Vallanturvajoukot

Entisen Neuvostoliiton levottomuudet ajavat hallitukset poliittiseen riippuvuuteen Venäjästä. Tätä olemme todistaneet tammikuun  Kazakstanissa.

Aloitetaan johtopäätöksistä: Venäjä on edelleen Keski-Aasiassa alueen vakauden takaaja. Poliittinen tilanne on niin eläväinen, että se vaatii Venäjän huolenpitoa. 

Levottomuudet Kazakstanissa alkoivat tammikuun 2. päivänä autoilijoiden kapinoinnista nestekaasun hinnankorotuksia vastaan. Kahta päivää myöhemmin mielenosoituksia järjestettiin eri puolilla maata. Mielenosoittajat vaativat hallituksen vaihtoa. Varsinainen murroskohta tapahtui 5. päivä tammikuuta. Virastorakennuksiin hyökättiin ja kauppoja ryösteltiin. Samana päivänä lähes kaikkialla maassa suljettiin internet ja matkapuhelinviestintä. Maassa julistettiin ulkonaliikkumiskielto. Pankkikortteja käyttävät ihmiset olivat vaikeuksissa. Maahan tuotiin sotilaita naapurimaista. Presidentti julisti hätätilan ja antoi käskyn ampua ”terroristit”.

Kovin paljon varmaa tietoa ei ole edelleenkään käytettävissä Kazakstanista, mutta Venäjä vaikuttaa toteuttaneen ”Putinin doktriinia”, jolla rajoitetaan entiseen Neuvostoliittoon kuuluneiden maiden itsemääräämisoikeutta.

Vaikka Venäjän johtaman sotilasliitto ODKB:n – kollektiiviseen turvallisuussopimuksen väliintulolle on olemassa paikallinen tuki hallituksen tasolla, on Kazakstanissa paljon ihmisiä  – mukaan lukien monet mielenosoituksiin osallistuneet aktivistit ja opposition edustajat, jotka vastustavat turvallisuusjärjestelmän käyttöä.

Rajoitetun suvereniteetin doktriini

Kun autoritaarinen johtaja toisensa jälkeen hyväksyy muutamassa tunnissa päätöksen lähettää Kazakstaniin Venäjän johdolla ”rauhanturvaajia”, kävi selväksi se, ettei maan, jolla on yli 7000 kilometriä yhteistä rajaa Venäjä kanssa, anneta luisua kaaokseen.

Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukašenka kertoo päättäneensä Kazakstanin turvaamisesta tunnissa Venäjän itsevaltiaan kanssa.

Neuvostoliiton johtajan Leonid Brežnevin aikana puhuttiin siitä, etteivät itäisen Keski-Euroopan maat päätä omasta asemastaan. Venäjän itsevaltiaan nimeä kantavasta doktriinista hyötyy erityisesti Valko-Venäjän diktaattori.

Väliintulo Kazakstanissa on ainutlaatuinen – ensimmäinen kerta ODKB-järjestön 30-vuotisen historian aikana.

Lyhyesti sanottuna: Venäjä varmisti selustansa

Jatkossa on odotettavissa, että mitä tahansa sisäistä ongelmaa voidaan vastedes käyttää syynä joukkojen kutsumiseen. Kyse on eräänlaisen Venäjän mini-Naton tai kylmän sodan aikaisen Varsovan liiton henkiin herättämisestä.

Kazakstania sivuttiin myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin tiedotustilaisuudessa Moskovassa, jossa tämä muistutti, että Venäjän johdolla toimineet joukot näyttivät koko maailmalle kykynsä.

-Toivottavasti samanlaista ei enää tapahdu. Mutta meidän on oltava valmiina. Kollektiivisen turvallisuusjärjestelmän joukkoja voidaan käyttää muuallakin.

Kazakstanissa ei ole oltu mitenkään yksimielisiä siitä, pitikö ”rauhanturvaajia” kutsua maahan.

Lavrov korosti, että Venäjä ei aio kutsua muita maita tiukemmin liittolaisikseen, kuten tekee Yhdysvallat houkuttelemalla Natoon uusia jäseniä.

Venäjä liittolaisineen näytti kykenevänsä kokoamaan joukot päivässä. Pohjois-Atlantin puolustusliitto on sidottu päätöksiin, jotka vievät päiväkausia.

Vuonna 1968 toverilliset neuvostojoukot turvasivat – pyynnöstä – Tšekkosslovakian sosialistisen tasavallan hallinnon.

Naapureille on tärkeää, ettei valta maassa vaihdu sellaiseksi, että se voisi uhata muita maita.

Toistaiseksi on liian aikaista sanoa, miten rauhallisesti lopullinen vallanvaihto keskiaasialaisessa suurvallassa etenee, ja millaisia johtopäätöksiä tapahtuneesta tehdään muissa maissa.

Kazakstan on geopoliittisesti tärkeä. Se on merkittävä uraanin tuottaja. Siellä louhitaan kryptovaluuttoja. Maan luonnonvarat ovat monien kansainvälisten energiayhtiöiden vaurauden lähde.

Keski-Aasia on pysynyt laajalle yleisölle melko tuntemattomana, mutta Kazakstan on mahdollisuuksien maa, joka on tunnustettu EU:n kauppakumppanina.

Linkki: Kazakhstan’s changing of the guard: What next for former Soviet republic after crackdown?

On olemassa useita teorioita siitä, milloin vallankumouksellinen muutos tapahtuu.

Ensinnäkin: kun väestön tulot putoavat alle hyväksyttävän toimeentulorajan. Kazakstanissa kyse ei ole pelkästään tästä. Toiseksi: talouden hidastuessa paineet kasvavat. Vanhan diktaattorin terveys horjui.

Huonolta näyttää juuri nyt myös diktaattorilta toiselle tehtävä vallansiirron tulevaisuus.

Kollektiivinen turvallisuussopimus on käytännössä diktaattoreiden pelastusklubi, jonka ei ole tarkoituskaan taata kansalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia.

Se toimii kun miljardöörien ”eliitti” taistelee ihmisiä vastaan, ​​ja pyytää suojelemaan itseään ja pääomiaan.

Armenia painostettiin lähettämään ”rauhanturvaajia” Kazakstaniin. Minkä osan aikovat 70 sotilaalla miehittää, kysyttiin armenialaiselta tutkijalta Aleksandr Iskandarjanilta.

Venäjän johtajalle tapahtumat tarkoittavat sitä, että ajatukset rauhallisesta vallanvaihdosta muuttuvat monien puheissa tiukemman kurin vaatimuksiksi.

Kazakstanin johtaja osoitti kykenevänsä määräämään turvallisuusjoukot ampumaan mielenosoittajia tappaakseen.

Julkisuudessa on arvioitu, että Venäjän johtaja haluaa vahvistaa itseään koko maailman näyttämöllä. Tapahtumat Kazakstanissa ja Valko-Venäjällä ovat saman tarinan osia.

Itsevaltiaan tavoitteet Georgiassa vuonna 2008 ja Ukrainassa 2014 sekä Kazakstanissa 2022 muodostavat selkeän kuvion. Venäjän geopoliittiset etupiiripyrkimykset eivät ole salaisuuksia.

Pikemminkin päinvastoin.

Entisen Neuvostoliiton maiden yhteinen turvallisuusjärjestely on aiemmin mielletty erityisesti ulkoista uhkaa vastaan toimivaksi.

Toisin kuin Venäjän operaatioissa Georgiassa ja Ukrainassa, Kazakstanin presidentti Tokajev pyysi nimenomaisesti avuksi joukkoja, joista suurin osa tulee Venäjältä, mutta johon kuuluu myös pienempiä joukkoja sen jäsenmaista Armeniasta, Valko-Venäjältä, Kirgisiasta ja Tadžikistanista.

Keski-Aasiaa tunteville on selvää, ettei Venäjän läsnäoloaa voi pitää vain Kazakstania suojelevana päätöksenä. Huomattava osa kazakstanilaisista ei ole tyytyväinen Venäjän sotilaalliseen läsnäoloon maassaan.

Venäjällä on puolestaan vihjailtu, että se voisi säilyttää osan joukoistaa maassa, kuten tehdään Moldovassa.

Venäjän itsevaltias on varmasti miettinyt usein Kazakstania.

Rikas maa, jossa on 30 vuoden itsenäisyyden jälkeenkin voimakas venäjänkielinen väestö.

Tummemmat värit osoittavat venäjäkielisen väestön prosentuaalisen osuuden alueen väestöstä.

Venäläisten arvostus on laskenut vuoden 2014 jälkeen Ukrainan jouduttua Venäjän johtamien joukko-osastojen kohteeksi. Krimin miehittäneet ”kohteliaat vihreät miehet” muistetaan.

Jotta kuva pysyisi haluttuna, on huolehdittava ensinnäkin siitä, etteivät riippumattomat tarkkailijat – tiedotusvälineet ja aktivistit pääse vaikuttamaan näkyvään.

Monet muistuttavat myös siitä, että Kazakstanin päätös siirtyä kayttämään latinalaisia aakkosia on häirinnyt suhteita.

Propagandisti Margarita Simonjan kirjoitti tweetissaan, että kazakstanilaisten olisi syytä pitää mielessä muutama asia, kuten se, että maan olisi jo aika tunnustaa Krimin kuuluminen Venäjään ja tehdä venäjästä toinen virallinen kieli, kuten se on naapurimaassa Kirgisiassa.

Tärkeintä on, että ei valehdella pomolle ja kaveerata natsien kanssa. Venäläinen Novaja gazeta muistuttaa venäläisten propagandistien puheessa, ”pomo” tarkoittaa tässä Putinia, kun taas ”natsit” viittaavat todennäköisesti Ukrainaan.

Diktaattorin patsas kaadettiin, mutta hänen terveydentilastaan tai olinpaikastaan ei kerrota julkisuuteen.

Venäjän johtaja on käyttänyt taitavasti hyväkseen Kazakstanin kriisin, arvioi Eho Moskvyn päätoimittaja Aleksei Vendiktov.

Kazakstanin levottomuuksien ja tehtyjen päätöksien selvittämiseksi tarvitaan vielä aikaa.

Vaikka olen käynyt usein Kazakstanissa, ja tunnen ihmisiä eri puolilta maata, olen seurannut tammikuisia tapahtumia hämmentyneenä.

Tarinassa on alusta asti ollut elementtejä, jotka ovat totta, mutta kokonaisuus muodostuu monista erillisistä tapahtumista.

Tutkijoiden mielestä puhtaasti vieraan vallan jäljen etsiminen mielenosoituksista on melko naiivia. Sosiologit ovat havainneet edellisen vuoden aikana yhteiskunnassa jännitteitä, turhautumista ja negatiivisia odotuksia (ensisijaisesti taloudessa).

Tarina kaasun hinnan nousuista on varmasti hyödyllinen monille. Ajattelu siitä, mitä ”vahingossa tapahtui” perinteisesti epävakaalla alueella, on myös vaarallista (samoin kuin vieraan vallan syyttäminen), sanoo dosentti Darja Tšižova Ia-centr.ru sivuston päätoimittaja.

Kyseessä ei ole ollut vain muutamien kymmenien tuhansien autoilijoiden kyllästyminen vaan vallankumouksen alku.

Aluksi vaikutti siltä, että Kazakstanissa tapahtui yllätys: Musta joutsen oli nestekaasumellakat.

”Musta Joutsen on erittäin epätodennäköinen tapahtuma, jolla on kolme luonteenomaista piirrettä: se ei ole ennustettava, sillä on valtava vaikutus ja osaamme kehitellä selityksen, jonka ansiosta se vaikuttaa vähemmän satunnaiselta ja ennustettavammalta kuin olikaan.”

Twitter: Stupin Jevgeni – ”Valtion propagandan mukaan Kazakstanissa tapahtui jotain ainutlaatuista – ulkomaalaiset terroristit tunkeutuivat maahan alentaakseen kaasun hintaa paikallisille asukkaille.”

Kymmenen vuotta sitten saman alueen asukkaat protestoivat vaatien parempia työoloja ja korkeampia palkkoja.

Tuolloin yhdessä maan köyhimmistä kolkista toisten rikastuttamiseen kyllästyneet työläiset aloittivat seitsemän kuukautta kestäneet mielenosoituksensa.

Tällä kertaa pikkubussien omistajat protestoivat ensimmäisenä: Auto on monelle perheelle kuten hevonen tai lehmä.

Suurelle osalle heistä auto on perheen elättäjä, tulot ovat pienet eikä kuljetuksen hintaa ole helppo nostaa kaupungissa, jossa keskipalkka on alle 300 euroa.

Lahden kokoisessa monokaupungissa, öljyä tuottavassa Žanaosenissa on vain yksi bensa-asema, koska autot kulkevat ennen kaikkea kaasulla.

Näistä mielenosoituksista alkaen kazakstanilaisiin on jäänyt syvä tietoisuus siitä, että kansalaisia vastaan voidaan käyttää valtion johdon turvallisuudesta huolehtivien väkivaltaorganisaatioiden kouluttamia tappelijoita.

Rikollisryhmät kaappasivat rauhanomaiset mielenosoitukset ja sytyttivät hallituksen rakennuksia tuleen.

Mielenosoitusten tukahduttamista väkivaltaisesti pidetään merkkinä valtataistelusta maan hallinnossa. Väkivaltaisuuksiin yllyttäjiä etsittiin heti vallanpitäjien joukosta.

Kun vanha diktaattori Nursultan Nazarbajev katosi julkisuudesta, hänen huonekalukseen sanottu presidentti Kasym-Žomart Tokajev ilmoitti johtavansa maata.

Se, kuinka itsenäinen vuonna 2019 valtaan noussut Tokajev oli levottomuuksien alkaessa, tuntui olevan pitkään epäselvää.

Vaikka hänen asemansa vaikuttaa nyt vahvalta, jännitettä ylläpitää muun  muassa se, ettei ole selvää sekään, mihin on kadonnut maata 30 vuotta johtanut Nazarbajev.

Erikoisen tilanteen ja mahdollisuuden vahvoihin spekulaatioihin Tokajev antoi, kun hän jakoi paniikissa Twitter-viestin 20 000 terroristista, ja poisti viestin liki pitäen saman tien aiheuttaen vielä enemmän hämmennystä.

Mielenosoitustten edetessä oli ulkopuolisille selvää, että Tokajev tarvitsi apua strategisten kohteiden ja laitosten turvaamiseksi, jotta Kazakstanin omat turvallisuusjoukot voisivat hoitaa mielenosoittajat itse.

Joukkoja Alamatyn keskusaukiolla 6. päivä tammikuuta

Novaja gazetan toimituspäällikkö Kirill Martynov tweettaa siitä, kuinka Kazakstanissa tapahtumat etenivät oppikirjan mukaan: siinä missä Ukrainassa mielenosoittajat tukivat kansanedustajia, eikä Kremlillä ollut aikaa lähettää maahan joukkojaan, hajoitettiin protestit vanhassa diktatuurissa osana poliisi- ja siirtomaaoperaatiota ja esitettiin levottomuudet ”eliittien taisteluna Nazarbajevin perinnöstä”.

Yksinkertainen sääntö julkisuuden hallintaan on se, että kun viranomaiset tekevät synkkiä ja kauheita tekoja, he sulkevat ensitöikseen internetin.

Tämä ei ole välttämätöntä ”terrorismin vastaisessa operaatiossa”, mutta Kazakstanissa päätettiin rajoittaa internetin käyttöä nopeasti eikä ainoastaan sulkemalla joitakin palveluita, vaan koko verkko.

Kazakstanin vakauden resepti näytti muutaman päivän ajan karmealta.

Maa sulki rajojaan, sammutti internetin, kutsui kansalaisiaan terroristeiksi, järjesti maahan miehitysjoukot, ja presidentti tweettasi, että tyytymättömät tapetaan.

Diktaattorin seuraaja osoitti kovuutensa.

Ulkomaisten joukkojen kutsuminen sisäpoliittisten ongelmien vuoksi on merkki siitä, että valtio on luhistumisen partaalla. Valtaa tavoittelevat kaikki, jotka siihen pystyvät.

Saamastaan mahdollisuudesta Tokajev on kiittänyt Venäjää, ja tuonut esiin sen, kuinka maan tilanne saatiin hallintaan oikea-aikaisella puuttumisella huolellisesti valmistautunutta ”keskusta” vastaan.

Vallankaappajien arvioidaan epäonnistuneen tavoitteissaan hyökätä keskitetysti myös pankkeihin, tv-torniin ja televisiokanavien tiloihin, vaikka mielenosoitusten alussa lentokenttiä vallattiin ja kaupungeissa estettiin ambulanssien ja palomiesten työt.

Kazakstanissa tunnistettiin heti, että sotilaallisen ”järjestöavun” saapuminen on paitsi toivottavaa myös ongelmallista.

Avunanto heikentää Kazakstanin pyrkimyksiä tasapainoiseen ulkopolitiikkaan, koska vieraat joukot lisäävät maan poliittista riippuvuutta Venäjästä.

Kazakstanin turvallisuusjoukot keskittyivät käsittelemään mielenosoittajia

Heidän työskentelyään on arvosteltu rajusti, eikä poliisin toimintaa ole voitu pitää yhtään sen tehokkaampana kuin kymmenen vuotta aiemminkaan.

Nazarbajevin patsas kaadettiin Taldykorganin kaupungissa, joka sijaitsee muutaman tunnin ajomatkan päässä Kazakstanin vanhasta pääkaupungista Almatystä.

Tokajevin merkitystä yleisön silmissä on kasvattanut se, että Venäjän itsevaltias tekee sopimukset niiden johtajien kanssa, jotka johtavat tosiasiallisesti maataan.

Näin siitäkin huolimatta, että tämän välit Kazakstanin johtajaan ovat olleet hyvät.

”Nazarbajevin klaani piti Kazakstania yksityisomaisuutena”

Seuraajakysymyksen Venäjälle aiheuttama ongelma on kuitenkin olemassa: Kazakstanin johtoon voisi edelleen nousta joku muu, ja siksi Venäjän on tuettava parhaat mahdollisuudet omaavaa johtajaa.

Kyse ei ole henkilöistä. Venäjällä ei välttämättä tunneta kaikkia eikä luoteta uusiin ihmisiin.

Valko-Venäjän Lukašenka (vuodesta 1994-) tai Tadžikistanin Emomalii Rahmon (vuodesta 1992-)  eivät välttämättä ole kaikkein suosituimpia Venäjän silmissä mutta parhaita johtajia maassaan olosuhteisiin nähden.

Kirgisiassa ja Armeniassa vaaleja järjestetään mutta todellisen demokratian toteutuminen on hyvin huteralla pohjalla.

Kazakstanin presidentin tuoreet aloitteet tähtäävät siihen, että maassa voitaisiin purkaa ylettömiä tuloeroja. Sosialidemokratialta haiskahtava suunnitelma on uskalias yritys, mutta toisaalta maassa on mahdollisuuksia, koska maa on nuori.

”Lähitulevaisuudessa monet asiat selviävät. Mukaan lukien se, kenen etuja mukaista oli terroristien ilmestyminen.”

Tammikuun alku toi näkyviin kamppailun vallasta ja kollektiivisen diktaattorin perinnöstä.

Politiikan tutkijat ovat sitä mieltä, että maan saattoivat ajaa kaaokseen entisen diktaattorin  sukulaiset.

Kaasuoperaattori, valtionyhtiö ”KazMunayGas” kaksinkertaisti nestekaasun hinnan.

Valtio omistaa yhtiöstä 10 prosenttia, mutta muutoin se on entisen johtajan Nazarbajevin valtakunta: yhtiön entinen varapresidentti Timur Kulibajev on Nazarbajevin vävy, veljenpoika Kairat Satybaldy työskentelee yrityksessä ja toinen veljenpoika, Akhmetzhan Yessimov, on hallituksen puheenjohtaja.

Toisin sanoen kyse ei ollut vain valtion omistamasta yrityksestä, joka päätti tehdä rahaa, vaan valtionyhtiöstä, joka päätti lunastaa maata monta vuosikymmentä hallinneelle klaanille heille mielestään kuuluvat edut.

 ”Almatyn keskiluokan asukkaat istuivat kotonaan, odottivat, ja olivat huolissaan perheistään.”

Venäjän ja Kazakstanin talouksien samankaltaisuudesta huolimatta maiden välillä on yksi tärkeä ero.

Kazakstanissa on erittäin suuri osuus nuoria. Pitkään on tiedetty, että väkivaltaisten mielenosoitusten todennäköisyys on suoraan verrannollinen nuorten miesten osuuteen väestöstä.

Nuorten miesten ”nuorisopullistuma” nousee esiin puhuttaessa maista, joissa toimeton joukko etsii mielekästä tekemistä.

Levottomuuksien lietsomiseen ei tarvita ulkomaisia voimia vaan kazakstanilaisasiantuntijoiden mielestä esikaupunkien miehet unohdettiin vuosikymmeniksi. Heitä on paljon.

Kazakstanin entisen pääkaupungin Almatyn kaltaisissa kaupungeissa havaittujen väkivaltaisuuksien painetta nostivat puheet Keski-Aasian naapurimaiden, mukaan lukien Afganistanista sekä kauempaa Lähi-idästä saapuneiden militanttien uhasta.

Väitteille ei ole edelleenkään todisteita, mutta ne ovat esiintyneet arvioissa samassa yhteydessä kun on arvioitu maan turvallisuuselimiä johtaneen Kazakstanin entisen pääministerin, Kärim Mässimovin pidättämistä. Tämä osoittaa, että kyse oli paljon isommasta asiasta.

Pidätys tapahtui kaksi päivää ennen tiedon julkistamista.

Mässimovia epäillään maanpetoksesta. Samassa yhteydessä kerrottiin myös muiden henkilöiden pidätyksistä, mutta heidän nimiään ei kerrottu.

Mässimovia pidettiin yhtenä Nazarbajevin seuraajaehdokkaana, vaikka tämän onkin kansalaisuudeltaan uiguuri, sanoi Carnegien keskuksen Moskovan toimiston päätoimittaja Aleksandr Baunov Doždin lähetyksessä.

Presidentti Tokajevin näkemyksiin uudistusten tarpeesta suhtaudutaan varovaisesti, koska uutta rakennetaan samojen ihmisten voimin kuin ennenkin.

Kazakstanissa maan hallitukset ovat olleet toimitusministeriöitä, jotka eivät ole olleet vastuussa mistään ohjelmista eikä presidentti voi jättää ”puhdistamatta” myöskään maan aluehallintoa vanhan vallan ihmisistä. Kyse on vallan hajottamisen keskeyttämisestä ja keskittämisestä Tokajevin käsiin.

Punainen hälytystila oranssiksi

Tammikuun 13. päivä ilmoitettiin terrorismin vastaisten toimien lakkauttamisesta lähes koko maassa: 14 alueella 17:sta. Samalla hälytysvalmius laskee toiseksi korkeimmalle tasolle vähintään seuraavien kahden viikon ajaksi.

Monet Kazakstanin tuntijat ovat muistuttaneet, että terrorismiin on suhtauduttu maassa vakavasti jo pitkään. Tämän vuoksi pidettiin valtiovallan esittämiä väitteitä ulkomaisten terroristien osallisuudesta mielenosoituksiin vahvasti liioiteltuina.

Pikemminkin kysymys on maan sisäisen valtataistelun peittelemisestä. Uutispimennosta hyötyivät vallankaappauksen valmistelijat.

Vallankumoukset, joista entisen Neuvostoliiton alueella käytetään yleensä nimitystä värivallankumoukset, eivät synny tyhjästä: ne tarvitsevat polttoaineekseen ja kimmokkeeksi yleistä tyytymättömyyttä ja eliitin keskinäisiä kiistoja.

Vaikka näitä ei saataisikaan luotua nopeasti, kaikki saadaan näyttämään siltä miltä halutaan.

Mielikuva rauhallisesta vallanjaosta Neuvostoliiton jälkeen syntyneessä autoritaarisessa Kazakstanissa sai kovan iskun.

Silminnäkijät ovat alkaneet avautua, kun internet yhteyksiä on palautettu maahan.

Luotettavaa virallista tietoa pidätyksistä ei ole käytettävissä.

Selvää on, että väkivalta korjasi satoa: virallisesti lasketaan, että kuolleita on 225. Heistä poliiseja 19. Pidätettyjä on arvioitu olevan jopa yli 11 000.

Doždin lähetyksessä kerrotaan kuolleista lapsista ja siviileistä levottomuuksien aikana. Kuolleiden joukossa on muun muassa pieni poika, joka meni kadulle katsomaan ilotulitusta.  

Uutisissa on myös kertomus tulituksessa kuolleesta avioparista. Tapahtuneen ikkunasta nähneet silminnäkijät kertovat, että  oletettavasti autoa ampuivat sotilaat. Katsoja tallensivat videon karrelle palaneesta autosta.

YK ja ihmisioikeusjärjestöt vaativat Kazakstanin tapahtumien selvittämistä.

– Tämä oli toimistoni, sanoo Asem Sydakova lehdistötoimistossa kaupungintalolla Almatyssa.

Kaksi viikkoa vallinnut kiristynyt jännitys Kazakstanissa purkautuu eri tavoin.

Sananvapausjärjestö Adil Soz kokoaa listaa toimittajista, joita on pahoinpidelty ja muuten estetty tekemästä työtään.

Järjestö on tuttu suomalaisille toimittajille, jotka ovat tehneet vuosia heidän kanssaan yhteistyötä Vikes-järjestön hankkeissa Keski-Aasiassa. 

https://www.facebook.com/plugins/post.php?href=https%3A%2F%2Fwww.facebook.com%2Fdianaokremova%2Fposts%2F10227787243329148&show_text=true&width=500

Erityisen ongelmallisessa asemassa ovat ison maan alueilla toimivat toimittajat ja aktivistit.

Kazakstanissa etsitään nyt mielenosoituksissa kadonneita. Keinoja on monia: älypuhelinsovelluksia ja puheluita vastaanottavia keskuksia.

Ihmisten omalla aktiivisuudella on suuri merkitys, koska Kazakstanissa ei ole demokraattista päätöksentekoa.

Kun internet suljettiin, kansalaiset jatkoivat toistensa tavoittelua puhelimilla. Yhteydet olivat hetkittäin käytössä.

Käymällä järjestelmällisesti läpi tiedossa olevien aktivistien yhteystietoja on alettu hahmottaa sitä, kuinka paljon ihmisiä on kateissa ja pidätettyinä.

Viralliset tilastot vaikuttavat liioittelulta, koska niin monella virkamiehellä on halu korostaa omaa työtään.

Levottomassa Almatyssa rahoitusalan ammattilainen, 34-vuotias Kunekey Nurlan näki sukulaisiaan tavoittelevien ihmisten epätoivon ja loi yhdessä ystäviensä kanssa järjestelmän, joka auttaa ulkomailla asuvia etsimään vallankaappauksen mukana kadonneita ihmisiä.

Holod-julkaisun jutussa kerrotaan, kuinka apu tavoittaa tarvitsevat ja mitä Almatyssa tapahtui.

Nurlan kertoi, kuinka tärkeää läheisille on ollut saada selville se, miten ihmiset voivat: onko näillä ruokaa, ja missä kunnossa he ovat. Vapaaehtoiset myös neuvoivat ihmisiä ja muistuttivat heitä olemaan poistumatta kotoaan.

”Tammikuun 7. päivänä klo 12.00 meillä on 700 puhelua käsittelyssä.

Vapaaehtoiset saivat tuhansia yhteydenottoja. Palvelussa työskenteli kymmeniä ihmisiä. Vapaaehtoisia ilmoittautui nopeasti yli 300.

Minulla ei ole kaapelitelevisiota, katson uutisia netistä, ja nyt se toimii vain puhelimellani, joten luen uutiskanavia Telegramissa ja Instagramissa. Presidentti pitää ajoittain puheita, selvittää tapahtumia ja tilastoja. He sanovat, että terrorismin vastainen operaatio on käynnissä.”

Nurlan sanoo sulun aikana huomanneensa, että yhteistoimintajoukot [rauhanturvaajat] kutsuttiin paikalle, mutta hän ei nähnyt näitä kaduilla.

”Uutisoinnista ymmärsin, että kaupungin keskustassa on sekä rauhanomaisia ​​mielenosoittajia että provokaattoreita, jotka hyökkäävät ja tuhoavat, ryöstelevät ja hyökkäävät keskustan yrityksiin, kohti toimittajia ja uteliaita ihmisiä, jotka eivät pelkää mennä kaupungille.

Kansalaisjärjestön johtajalla on yksinkertainen selitys tapahtuneelle. Kazakstan maksaa julkisen tyytymättömyyden huomioimatta jättämisestä.

”Vallanpitäjien ja kansan väliltä puuttuu vuoropuhelu.

Väärään aikaan väärässä paikassa

Kazakstanin tapahtumien kronologia 2.-5. tammikuuta voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen, joiden välillä on perustavanlaatuisia eroja.

Ensimmäinen, sosioekonominen vaihe olivat ihmisten protestit kaasun hinnoittelua vastaan. Viranomaisten välitön vastaus tuli esiin Kazakstanin presidentin ensimmäisessä puheessa: hintojen jäädyttäminen, hallituksen ero. Nämä toimet eivät riittäneet.

Toinen, sosiaalispoliittinen vaihe laajensi mielenosoitukset lähes koko maahan ja muutti mielenosoittajien retoriikan poliittisiksi vaatimuksiksi. Viranomaisten välitön reaktio oli se, että Kazakstanin presidentti vaihtoi turvallisuusneuvoston johdon, ja lupasi   hajottaa parlamentti sekä järjestää ennenaikaiset vaalit.

Mielenosoittajat lakkasivat kuuntelemasta vallassa olevia

Kolmatta aaltoa voi luonnehtia jo väkivaltaiseksi ja ääripoliittiseksi. Tässä vaiheessa herättiin muuallakin kuin Kazakstanissa kun kävi selväksi, että voitiin olettaa ensimmäisen ja toisenkin vaiheen olleen muutakin kuin spontaaneja, ja ettei kyse ollut nestekaasusta, vaan vallasta.

Venäjälläkin alettiin puhua siitä, että naapurissa kaadetaan laillista hallintoa kaikilla käytettävissä olevilla tavoilla, joista tärkein näytti olevan terrori.

Vallan ytimessä käynnissä kamppailu

Levottomuudet muutamissa kaupungeissa voimistuivat edelleen eikä paria päivää myöhemmin esimerkiksi Almatyn suurkaupungissa ollut enää poliiseja.

Tammikuun 5. päivän aikana maan viralliset turvallisuudesta vastaavat katosivat. Heidän sijaansa kaduille ilmaantui puolisotilaallisia ryhmittymiä, joiden väkivaltaisuus näkyi.

Väkivaltainen kolmas vaihe tarkoitti sitä, että mielenosoittajien joukkoon ilmestyi aggressiivisia ryhmiä. Näitä varten aseita ”heitettiin” kaduille (joku tuo ne ja jättää niitä yksinkertaisesti kaduille halpojen autojen tavaratiloihin).

Tärkeä tekijä uuteen vaiheeseen siirtymisessä oli turvallisuudesta vastaavien soukkojen ja poliisin täydellinen puuttuminen.

Maan turvallisuuspalvelun rakennus vallattiin ilman laukaustakaan ja lentokenttä Almatyssa oli suljettava.

Kuoleman partiota kaduilla

Internetin kuvissa on nähty klaanien kamppailua, näyttäviä pidätyksiä ja ruumiita kaduilla.

Mediassa on arvioitu, että myös Nazarbajevin veljenpojat ja heidän yksityiset puolisotilaalliset joukot ottivat yhteen mielenosoittajien kanssa. Moskovan yliopiston historian professorina toimineen Andrei Zubovin mielestä omaa kazakstanilaisten kansallisaatetta enemmän nuorisoa elähdyttää kuitenkin islam, ja elokuussa Kabulissa valtaan noussutta Taleban-liikettä ihaillaan laajasti.

Zubov arvioi, että maan turvallisuuspalvelun varajohtaja Samat Abiš Satybaly ja hänen miljardööriveljensä Kairat Satybaly lietsovat tätä tunnelmaa eikä Tokajeville jäänyt muuta mahdollisuutta kitkeä mahdollisimman nopeasti eteläisessä Kazakstanissa nousevat radikaalit mielipiteet hallinnosta

Almaty syöksyy anarkiaan ja kaaokseen

Poliisin poistuminen johti Almatyssa siihen, että tilanne riistäytyi käsistä.

Jonkun aikaa kaikille oli mahdotonta sanoa ketkä ovat mielenosoittajia, kuka on ryöstelevä vierastyöläinen, ja missä ovat ”villin Armanin jengi” eli paikallisen rikosryhmittymän johtajan joukot. Siis kuka tekee mitä ja miksi.

Puhe tuhansien vierastaistelijoiden osallistumisesta mielenosoituksiin on tuttua edellisistä levottomuuksista.

Virallisissa esityksissä ulkomaiset pahantekijät tarvittiin tietysti monesta syystä

Tärkeimpänä voi pitää jo aiemmin mainittua perustelua entisen Neuvostoliiton maiden yhteisen turvallisuusorganisaatio kutsumiseksi huolehtimaan Kazakstanista.

Valko-Venäjän ja Venäjä johtajat ovat tehneet selväksi omassa maassaan monta kertaa, että vallanvaihdosta ajavat ennen muuta ulkomailta tulleet terroristit. Niin nytkin.

Ulkomaisia taistelijoita väitettiin olleen Kazakstanissa kymmeniä tuhansia.

Jo ensivaiheen epäilyt olivat kuitenkin olleet aiheellisia, koska maassa on taisteltu terrorismia – erityisesti islamilaisia ryhmittymiä vastaan vuosien ajan ja kitketty pienimmätkin mahdollisuudet uskonnollisen kiihotuksen leviämiseen.

On olemassa yksinkertaisempi versio. He eivät mobilisoineet ”islamisteja”, vaan kouluttamattomia urheilijoita lähiöistä.

Muutamat farssiksi kääntyneet tapaukset antavat erityisen leimansa Alamatyn mielenosoituksille.

Kirgisialainen muusikko tuli normaaliin tapaansa Almatyyn. Jazzmuusikko Vikram Ruzahunov sinnitteli yksityisasunnossa Almatyssa pahimman levottomuusajan, ja tuli pidätetyksi lähdettyään kaupungille.

Päästäkseen palaamaan kotimaahansa hän valehteli Kazakstanin poliisille tulleensa kaupunkiin mielenosoituksia varten. Tämä toi toivotun tuloksen – Vikram karkotettiin takaisin.

Palattuaan Biškekiin hän kertoi huijauksesta, jota eivät kaikki olleet muutenkaan uskoneet, vaikka Kazakstanin propaganda oli muusikosta kertonut.

Jazzmuusikko päätti antaa väärän todistuksen videolla. Hänelle kerrottiin sen olevan keino päästä takaisin kotiin. Samassa putkassa oli neljä muutakin kirgiisiä.

”Helppo tapa päästä nopeasti kotiin.” Mitään muita papereita ei pyydetty allekirjoittamaan.

Olen mielelläni kotona. Läheisten ei tarvitse pelätä puolestani. Nyt on hetki kerättävä voimia. Meillä on pian 17. kertaa  järjestämämme jazzfestivaalimme. Kiitos Kirgisian vallanpitäjille ihmisistä huolehtimisesta.”

**

Venäjäntaitoisille on YouTubessa paljon katsottavaa. (Automaattilkäännökset vaikka englanniksi)

WIKIPEDIA: 2022 Kazakh protests

Tilannetta voivat käyttää hyväkseen yksittäiset henkilöt tai jotkut klaanit, eturyhmät.

Myös ulkomailla – Pariisissa tai Kiovassa olevat.  Se on selvää.

Ei savua ilman tulta.

Yhteistyö eurooppalaisten sijoittajien kanssa ei ole kärsinyt. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kazakstanilaisten yritysten osakkeet ovat laskeneet vain lievästi ja maan valuutta tenge ei juurikaan ole laskenut keskeisiä valuuttoja vastaan.

Asiantuntijat arvioivat, että Kazakstanin pitää nopeasti lähettää selkeitä signaaleja myös Kiinaan ja Turkkiin.

Kazakstanilla on merkittävä rooli uraanin ja kryprovaluuttojen louhinnassa

Kiinan kryptovaluutan louhinnan kiellon jälkeen Kazakstanista on tullut myös maailman suurin kaivoskeskus – noin 10-15 prosenttia ”kolikoista” louhitaan Kazakstanissa. 

Toisin kuin öljyn kanssa uraanimarkkinoilla toimivia yrityksiä helpottaa se, että raaka-aineen markkinat määrittyvät pidemmällä ajanjaksolla.

”Karkeasti katsottuna markkinat eivät huomaa edes kahden vuoden toimituskatkoa, ja vuoden tai kahden sisällä tilanne Kazakstanissa ratkeaa joka tapauksessa”, Republicissa haastateltu asiantuntija sanoo. 

Maaperässä on öljyä ja maametalleja, joita kännykkäkansat janoavat.

Metallien toimittajia tarvitaan ja vaihtoehtoja haetaan kiivaasti, koska Kiinan osuus muun muassa sähköauton akuissa ja elektroniikkakassa tarvittavien metallien tuotannosta on yli 95 prosenttia.

Ulkomaiset yhtiöt ovat olleet valmiita lahjomaan ja kiertämään omien maidensa lainsäädäntöä hankkiakseen raaka-aineita Kazakstanista. Lahjomalla tehdyt sopimukset ovat käyneet monille yrityksille.

Järjestely on myös sopinut satumaisesti rikastuneelle hallitsijalle ja hänen läheisilleen eivätkä muutkaan ole jättäneet mahdollisuuksiaan käyttämättä.

Venäjän propaganda jyrää

Venäjä tarvitsee Kazakstanin Euraasia-hankkeensa  vuoksi, vaikka siitä ei EU:n haastajaksi olisikaan.  Ilman Kazakstania ei ole Euraasian unionia, josta Ukraina on jo lipsumassa.

Puuttuessaan Kazakstanin käynnissä olevaan vallanvaihtoon suuri naapuri osoitti voimansa ja kykynsä vaikuttaa ilman laukauksenkaan vaihtoa.

Propaganda toistaa Venäjällä väitteitä siitä, että Kazakstanissa toteutettiin värivallankumouksen yritys, jonka estämisen sankareita ja maan kansalaisten tukena ovat olleet avuksi rientäneet Venäjän erikoisjoukot.

Vieraat joukot ovat Kazakstanin johdolle rasite, mutta Venäjä ei kykene vaikuttamaan maassa kuten Ukrainassa.

Puheet värivallankumouksesta ovat verrattavissa marxismi-leninismin käsitteen käyttöön Neuvostoliitossa siinä mielessä, että korupuheista huolimatta ihmiset pukeutuivat amerikkalaisiin farkkuihin.

Mönkään mennyt vallansiirto olisi kova paikka myös Venäjän johdolle, joka on nyt valinnut puolensa.

Selvää on sekin, että monessa maassa on herätty siihen, ettei valtaa voi siirtää vippaskonstilla. Diktaattorilta toiselle tehtävä väkivallaton johtajan vaihto osoittautui mahdottomaksi.

Yhteenvedon sijasta

Kazakstan on tyypillinen diktatuuri, jossa vallasta on kamppailtu aina.

Nazarbajev loi rakenteen, jossa hänen sukunsa – klaaninsa, ihmiset kontrolloivat maan pääasiallisia rahavirtoja ja luonnonvaroja – olipa sitten kyse öljystä, kaasusta tai malmivarannoista.

Tätä taustaa vasten kaiken poliittisen kilpailun tukahduttaminen on ilmeistä – valtaan ei pitäisi päästää muita.

Vastaavasti maahan on jo ilmaantunut ihmisiä ja ryhmiä, jotka haluaisivat jakaa vallan ja omaisuuden ottaakseen Nazarbajevin paikan ja jatkaakseen suunnilleen samaa prosessia, mutta omien etujensa mukaisesti.

Nazarbajevin myötä katoavat myös suunnitelmat vallanvaihdosta muissa entisen Neuvostoliiton maissa. Valko-Venäjällä alkaa olla selvää myös se, ettei nykyisen johtajan perhekään voi jatkaa missään virassa tai liiketoiminnassa.

Miljoonat ovat kaikista näistä maista siirtyneet jo vuosia sitten muualle.

Sanotaan, että yhteinen turvallisuusjärjestelmä on kehittynyt edellisten vuosien aikana varmistamaan oligarkkien ja autoritaaristen johtajien järjestelmän omaisuuksien pysymisen tarvittaessa oikeissa käsissä.

Levottomuuksien aikana presidentti puolustautui. Tiedotusvälineiden sulku osoitti voimansa. Internetin käyttöä rajoitettiin minimiin vain muutamaan tuntiin päivässä.

Internetin keskusteluissa ja asiantuntija puheenvuoroissa on mietitty, että tapahtumat Kazakstanissa saattoivat edetä käsikirjoituksen mukaan, mutta ajankohta ei ollut otollinen. Tilannetta ei onnistuttu hallitsemaan.

Kertauksen vuoksi

Tammikuun 2. päivänä alkoivat Kazakstanissa mielenosoitukset nestekaasun hinnan nostamisen vuoksi. Kahta päivää myöhemmin mielenosoituksia järjestettiin eri puolilla maata. Mielenosoittajat vaativat hallituksen vaihtoa.

Varsinainen murroskohta tapahtui 5. päivä tammikuuta. Virastorakennuksiin hyökättiin ja kauppoja ryösteltiin. Samana päivänä lähes kaikkialla maassa suljettiin internet ja matkapuhelinviestintä.

Maassa julistettiin ulkonaliikkumiskielto. Pankkikortteja käyttävät ihmiset olivat vaikeuksissa.

Rikollisryhmät kaappasivat rauhanomaiset mielenosoitukset ja sytyttivät hallituksen rakennuksia tuleen.

Mielenosoitusten tukahduttamista väkivaltaisesti pidetään merkkinä valtataistelusta maan hallinnossa. Väkivaltaisuuksiin yllyttäjiä etsittiin heti vallanpitäjien joukosta.

Presidentti julisti hätätilan ja antoi käskyn ampua ”terroristit”.

Presidentti Tokajevin näkemyksiin uudistusten tarpeesta suhtaudutaan varovaisesti, koska uutta rakennetaan samojen ihmisten voimin kuin ennenkin.

Kazakstanissa maan hallitukset ovat olleet toimitusministeriöitä, jotka eivät ole olleet vastuussa mistään ohjelmista eikä presidentti voi jättää ”puhdistamatta” myöskään maan aluehallintoa vanhan vallan ihmisistä.

Kazakstanin umpisolmu

 IS/Arja Paananen ”Venäjän mediassa Kazakstanin tapahtumia on ryhdytty kutsumaan yleisesti ”kaasumaidaniksi”. Termin luoma propagandamielikuva on selkeän negatiivinen, sillä niin pahasti Kiovan kansannousuun alkujaan viittaava Maidan-sana on ryvetetty jo aiemmin Venäjän mediassa. Kaasu-sana viittaa puolestaan Kazakstanin protestien alkusyyhyn eli nestekaasun hinnankorotuksiin, josta mellakat saivat alkunsa.”

HS/Heikki Aittokosk”’Kazakstanin kohdalla on kiinnostavaa, että KTSJ:n toimivaltaan ei kuulu sisäisten ongelmien tukahduttaminen, mutta siihenhän sitä on tässä käytetty’, [Jyri] Lavikainen sanoo. Tässä saattaa olla yksi syy, miksi Kazakstanin presidentti Kasym-Žomart Tokajev puhuu mielenosoittajista niin ponnekkaasti ”terroristeina” ja ’militantteina’. ’Sillä tavalla voidaan ehkä oikeuttaa tämän järjestön käyttöä, kun pystytään raamittamaan [mielenosoitukset ja mellakat] ulkoapäin inspiroituneeksi hyökkäykseksi Kazakstania vastaan, vaikka kyse on Kazakstanin sisäisistä levottomuuksista.’”

IS/ Arja Paananen Verisiksi kääntyneisiin Kazakstanin mellakoihin löytyy syy kaikkialta muualta, mutta ei Kazakstanin omista johtajista, ei Kazakstanin omista elinolosuhteista eikä myöskään Venäjän toimista.”

US/Jarmo Koponen 2013:

”Kazakstan on mahdollisuuksien maa. Maaperässä on öljyä ja harvinaisia maametalleja, joita kännykkäkansat janoavat. Metallien toimittajia tarvitaan ja vaihtoehtoja haetaan kiivaasti, koska Kiinan osuus näiden, muun muassa sähköauton akuissa ja elektroniikassa tarvittavien, metallien tuotannosta on 97 prosenttia. Diktaattori on ollut luotettava kumppani. Vuonna 2012 Saksan Angela Merkel ja Kazakstanin Nursultan Nazarbajev sopivat kaivosteollisuuden kehittämisestä. Vuori- ja mineraaliteollisuus on kannattavaa, varsinkin kun valtiojohtoistenkin yritysten tekemät sopimukset ovat salaisia.”

YLE/ Sara Rigatelli: Kazakstanin mellakat olivat suunniteltu operaatio, mutta pääjehu on yhä mysteeri, sanoo kazakstanilainen professori Ylelle

YouTube/ Varlamovin video Kazakstanista

Dožd / Anna Nemzer / Vladimir Pastuhov Империя Путина расширяется: переговоры с НАТО как операция «Прикрытие» и чеченский сценарий для Казахстана

FIIA / Kristiina Silvan / Johanna Ketola Kazakstanin kriisi: Euraasian ”vakaimman” autoritaarisen hallinnon ontto ydin paljastui

”KTSJ:n väliintulo heijastaa Venäjän opportunistista ulkopolitiikkaa ja sen pyrkimyksiä ylläpitää autoritaarista vakautta niin kotimaassaan kuin naapurimaissaan. Mikä tärkeintä, Venäjä sai uutta vaikutusvaltaa Euraasiassa ja osoitti alueellisen painoarvonsa Yhdysvalloille ja Euroopan unionille.”

EU/ Spokesperson Kazakhstan : Statement by the Spokesperson on the latest developments

”Kazakhstan is an important partner for the European Union. In the framework of the European Union-Kazakhstan Enhanced Partnership and Cooperation Agreement, we count on Kazakhstan to uphold its commitments, including freedom of the press and access to information online and offline.”

Around the halls: Russia, Ukraine, Kazakhstan, and the European security order

puheenaiheet venaja
Kommentit (1)
  1.  Vankkumaton – Koponen | Apu
    24.6.2022, 20:22

    […] [Image 15. tammikuuta 2022: Väliintulo Kazakstanissa on ainutlaatuinen – ensimmäinen kerta ODKB-järjestön 30-vuotisen historian aikana. Lyhyesti sanottuna: Venäjä varmisti selustansa. Jatkossa on odotettavissa, että mitä tahansa sisäistä ongelmaa voidaan vastedes käyttää syynä joukkojen kutsumiseen. Kyse on eräänlaisen Venäjän mini-Naton tai kylmän sodan aikaisen Varsovan liiton henkiin herättämisestä.] […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.