Koponen
Koponen

Vaikea ydinvoimaratkaisu

Suomi on painostuksen kohteena. Kyse ei ole paniikkireaktioista, vaan kaupankäynnistä. Ainakin toivon niin. Energiapolitiikan ratkaisuista ei järjestetä kansanäänestystä, eikä kansan mielipidettä kaivata liiketoimien edistämiseen. Vaikeat ratkaisut hoidetaan. Mahdottomat vievät vaan enemmän aikaa, sanoo sananlasku.

Hämekoski (Kuva: TGK1-kotisivu)
Hämeenkoski (Kuva: TGK1-kotisivu)

Elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) yllätysmatka Moskovaan herätti kysymyksiä. Vastauksia saamme vielä odottaa. Rehn tapasi entisen talousministeri Aleksei Kudrinin ja energia-asioista vastaavan varapääministeri Arkadi Dvorkovitšin.

Fortum yrittää saada enemmistöomistuksen venäläisestä vesivoimayhtiöstä, jonka suuri omistaja Gazprom on.

-Nyt on poliittisella tasolla tehty se pohjatyö, joka on mahdollista tehdä, Rehn kommentoi Kauppalehdelle.

Fortumin viestintäpäällikkö Anna Eskelinen vastasi Kauppalehdelle: ”En osaa kommentoida Rehnin kommenttia, mutta meillä on kerrottavana vain tämä, että mitään uutta meillä ei ole.”

”Mikäli TGC-1:n uudelleenjärjestely toteutuu, Fortum on ilmoittanut olevansa valmis tulemaan mukaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen, jossa Rosatom on
mukana, enintään 15 % osuudella ja samoin ehdoin kuin muutkin suomalaiset hankkeeseen osallistuvat yritykset.”

Ykkösaamussa ydinvoiman rakentamista Suomeen kommentoi Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro, joka uskoo Venäjän pyrkivän edistämään hanketta, jonka se näkee yhtenä tienä ulos pakoterintamasta. ”Venäjän tavoitteenahan on ollut tietenkin päästä pakotteista eroon ja irti, ja kyllä tämä siinä suhteessa voidaan Venäjällä laskea vähintäänkin pieneksi voitoksi pakotepolitiikan suhteen.”

Fennovoiman toteutuminen on tärkeää Venäjälle niin liiketaloudellisesti kuin poliittisesti.

Bulvaaneja ja asfalttia

Tiedossa on se, että ydinvoimalan saamiseksi Suomeen on käytetty kaikenlaisia keinoja. On löydetty bulvaaneja Kroatiasta ja konsultteja Bulgariasta. Rosatom on ehtinyt tilittää Fennovoimalle yli 900 miljoonaa € Venäjän valtion hyvinvointirahastosta saatua lainaa. Pohjanlahden rantaan Pyhäjoelle on tehty tie ja kesämökit pakkolunastettu.

Helsingin Sanomien Pekka Hakala kirjoittaa, että Rehnin mukaan Moskovan keskusteluissa käsiteltiin Fortumin, Gazpromin ja Rosatomin neuvotteluja vesivoimayhteistyöstä, joita Fortum on pitänyt Fennovoimaan osallistumisensa edellytyksenä. Rehnin mukaan Venäjä on ”hyvin sitoutunut” ydinvoimahankkeeseen.”Fortumin neuvottelut Gazpromin ja Rosatomin kanssa ovat edelleen käynnissä”, Rehn kertoi torstai-iltana tapaamisten jälkeen.

YLE:n Marja Manninen puolestaan raportoi, että Fortumin osallistuminen ydinvoimahankkeeseen riippuu yritysten välisistä neuvotteluista – hallitukset eivät niihin puutu. ”Se miten Fortum mahdollisesti tähän osallistuu, riippuu Fortumin, Gazpromin ja Rosatomin välisistä neuvotteluista – nehän ovat vielä kesken. Näihin neuvotteluihin hallitukset eivät puutu vaikka voisivatkin”, Manninen sanoi.

Putin päättää

Jotain tällaista olemme kuulleet jo aiemminkin. Kansanedustaja Kai Mykkänen (kok.) kertoi Päivän kasvo -ohjelmassa heinäkuun alussa, että: ”tämä on kolmen kauppa, jossa on mukana kaksi venäläistä isoa valtionyhtiötä, vallankäyttäjää. Kyllä varmasti tästäkin on kyse, että Gazpromilla ja Rosatomilla kaikki intressit eivät ole ihan samaan pisteeseen osuvia.”

Missä vaiheessa Putin tekee päätöksen, kysyvät monet. Aiheesta, varmasti. Aleksanteri-instituutin energia-asiantuntija Veli-Pekka Tynkkynen uskoo, että kyse on paitsi talous- ja energiapolitiikasta myös ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Tynkkynen pitää Fennovoiman osakasjärjestelyä poliittisena testinä Suomelle.

”Uskon sataprosenttisesti, että Putinin lähipiiri ja Putin itse on tekemässä tätä päätöstä Fortum-neuvotteluista”, Tynkkynen arvioi keskiviikkona Uudelle Suomelle.

”Lopputuloksen ei soisi olevan sellainen, että jollekin jää perusteita tulkita, että Suomen valtio jää palveluksen velkaa. Jos ratkaisu syntyy yhtiöiden kesken, hyvä niin”, Mykkänen totesikin jo aiemmin.

Kilpailevat energiaklaanit

Tynkkysen mukaan vesivoima- ja ydinvoimakysymyksistä käydään neuvotteluja valtioiden välillä eikä vain kaupallisten yritysten voimin. Rehnin vierailua hyödynnetään Venäjän sisäpoliittisessa vallankäytössä. Venäjä voi samalla myös kyseenalaistaa EU:n pakotelinjan, Tynkkynen toteaa STT:n haastattelussa.

Tutkija Vesa Ahoniemen näkemys on, että nykyhetki on tärkeämpi ympäristössä, jossa omistusoikeudet ovat hauraat. Ja nykyhetkeen pakotteet eivät yllä.

Venäjällä tärkeimpien liikemiesten taloudellinen asema riippuu uskollisuudesta järjestelmää kohtaan, kynnys julkiseen kapinaan on korkea. Ristiriidat sovitellaan tarvittaessa vaikka presidentti Putinin toimistossa.

Hakala muistuttaa, että läntisten lainahanojen sulkeuduttua viime vuonna Rosneft pyysi lainaa Venäjän hyvinvointirahastosta, muttei saanut. ”Toisin kuin Rosatom, jolle kyllä heltisi 2,4 miljardia euroa Pyhäjoen voimalan rahoittamiseen.”

[EU-maat päättivät Krimin niemimaahan kohdistuneista talouspakotteista sen jälkeen, kun Venäjä liitti Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan itseensä vuonna 2014. EU:n päätösten jälkeen Venäjä asetti vastapakotteita EU-maille. EU-maat päättivät kesäkuussa jatkaa pakotteita puolella vuodella.]

Kommentit (2)

  1. Matti Adolfsen

    Fortum on nyt yrittänyt neuvotella aiesopimusta eteenpäin jo 8 kuukauden ajan. Julkisuuteen on voitu tiedottaa vain, että prosessi ei ole edennyt. Asia ei ollutkaan niin suoraviivainen kuin joulukuussa 2014 annettiin ymmärtää. Kiinalaissijoittajien kerrotaan olevan samoilla apajilla?

    http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198135-taistelevatko-rosatom-ja-gazprom-kahdestaan-vesivoimasta-%E2%80%93-vai-isompi-peli

    Ihmetyttää myös migrit- kuvio. Venäläiseen kulttuuriinhan kuuluu shakin pelaamisen taidon korostaminen, eli omia ja vastapuolen siirtoja mietitään hyvin pitkälle. Iso avoin kysymys onkin, miksi Migrit-kuvio oli rakennettu niin huterosti, se suorastaan huusi julkisuuteen olevansa venäläinen bulvaani. Kuka oli tämän siirron takana ja mikä oli motiivi? haluttiinko projekti tahallisesti ajaa kiville? Haluttiinko Fortumin neuvottelut venäjällä kaataa, vai eiko Fennovoima-hankkeen toteutuminen ollut sittenkään Moskovalle tämän pelin ”kuningas”?

    Vaikka hanke nyt kaatuukin, Venäjä ei kärsi siitä taloudellista tai arvovaltatappiota. Hyvinvointirahastosta tilietty laina on maksettava takaisin, sen varmistamiseksi voimayhtiö SF:n yhtiösopimusta muutettiin viime syksynä. Nyt kaikki osakkaat ovat vastuussa yhtiön veloista sijoitusosuuksiensa suhteessa. Rosatomin kipeästi kaipaama länsimainen referenssilaitos nousee Unkarin Paksiin, kunhan ensin saavat Leningrad-2 prototyypin valmiiksi. Se myöhästyy nyt pari vuotta lisää muutaman viikon takaisen onnettomuuden seurauksena.

  2. Ydinvoima jyrää kotimaiset vaihtehdot – Fortum pelastautui – Image-blogit

    […] Ydinvoima on tänään sitä, mistä politiikassa on kyse. Kompromissista. Usein huonosta sellaisesta. […]

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *