Rakasta minua – välittömästi

Vähäistä on Venäjän johdon luotto kansalaisiinsa: kaikkien olot parantavan perustuslain muutoksien esittelyyn käytetään mahdottomasti ruplia; internetissä äänestämisestä maksetaan, työpaikoilla kerätään listoja velvollisuuksistaan huolehtineista. 

Kyse ei ole agitaatiosta vaan kansakunnan informoimisesta, suvereenin valtion asioista. Diktaattori, Venäjää johtava tšekisti on alkanut luottaa yhä vähemmän lähipiiriinsä.

**

Meidän maamme, perustuslakimme, (EI) oma päätöksemme!

Koronavirus kurittaa koko maailmaa, mutta erityinen merkitys COVID-19-taudilla on Venäjälle, jonka suunnitelmana on ollut 15. tammikuuta alkaen muokata omanlaisesta sivilisaatiostaan Putinin monarkia, kuten professori Vladislav Inozemtsev kirjoittaa.

Vladimir Vladimirovitš Putin haluaa perustuslakia muuttavaa kansanäänestystä kiihkeästi. Tämä on selvä. Mutta hän voisi siirtää sen myöhemmäksi. Jos haluaisi.

Äänestyksen siirtymistä hän ei halua, vaan aikoo itsekin puhua kansalaisille sotilasparaatin jälkeen ja ennen heinäkuun äänestystä.  

Äänioikeutetuille valinta on näennäisen yksinkertainen: ”Hyväksyttekö Venäjän federaation perustuslain muutokset?” He voivat siis vain hylätä tai hyväksyä paketin kokonaisuutena.

Vanhusten kotona käyvät ”vapaaehtoiset” ovat herättäneet huolta.

Varmistus toisen perään tuntuu ulkopuolisesta oudolta. Muokkaukset perustuslakiin vaikuttavat tehdyn vain sitä varten, että voidaan osoittaa venäjäläisten haluavan johtajansa jatkavan seuraavat 16 vuotta. Soraääniä ei ole tarkoitus ottaa huomioon.

Kansanäänestyksestä ei oikeastaan voi puhua, koska päätökset muutoksista on jo tehty. Perustuslain voi hankkia kirjakaupasta.

Missä on takuut, että kansa äänestää perustuslain muutosten puolesta? Ja miksei se äänestä vastaan? Mikseivät vallanpitäjät ole varmoja, että kansa tulee uurnille, mutta äänestää vastaan?

Hyviä kysymyksiä, jotka näyttävät olevan avoimia ja hermostuttavat kun päämiehen kannatus laskee eikä Venäjän koronatilannekaan ole osoittanut rauhoittumisen merkkejä toivotulla tavalla. Sairastuneita on yli puoli miljoonaa. Parantuneita lasketaan olevan melkein 350 000.

Suunnitelmia nykyisen johdon vallassa pysymiseksi on muutettu aina kun se on ollut välttämätöntä.

Käytännössä varmistetaan ja vahvistetaan nykyistä hallintoa. Valtaa on Venäjällä edellisten vuosikymmenten aikana ainoastaan keskitetty.

Yksi syy siihen, että perustuslain muutokset tehdään valitulla tavalla on se, että Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka ei ollut taivuteltavissa provinssin päämieheksi. Hän haluaa jatkaa alueellaan diktaattorina, ja käydä omanlaisensa vaalit.

Politiikan tutkijan ja Kremlin strategioita vuosia sitten laatineen Gleb Pavlovskin mukaan kukaan ei koskaan voi olla aivan varma suunnitelmien toteutumisesta.

Työmarkkinoilla tilanne ei ole helpottunut. Nyt pelätään entistä enemmän työpaikan menettämistä. Suunnitelman mukaan työpaikoilla äänestetään ja sieltä saadaan valtuutus.

Näin koneisto rakennettiin vuonna 2018. Se toimi silloin hyvin. Putin sai korkeat kannatusluvut ja kuten esimerkiksi Eho Moskvyn päätoimittaja Aleksandr Venediktov totesi, Moskovassa ei tapahtunut juurikaan havaittavia vilppejä.

Niinpä luulen, että Putin ei luota asetelmaan. Hän painostaa jokseenkin hysteerisesti ja pusertaa esiin rakkauden näytöksen: rakasta minua tässä ja nyt, välittömästi,” Pavlovski sanoo.

Äänestysaktiivisuuden nostoon tähtäävät toimet tekevät lopputuloksen määrittelystä yhä varmemmin vain suuntaa-antavan. Kotona äänestäminen ja internetin mahdollisuudet lisäävät keinoja käsillä olevan kansalaisäänestyksen tuloksen väärentämiseen.

Presidentin on arvioitu halunneen varmistaa, ettei joudu toimintakyvyttömäksi ilman varmaa jatko-aikaa. Suurin osa venäläisistä saattaa silti pitää niin presidentin virkakausien kestoa kuin perustuslain muutoksia yhdentekevänä asiana.

Mutta toisaalta, mitä useampi suhtautuu epäillen äänestykseen, sitä haavoittuvammaksi käy Kremlin yhteys kansalaisiin.

Pavlovski pohtii radiohaastattelussaan: ”Hän ei järjestä äänestystä, koska kiirehtii vahvistamaan asemaansa keskushahmona, ainoana, kaikkien rakastamana, ollen riippuvainen vain kansasta. Mutta sepä voikin asettaa hänelle ansan. Joka tapauksessa näin hän voi ajatella ja epäilen, että näin hän juuri ajatteleekin.”

Republic-lehden kirjoittaja Aleksandr Artamonov muistuttaa, että itsevarmuus voi toki olla petollista. Esimerkiksi käy Chilen Augusto Pinochet, joka hävisi äänestyksen jatkostaan vuonna 1988.

Kaikkien huijaaminen mahdotonta

Diktaattoreilla on ollut historiassa monenlaisia keinoja valtansa säilyttämiseksi. Tärkeä osa vallan lujittamisessa itselleen ja lähipiirille ovat Venäjällä olleet ”näennäisvaalit”.

Venäjän perustuslain korjauksista järjestettävästä kansanäänestyksestä heinäkuun alussa näyttää tulevan historian lehtiin enemmän kuin alaviite, mutta joka tapauksessa merkintä absurdiuteen vajonneesta järjestelmästä.

Ehkä samaan tapaan kuin vuonna 1991, jolloin 87 prosenttia kansasta äänesti maaliskuussa ”kyllä” SNTL:n puolesta. Neuvostoliitto hajosi puolta vuotta myöhemmin.

Kansa pisti sen imperiumin pieniksi palasiksi ja ellei sitä olisi pysäytetty, se olisi demokratian voimin hajottanut kaiken kyläkuntien tasalle”. Näin arvioi Dožd-kanavan haastattelussa politiikan tutkija, ja juristi Vladimir Pastuhov.

Putin ei näytä luottavan omaan lähipiiriinsä. Perustuslain muutoksiin valmistautuvalla Venäjällä viritetään kaikki instrumentit: koronaviruksen vuoksi siirretty sotilasparaati pidetään 24.päivä kesäkuuta Moskovan Punaisella torilla.

Epävarmuus tulevasta välittynyt kuukausia

Hoppu näyttää pahalta, vaikka bunkkerissaan väsähtäneen oloisena ollut johtaja on jo selvästi pirteämpi. Pavlovskin mielestä voidaan kuitenkin myös nähdä, että hän ei tunne koneistonsa asemaa tällä hetkellä.

Putiniinkin hiipi pelko siitä, että kun kaikki on päässyt irti näiden kolmen kuukauden aikana, kun jotkut kuvernöörit antavat itselleen luvan sanoa, että he eivät järjestä voitonpäivän paraatia alueillaan.

Uutiset ihmisten hermostumisesta koronan vuoksi tehtyihin rajoituksiin ovat tosia, vaikka niitä ei valtionkanavilla näkyisikään.

Monet alueet ovat kieltäytyneet järjestämästä voiton paraateja. Sellaisen mahdollisuuden heille on Venäjän johtaja antanut.

Dožd-kanavan uutisissa laskettiin, että 13 kaupungissa 75-vuotisparaatia ei pidetä.

Politiikan tutkija Aleksandr Kynevin mielestä alueiden päätökseen vaikuttavat riskit todellisen epidemian kanssa, toiseksi voi olla oppositiota, jota vastaan ei haluta asettua. Monilla alueilla on määrä pitää syksyllä paikallisvaalit.

Putinille paraati on myös osoitus koronaviruksen voittamisesta. Tärkeintä on se, miten esitys hoidetaan Moskovassa. Mutta pääkaupungissakin tilanne on muuttunut vain huonompaan suuntaan. Itse asiassa Moskovassa ja muualla maassa sairastuu enemmän ihmisiä.

Aito huoli kansan näkemyksestä

Koronatilanne pakottaa varautumaan näytelmän juonen, virheiden ja pääosanesittäjien kritiikin sietoon.

Maan johtajan mukaan kyse on demokratisoitumiskehityksen vahvistamisesta.  

Venäjän parlamentin ulkopuolisella oppositiolla ei tässäkään tapauksessa ole yhtenäistä kantaa: toisten mielestä vaaleihin on osallistuttava ja äänestettävä muutosehdotuksia vastaan. Toiset ovat sitä mieltä, että vaalit on vain jätettävä väliin.

Asiantuntijoita haastattelemalla on selvinnyt, että äänestyksessä on kyse on muun muassa ”raamatullisista” arvoista, ei varsinaisesti juridiikasta. Koronan aikaan saadaan hoidettua nopeasti myös muita hankalia mutta poliittisesti käyttökelpoisia päätöksiä.

Yksi tällainen on se, että hotellien pitää vastedes kirjata samaan huoneeseen vain pariskuntia. Perinteisten arvojen nostaminen on keino saattaa ihmisiä eri karsinoihin. Hajottaa ja hallita.

Koska kansa äänestää useista eri kohdista samaan aikaan, tulos on aina sama. Diktaattorin eduksi.

Aleksei Merinovin pilapiirros: Poistun. Miten voisin olla palvelematta presidenttiä. On paraati, ilotulitus ja kaikkea!

Pitkän linjan toimittaja Sergei Parhomenko sanoo Eho Moskvyn kolumnissaan, että Venäjällä on menossa kaksi merkittävää samanaikaista tapahtumasarjaa Putinin kuolemattomuuden takaamiseksi.

Kansalaisäänestyksessä lahjotaan räikeästi ja rumasti äänestäjiä, kuten Parhomenko sanoo, kaiken maailman jutuilla, kuinka ihmisiä kootaan äänestyspaikoille ja vaaditaan, että he rekisteröityvät sähköisesti ja ottavat mukaan sukulaisensa.

Tällainen on paljon nähneen konkaritoimittajan mielestä täysin ennenkuulumatonta.  Siinä jos missä näkyy kärsimättömyys saada itselle ikuisuus ja tätä me nyt seuraamme.

Tähän kaikkeen liittyy vielä erilaisia venäläisen valtakoneiston erityispiirteitä.

Parhomenko muistuttaa tässä yhteydessä siitä, että kesäkuun toisella viikolla Venäjän federaation perustuslakituomioistuimelle taattiin ilman mitään perustuslakia, erityinen asema.

Tuomioistuin toimii erityisessä asemassaan erilaisten lakialoitteiden alustavana kumileimasimena ja säätää meille, että perustuslaillinen oikeus kokoontumisiin, mielenosoituksiin ja muihin yhteisöllisen energian ilmaisemismuotoihin julkisilla paikoilla on mahdollista sellaisissa tapauksissa, että järjestäjät tai aloitteentekijät voivat todistaa – heidän on siis todistettava se – että tämä tapahtuma on määrätty tapahtumaan juuri tähän aikaan ja tässä paikassa ja että sille on olemassa muitakin erittäin tärkeitä objektiivisia vaatimuksia.”

Lontoossa tutkijana toimiva oikeustieteilijä Pastuhov sanoo, että venäläiset eivät ole koskaan eläneet oikeusvaltiossa, eivät Putinin aikana, eivät ennen häntä eivätkä muinaisinakaan aikoina.

He eivät oikein ymmärrä perustuslain merkitystä, ja sen takia suhtautuvat siihen kuin jonkinlaiseen koristeeseen, joka on olemassa tavallisen elämän rinnalla, yhtä käytännöllisenä kuin vaikkapa NKP:n XXII:n puoluekokouksen hyväksymä puolueohjelma.

Pastuhov muistuttaa, että kansalaiset tarkastelevat koko asiaa täysin eri kulmasta. Heille se on äänestys siitä, luotetaanko vallanpitäjiin vai ei. He eivät piittaa sen sisällöstä ja yksityiskohdista:

Sehän koskee Putinia, sitä että hän jäisi meidän kanssamme.”

Käytännössä maanpakoon Englantiin muutama vuosia sitten muuttanutta Pastuhovia haastatellaan säännöllisesti asiantuntijana. Doždille hän kertoo saaneensa vastikään kysymyksen luottaako hän Putiniin.

Koska maassa ei ole vallankumouksellista tilannetta päällä, Pastuhov kertoo uskovansa, että tällä hetkellä luvut kertovat, että yli puolet kansasta on ilmeisesti valmiina vastaamaan luottamusäänestykseen ”kyllä”.

Nouseekin seuraava kysymys: mikä merkitys sillä on vallanpitäjille, voiko se valtavilla ponnistuksilla aikaansaatu ´kyllä´ antaa heille riittävästi pisteitä.”

Venäjä – jotenkin epänormaali

Venäjällä asetettiin karanteeni hyvin nopeasti ja jyrkästi. Pastuhovin mielestä kuin sodassa, ja se lopetettiin vieläkin nopeammin ja jyrkemmin.

Jyrkkyys panee Pastuhovin miettimään sitä, että Venäjällä poliitikot ovat jotain suurempaa kuin epidemiologia konsanaan, koska jos olisi menty epidemiologian mukaan, massiivinen parantuminen päivässä ei olisi ollut mahdollista.

Sitä paitsi Venäjältä saatavat luvut ovat melko outoja, koska niiden mukaan kaikkialla on kaikki tilastollisesti täysin samanlaista.”

Yrityksissä kerätään jo listoja siitä, miten ihmiset äänestävät. Vastaan sanojista raportoidaan.

Samalla kun sähköistä äänestämistä viritetään, on käynyt selväksi, ettei valvonta toimi.  Kun toimittajia, jotka koettelevat äänestysjärjestelmää uhkaillaan, on otettu taas askel totalitarismin suuntaan.

Onko presidentillä suunnitelmaa?

Ihan varmaa ei ole mikään, ja siksi näytöksiä on monenlaisia.

Voimasta ja Venäjän vahvuuksista vaikeina aikoina kertoo maan johdon mielestä varmasti myös puolustusvoimien uuden pyhätön siunaaminen.

Katedraali yhdistää ortodoksisen uskonnon puolustusvoimiin. Moni olisi halunnut tuoda vielä selvemmin esiin, että kyse on Venäjän nykyjohdon aikaansaannoksesta ja valitsemasta linjasta. Sattuneesta syystä pääkupolin halkaisija on 19,45 metriä – Suuren isänmaallisen sodan päättymisen symboliksi.

Dožd-kanava muistuttaa, että kirkkoa koristavaa mosaiikkia jouduttiin muuttamaan ja tekstejä korjaamaan: Krim on meidän -teksti korvattiin lauseella: Me – yhdessä.

Presidentin ja puolustusministerin rintakuvat poistettiin mosaiikista vasta, kun presidentti otti kuviin itse kantaa, ja sanoi kasvonsa olevan esillä liian aikaisin.

(Pyhätön suunnittelija ei ole arkkitehti vaan tietokonevelho, joka on ennenkin suunnitellut tilaustöitä ortodoksiselle kirkolle.)

Kirkon suureellisille hankkeille on tilauksensa. Kristinuskon kanssa metroaseman kaltaisella rakennuksella ei juuri ole mitään yhteistä, todetaan Doždin lähetyksessä.

Mahtipontisuus tasapainottaa tilaa, jossa Venäjällä vaikuttaa jo pidemmän aikaa olleen selvää, että ennen kaikkea huolehditaan kansallisaarteesta eli maan nykyisestä johtajasta.

Koronan aikaan Venäjän itsevaltias johtaja on jäänyt etäisemmäksi, vaikka hän esiintyikin jatkuvasti tv-ohjelmissa puhumassa videoneuvotteluissa milloin minkäkin ministeri- tai virkamieskokoonpanon kanssa.

Kun Putin ilmestyi ihmisten ilmoille etäyhteyksistään bunkkeristaan melkein kolmen kuukauden jälkeen, hän juhlisti kansallista Venäjän-päivää.

Television kuvissa hymyilevä johtaja kätteli ja seurusteli tarkoin valittujen ja pariviikkoisen karanteenin läpikäyneiden ja koronaviruksen varalta testattujen ihmisten kanssa.

Yksi selitys itsevaltiaan bunkkerista poistumiselle oli tuoreeltaan se, että presidentin on näytettävä vähintään yhtä tehokkaalta kuin pääkaupungin johtajan:

On vakaa ymmärrys, myytti jos haluatte, siitä, että Sergei Sobjanin sai Putinin vakuutettua käymällä Moskovassa Kommunarkan [infektiosairaalaan] alueella ja että on otettava käyttöön järeämmät toimenpiteet. Silloin alkoi syntyä käsitys tilanteesta. Silloin Moskova ja muukin maa mitenkuten siirtyi tiukempiin ohjiin”, Pavlovski arvioi.

Sobjanin otti tilanteen haltuunsa silloin, kun tilanne oli Italiassa todella paha ja ruumiskuljetukset päivittäisiä uutisia. Vaikka Moskovan johtaja kuinka pyrkii pysymään taka-alalla, on hänen lisäksi varottava näyttämästä yhtään enempää johtajalta.

Blogaaja ja arkipäivän absurdiudesta kirjoittava sijoittaja Alexandr Gorbunov – nimimerkki StalinGulag kirjoittaa suositulla Telegram-kanavallaan:

Tuollaisen toiminnan on syytä herättää huolestumista ja kysymyksiä: jos he kutsuvat meitä noin ponnekkaasti, se tarkoittaa, että tämä on heille tärkeämpää kuin meille, niinkö? He voittavat tässä enemmän, niinkö? No ei tietenkään. Onhan naiiveja yksilöitä, jotka vakuuttavat, että on vain mentävä äänestämään, vaikkei olekaan mitään systeemiä, jolla tarkistettaisiin ääntenlaskennan vilpittömyys. Eihän meitä tähänkään asti ole ikinä huijattu, miksi sitten tällä kertaa huijattaisiin?

Pavlovski muotoili Eho Moskvyn haastattelussa, ettei kansan ohjaaminen ole yksinkertainen asia.

Hän muistutti myös siitä, ettei ihmisten pitäisi ajatella johtajiensa aina vain valehtelevan – se turruttaa – halvaannuttaa.

”Kyse olisi antautumisesta.”

Kaikki valehtelevat, entä sitten? Myöskään me emme pidä väitettä riittävänä, jottemme seuraisi Venäjän vaaleja. Miksi siis pidämme sitä tärkeänä, kun puhutaan vaarallisemmista asioista? ­

Vallan vertikaali – huiputusta

Vallanpitäjät ovat ainakin Putinin kolmannelta presidenttikaudelta lähtien hakeneet Pavlovskin mielestä aiheita hajaannukseen, jotta syntyy enemmistö ja vähemmistö, ei mikään vaaleilla valittu.

Ja sitten kysytään: No, kumman puolella olette, toverit? No, kumman puolella olette, kulttuurin mestarit?”

Venäjää seuraaville on tuttu vuosikaudet esillä ollut vallan vertikaali, jota ei käsitteen kehittäjiin kuuluvan Pavlovskin mielestä ole Venäjällä koskaan ollut olemassakaan – paitsi kuvitteellisena järjestelmänä.

Eho Moskvyn haastattelussa toimittaja Aleksandr Pljuštšev muistutti, että voidaan siis kuvitella, että huolellisesti järjestetty yhteiskunnan huippu voisi pettää. Edellisten 20 vuoden aikana tämä ei ole noussut esiin.

Voisiko pala palalta rakennettu valtakoneisto – eivät ihmiset, ne, joita ajetaan äänestyspaikoille, ei oppositio eikä mikään muu taho – vaan juuri se yhteiskunnan huippu, jota on rakennettu huolellisesti, voisiko se pettää?”

Pavlovskin mielestä kaikki on kaupan. Haastattelussa hän hieman tuohtuukin, ja kertoo itse keksineensä yhteiskunnan huipun – ”vallan vertikaalin”.

Puhutte kuin edessänne seisoisi tuhatvuotinen mänty. Koko tuo huippu on vain tietynlaista teatteria mikrofonin ja televisiokameran edessä.”

Niinpä kysymys ei olekaan vallan vertikaalista. Sitä ei olekaan luotu. Onhan täysin tiedossa, että Putin ei ole rakentanut mitään byrokraattista vallan vertikaalia, johon voisi nojata maan modernisoinnissa tai sitten autoritarismissa, jos haluaa.”

Pavlovski muistuttaa siitä, että Venäjällä käydään koko ajan kauppaa. Ilmapiiri on totaalinen.

Mistä hän voi tietää, millaisia diilejä, millaisia koalitioita hänen ympärilleen pikkuhiljaa kehkeytyy, ja hän on päätynyt riippuvaiseksi juuri lähipiiristään. Hänhän on riippuvainen siitä. Hänellä ei ole normaalia pääsyä virkateitse siihen, mitä maassa oikeasti tapahtuu. Hän on riippuvainen juuri siitä tiedosta, jonka lähipiiri hänelle tarjoaa.”

Putinin valmistautuessa itsevaltiuden seuraavaan etappiin nomenklatuura jatkaa omaa elämäänsä.

[Neljännellä virkakaudellaan oleva 67-vuotias Putin on ollut Venäjän presidentti vuosina 2000–2008 sekä jälleen vuodesta 2012 alkaen. Vuosina 2008–2012 hän toimi pääministerinä.]

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *