Rikollista #venäjä

Venäjä aikoo lopettaa Memorial-järjestön toiminnan. Yleinen syyttäjä vaatii järjestöä lakkautettavaksi.

Päätoimittaja Dmitry Kolezevin Twitterissä Anna Latuhovan avatarit Memorialin tueksi: Me

Merkittävän kansalaisjärjestön kohtelu kirvoittaa kovaa tekstiä Andrei Kolesnikovilta Moskovan Carnegie-instituutin kotimaan politiikan tutkimusosaston esimieheltä: kansakunnan muistia tuhotaan.

Memorial edustaa järjestelmän vastaista voimaa. Jos järjestö lopetetaan, kyse on vallankaappauksesta. Järjestö muistuttaa terveestä järjestä maassa, jonka historian symboliksi nousseita uhreja ei voi pyyhkäistä olemattomiin.

Tšekistien katu

Juuri nyt näyttää pahalta. Ulkovaltojen agentteja on kaikkialla. Kansan vihollisia ovat Venäjän nykyjohdon mielestä yhä useammat. Eikä kyse ole toisinajattelusta.

Historian säilyttäjät

Memorial-järjestö voidaan lakkauttaa, mutta ihmisten mielessä olevaa ”muistomerkkiä” ei voida tuhota.

”Kaikista kansalaisista ei saada ​​välinpitämättömiä asukkaita, jotka huutavat mantroja, joita toistetaan television keskusteluohjelmissa tai ovat valmiita näyttelemään mellakoitsijoita, jotka murtautuvat sellaisen organisaation tiloihin, joka säilyttää kaikkein tärkeintä asiaa – kansakunnan muistia.”

Kolesnikov painottaa, että valtio amputoi maan tulevaisuuden tuhoamalla sen muistin.

Kehitystä eivät jarruta huonosti toimivat taloustieteilijät.  Sitä pidättelee historia. Katumuksen puute. Juuri sellainen, johon maa oli valmis yli 30 vuotta sitten katsoessaan Tengiz Abuladzen elokuvaa ”Parannus”.

Venäjä etenee johdonmukaisesti

Maassa pidätetään järjestelmällisesti ihmisiä, jotka voidaan kytkeä jollain tavalla valtiovallan arvostelijoihin tai vaihtoehtoisen politiikan tekemiseen valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. Mitään hyvää ei ole odotettavissa niin kauan kuin nykyinen johto hallitsee. Mikään ei ole muuttunut vuosikausiin.

(Memorial järjestäytyi samoihin aikoihin 1980-luvun lopussa, kun minäkin aloin seurata Neuvostoliiton tapahtumia enemmän kuin mitään muuta. Siksi henkilökohtainenkin yhteys järjestöön.)

Järjestön perustajien joukossa on sellaisia henkilöitä kuin nobelisti Andrei Saharov. Toiminta alkoi sorron uhrien muistomerkeistä, kuten toimittaja Ivan Davidov Republicin artikkelissaan muistuttaa. Järjestön keräystyö kasvoi lopulta järjestelmälliseksi – arkistojen, kirjojen, näyttelyiden koostamiseksi. Kaikki on työ on ollut tärkeää, ensiluokkaista. 

Kevyt Stalin

Politiikantutkija Vladimir Pastuhov arvioi, että Venäjän itsevaltiaan pysytteleminen vallassa on mahdollista, koska se ei ole mitenkään vieras ajatus laajoille kansanjoukoille.

Valtiovalta on tukkinut ja ennakoinut reittejä poliittiseen vaikuttamiseen sekä aloittanut ehdokkaiksi asettuvien painostuksen ja tarvittaessa pidätykset. Tänä vuonna jo samaan tapaan kuin Valko-Venäjällä.

Vaalit ovat muuttuneet Venäjällä vuosi vuodelta sen mukaan, miten oppositiohenki on kehittynyt ja keinoja ehdokasasettelussa on voitu laajentaa.

Kehitys on ollut ennakoitua, mutta venäjäläiset ovat itse jaksaneet yrittää. Viime vuosina täysin omin voimin normaalia kansainvälistä yhteistyötäkin kaihtaen tai ainakin riskit tiedostaen.

Reaktioista voi päätellä, että Memorialin lakkautus ei etene hiljaisuudessa, vaikka järjestön johto suhtautuu tapahtuvaan tyynesti.

Memorialin tukijat ovat olleet vaikean ja kipeän asian kanssa tekemisissä vuosien ajan. Järjestöä on ennenkin painostettu. Sen alueellisten osastojen jäseniä on murhattu ja vangittu.

Blogini vuodelta 2013:

Agenttilaki on vain yksi esimerkki stalinismin paluusta.  Putinia ei turhaan kutsuta kollektiiviksi. Hän on ollut päällysmies, toimitusjohtaja jollaisia on liiviporukoilla. Hän on ”korvaamaton” ja täysin läpinäkymätön. Presidentin ympärillä vellovat huhut yritetään pitää aisoissa. On todennäköistä, että kaikenlainen kirjoittelu, jossa on viittauksia vaikkapa aviottomiin lapsiin, on sellaisia asioita, joita mikään venäläinen tiedotusväline ei pysty julkaisemaan.  Eikä sen puoleen suomalainenkaan. Agenttilaista ollaan syystä huolestuneita. Putin on tietenkin toista mieltä. Hän yhdistää stalinismin vasta leireihin.”

Voisivatko nuoremmat julkkikset tehdä jotain Memorialin hyväksi, vai etsivätkö he vaan nostetta itselleen, kuten monilla on tapana.

Maa on toinen kuin viisi vuotta sitten, sanoo päätoimittaja Aleksei Venediktov nimikko-ohjelmassaan Eho Moskvyssa. Memorialin kohtalo on samaa sarjaa ovat monet muutkin valtiovallan toimet. Itsevaltias sanoi itsekin aiemmin, että on etsittävä rikollisia myös historiasta. Ei enää.

Kirjailija Ljudmila Petruševskaja kieltäytyi hänelle myönnetystä valtionpalkinnosta Memorialin painostuksen vuoksi. Hän sai palkinnon lähes 20 vuotta sitten presidentti Vladimir Putinilta. Vastaavia henkilökohtaisia pohdintoja näemme varmasti jatkossa enemmänkin kävi Memorialille tässä vaiheessa miten tahansa.

Memorial Facebookissani

Moskovan syyttäjänviraston kanne saatettiin Memorialin tietoon eilen sähköpostitse ja tänään posti toi kirjallisen ilmoituksen, jonka mukaan järjestö ”hyysää” terroristeja ja Venäjän federaatiossa äärijärjestöiksi luokiteltuja organisaatioita kuten Jehovan todistajia.

Vielä ponnistellaan julkilausumin. Ihmisoikeuksien puolestapuhujat vetoavat Memorialin puolesta.

Eho Moskvy: kirjailija Viktor Jerofejev – he elävät – tässä vaiheessa ”voittoa” samanlaisia hetkiä kuin Nikolai I aikana. He ovat epäinhimillisiä. Memorial on pyhä. Siihen suhtaudutaan kuin kirkkoon.

**

Venäjän tutkija Jussi Lassila arvioi Twitterissään, että ei ole merkkiäkään siitä, että Kreml näkisi mainehaittoja ehkä kaikkein tunnetuimman venäläisen kansalaisjärjestön kieltämisestä.

puheenaiheet venaja
Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *