Koponen
Koponen

Värivallankumousten vainoharha – Helsingin ETY-kokouksesta 40 vuotta

Helsingin henki vapautettiin 40 vuotta sitten, eikä se ole sen jälkeen kadonnut. Olen tuntenut aina ylpeyttä kun törmään Helsinki-ryhmiin. Niitä on vieläkin olemassa, eikä aktivisteilta lopu tehtävä.

Ety-järjestölläkin riittää työtä. Enemmän kuin vuosiin, vaikka yksi sen jäsenistä haraa monin keinoin vastaan.

Helsingin Rauhanasemalla keskusteltiin lauantaina 4. päivä heinäkuuta kansalaisjärjestöjen asemasta Euroopassa. Tilaisuudessa puhui mm. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin vähemmistövaltuutettu Astrid Thors.
Helsingin Rauhanasemalla keskusteltiin lauantaina 4. päivä heinäkuuta kansalaisjärjestöjen asemasta Euroopassa. Tilaisuudessa puhui mm. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin vähemmistövaltuutettu Astrid Thors.

Twitterissä otetaan näinä päivänä kiivaasti kantaa kaikkeen mikä liittyy Venäjään. Hyvä huomio @JTjarviselta ”Venäjän kanssa ´pelatessa´ olisi mielestäni yksi selviytymistaktiikka yli muiden: padota Venäjän vaikutusta kaikessa missä voi.”

Suhteemme Venäjään on oltava aktiivinen

Suomalaisten on syytä seurata laajemmin sitä, mitä Venäjällä tapahtuu. Ei meistä ole opettajiksi, eikä lääkäreiksi, mutta kansalaisten tasolla olemme kaikki samanlaisia.

Omia arvoja on kunnioitettava: moniäänisyys ja avoimuus on keskeinen osa normaalia elämäämme. Ajan oloon on selvää, että se voittaa autoritaarisen patrioottisen uhon, joka on Venäjällä saanut vallan julkisessa keskustelussa.

Vastaisuudessakin suurin ongelma on propagandan määrä. Ihmiset uskovat aina helpommin omiaan ja pitävät ulkomaalaisia vihollisina.

Venäjällä on edetty tilanteeseen, jossa viranomaistarkastusten kohteeksi joutuneet 7000 kansalaisjärjestöä ovat Venäjän johdon mielestä pikemminkin vihollisia kuin ystäviä. Kyse on värivallankumousten vainoharhasta. Ukrainan sota pahentaa tilannetta, mutta aktivistit ovat silti luottavaisia.

Kansakuntaa ei pidä eristää

Ihmisoikeudet ja kansalaisten oikeus järjestäytyä sekä ilmaista mielipiteitään kuuluu kaikille.

Myös toisenlaisia ääniä on siedettävä, sillä tietenkin on niitä, joiden on helpompaa tukea autoritaarisempaakin johtajaa kuin alistua jatkuvan vähättelyn ja jopa painostuksen kohteeksi.

Venäjän kanssa on toimittava huolimatta sen poliittisen johdon yksioikoisesta oman luottamuksensa nakertamisesta. Omassa ympäristössään Venäjän omanlainen suhtautuminen muihin ja demokratiaan sekä meidän avoimuutemme halveksiminen on luonnollista. Toki myös Suomessa on niitä, joiden mielestä Venäjä ottaa kansalaisensa huomioon muita paremmin.

Etyj-viikolla Venäjän duuman ylähuone julkaisee listan ei-toivotuista organisaatioista. Sitä kutsutaan patrioottiseksi stop-listaksi.

Lista on jatkoa kolme vuotta sitten säädetylle laille kansalaisjärjestöistä ulkomaisina agentteina. Venäjän johto haluaa määritellä minkä tahansa aktiivisuuden poliittiseksi. Tällainen aktiivisuus on oltava viranomaisten tiedossa. Näin on saatu kaikki järjestöt varpailleen.

Toistaiseksi on epäselvää se, mikä kaikki on poliittista ja miten se määritellään. Edes syyttäjät eivät vielä tiedä. Jos linjaukset tehdään pahimpien arvioiden mukaan, voidaan esimerkiksi aktiivisuus netissä, vaikka tykkääminen jostain ei-toivotuista postauksista, pitää poliittisena toimintana, josta sen jatkuessa on rangaistuksena sakot ja pahimmassa tapauksessa vankeutta

Kuten sodassa, propaganda tappaa

On todennäköistä, että kun Suomi isännöi kuluvan viikon Helsingissä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin parlamentaarista yleiskokousta, Venäjältä kuullaan kaikenlaisia uutisia.

Suomessa ei olla mitenkään yksimielisiä siitä, oliko oikein kieltää EU:n pakotelistalla olevien venäläispoliitikoiden saapuminen juhlakokoukseen.

