pysty kokonaan kukaan karistamaan.

Kremlissä tunnutaan uskovan, että Venäjällä ei ole nyt sellaisia vaihtoehtoja Ukrainan sodan lopettamiseksi, jotka eivät johtaisi maan johdon kannatuksen jyrkkään laskuun.

Venäjän diktaattori jatkaa sotaa, kunnes saavutetaan jotain voitoksi kutsuttavaa.

Päätös tuntuu loogiselta.

Venäläinen sotilas yhdellä Mariupolin itäpuolen kadulla huhtukuun 15. päivä 2022.

Sota muuttaa ajattelua kaukana Ukrainastakin.

Monelle sairaalta näyttävä diktaattori antoi toivoa rauhasta.

Kremlissä etsitään sopivia sanoja pyramidin huipulla olevalle johtajalle. Ennen lopullista ratkaisua tarvitaan vahva syy rauhaan.

Burjatiasta sotaan on lähetetty paljon miehiä. Heidän vaimonsa haluaisivat, että V-symboli olisi enemmän esillä.

Lopulta se on sodan inhimillinen hinta.

Kuolleet lapset, menetetty tulevaisuus.

Putin on lunastanut paikkansa historiassa. Lopullinen ratkaisu saa odottaa. Diktaattorilla on edelleen muitakin ystäviä kuin laivasto ja armeija.

Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder vakuuttaa, ettei Venäjää voi eristää, koska Saksan teollisuus tarvitsee vastakin Venäjän kauppaa ja muitakin raaka-aineita kuin öljyä ja kaasua.

Niin kuin ennen Venäjän Ukrainaan hyökkäämistäkin.

puheenaiheet ukrainan-sota
Kommentit (2)
  1. Jotenkin epätoivoiselta vaikuttaa, kun shakinpelaajien chess.com sensuroidaan.
    Kun NL:n aikaan sensurointikin tehtiin vähän sinnepäin, nyt innostusta riittää.
    Venäjällä, kuten muissakin suurvalloissa, kansalainen pysyttelee erossa hallinnosta ja toivoo hallinnon myös pysyvän erossa hänestä.
    Putinin kannatus voi olla 80 % kyselyssä, mutta kun vastaamaan suostuu alle 10 % tavoitetuista ja heistäkin puolet jättää vastaamisen kesken. Pienimmällä vaivaivalla pääsee kun on porukassa mukana riittävästi. Joten edelleen kaikki on mhadollista ja mikään ei ole totta minkä Kreml kertoo.

    Tässä erään nuoren videbloggaaja haastatteluita – eipä Suomen Nato-jäsenyys näytä kauheasti hätkähdyttävän. https://youtu.be/fvjJsFCHXtM

  2. Saksassa on köyhätkin sen verran rikkaita, ettei ole vielä tullut vastaan tilannetta, että pitäisi lopettaa sellaiset työt,joita ei ole varaa tehdä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.