Venäjä on reagoinut asiaan muun muassa väläyttämällä rajoituksia Suomen kanssa käytävään puutavarakauppaan. Venäjältä kokoukseen on tiettävästi saapumassa yksi duuman edustaja.

Osa EU:n pakotepäätöksen rikkomista puoltaneista suomalaisista on sitä mieltä, että Suomeen olisi voitu kutsua myös pakotelistalla kuuluvia, koska ETY-järjestöllä ei ole omaa pakotelistaansa. Eniten kohua on herättänyt Venäjän duuman puhemiehen jääminen pois Helsingin hengen muistelusta.

Olen osallistunut keskusteluun somessa, mutta kieltäytynyt Venäjältä saamistani haastattelupyynnöistä. Kantani duuman puhemiehen matkustusluvan eväämiseen on tullut selväksi: Sergei Naryškin on EU:n pakotelistalla Krimin miehityksen vuoksi. Venäjä on jo vuosia esitellyt uuden eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän tarvetta, mutta konkreettista esitystä odotellessa se on tyytynyt sotaan naapurinsa kanssa.

On totta, että Naryškin on vieraillut viime kuukausina niin Itävallassa kuin Ranskassa, mutta silti on pidettävä mielessä, miksi venäläisiä poliitikkoja on liikemiesten lisäksi pakotelistalla.

Listan henkilöt ovat presidentti Putinin lähipiiriä: he ovat matkustuskiellossa EU:n alueella, koska ovat kannattaneet aktiivisesti sekä Krimin miehitystä että liitosta Venäjään ja joukkojen lähettämistä Ukrainaan. Kuten tuttava muistutti Facebookissa saman Naryškin on toistanut monissa haastatteluissa ja toiminut keskeisenä Venäjän-Ukrainan sodan äänitorvena.

Venäjän päätökset vaikuttavat laajalti

Kansalaisjärjestötyössä kyse ei ole rajoista tai vain jonkun auttamisesta.

Lännen on pidettävä dialogi käynnissä.

”Lännessä on hyvä muistaa, ettei Venäjän hallitus ole yhtä kuin Venäjän kansa. Kaikki eivät ole yhtä mieltä hallituksen kanssa, ja näitä ihmisiä olisi hyvä tukea myös lännestä. Mutta lännen pitäisi pyrkiä yhteyteen myös niiden kansalaisten kanssa, jotka kannattavat nykyhallintoa. Kaikkinainen yhteydenpito on tärkeää ja se on lännen ensimmäinen tehtävä”, arvioi Juri Džibladze MTV3:n uutisille Helsingisssä.

Lähivuosien haaste on se, miten Venäjä saadaan mukaan rajat ylittävään yhteistyöhön. Edelleen kansalaisten vapaa liikkuvuus on mitä kannatettavinta. Viisumikäytäntöjä pitäisi pystyä helpottamaan kaikin puolin.

Johtaja Stefan Melle kertoi tilaisuudessa, millaisia tavoitteita Civic Society Platformilla ‒  50 eurooppalaisen, euraasialaisen ja amerikkalaisen ihmisoikeusjärjestön koalitiolla ‒ on ihmisoikeuksien puolustajana ja yhteistyön kehittäjänä.
Johtaja Stefan Melle kertoi tilaisuudessa, millaisia tavoitteita Civic Society Platformilla ‒ 50 eurooppalaisen, euraasialaisen ja amerikkalaisen ihmisoikeusjärjestön koalitiolla ‒ on ihmisoikeuksien puolustajana ja yhteistyön kehittäjänä.

Yhteistyö voi olla monenlaista eri tasot yhdistävää. Hyvä esimerkki on vaikkapa näyttely, jossa esiteltiin toisen maailmansodan käsittelyä oppikirjoissa. Eikö vastaavilla hankkeilla pitäisi olla jatkuva tilaus?

Venäjä on kiinnostava ja lähempänä kuin moni muu maa. Hakekaa viisumeita Venäjälle. Tutustukaa, kertokaa ihmisille sama minkä haluatte sanoa hallituksellenne.

Toistaiseksi parhainkin asiantuntija voi kertoa vain mielipiteensä. Aikoinaan KGB vastusti ETY-kokousta. Sananvapauden ja kansalaisjärjestöjen osuutta neuvostojärjestelmän kaatumisessa on vaikea arvioida. ”On tullut selväksi, että KGB-taustainen Venäjän presidentti Vladimir Putin pyyhkii Etykillä herkästi pöytää, niin kuin viimeisenkin vuoden aikana on nähty Ukrainan suunnalla”, ulkoasiainhallinnossa palvellut tohtori Jukka Seppinen kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuorossaan.

Seminaarin Pasilassa Rauhanasemalla järjestivät:
Rauhanliitto, STETE, Sadankomitea, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry, Suomen PEN, VIKES, Ihmisoikeusliitto

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *