Videovallankumous

Puolassa majaansa pitävän NEHTA Liven tuottamista videoista ja Telegram-kanavasta on syntynyt pikavauhtia mediailmiö.

(Kuvassa: Miten toimii Telegram-kanava NEHTA Live, joka kutsuu valkovenäläiset barrikaadeille.)

Palvelun kasvu on tapahtunut muutamassa kuukaudessa ja osuu yksiin Valko-Venäjä diktaattorin syrjäyttämiseen tähtäävän kansanliikkeen voimistumisen kanssa.

Journalismi syntyy toimituksissa, mutta ihmisiä kiinnostavaa, harkittua ja vähintäänkin ajan henkeen vastaavaa aineistoa tekevät muutkin. Hyvin.

Valko-Venäjällä on jo useita perinteisestä mediasta irtisanoutuneita toimittajia.  Valtiollisen television työntekijöiden laajamittainen liittyminen lakkolaisiin on ilmeisesti vain ajan kysymys.

Presidentinvaalien jälkeinen ihmisten metsästys ja jäätävät tiedot pidätyksistä ovat varmasti totta. Vaaleista tiedetään vain huijaus. Ihmisiä otettiin kiinni kolme päivää; heitä pidätettiin yli 6000.

Kertomuksia työnsä jättävistä, valehtelun raskaaksi kokeneista valtion medioiden ammattilaisista on riittänyt viikon joka päivälle.

Tässä tilanteessa on minusta tapahtunut ”videovallankumous”.

Yksi Valko-Venäjällä näyttävimmin menestyviä on Nehta (Kanavasta enemmän Esquire-lehden jutussa). Telegram-kanavalla oli kuun alussa tilaajia oli alle 300 tuhatta. Nyt laskuri näyttää jo 2 miljoonaa seuraajaa.

Lyhyille videoille on ollut tilausta suoria lähetyksiä tekeville toimituksille ja edelleen jaettavaksi.

Nämäkin kuvat on välittänyt NEHTA Live. 

Valko-Venäjällä itsevaltias sulki internetin, mutta mikään ei ole estänyt puhelinten käyttöä ja kaikenlaisten kuvien ja videoiden välittämistä.

Kukapa olisi uskonut vielä puoli vuotta sitten mitä Valko-Venäjällä tapahtuu. Entä olisiko kolmen miehen uutiskanavasta voinut tulla ilmiö ilman vallankumouksellista menoa presidentinvaalien jälkeisessä maassa?

Valko-Venäjän johto on tehnyt paljon kanavan julkisuuden lisäämiseksi. Pelotteluun tarttuneella diktaattorilla menee huonosti.

NEHTA Live -kanavan perustaja Stepan Svetlov eli  Putilo on etsintäkuulutettu niin kotimaassaan Valko-Venäjällä kuin Venäjälläkin.

Itsevaltias Aljaksandr Lukašenka tosin väittää syyllisten löytyvän ulkomailta. Ehkä Kiinasta, kuten venäläinen propagandisti Vladimir Solovjov vihjaili omassa ohjelmassaan.

Onko parikymppinen Svetlov yksi kuuluisista ulkomaisista vaikuttajista? Kyllä niin voi sanoa. YouTube-kanavansa toisen polven toimittaja perusti vuonna 2015 ja Telegram-kanavan vuonna 2018.

Ensimmäisten uutisvoittojen jälkeen tehdyssä haastattelussa Svetlov vakuuttaa pyrkivänsä julkaisemaan aineiston heti sen saatuaan, mutta on tietoinen siitä, että materiaalin alkuperän varmistaminen on tärkeää. Aktivismi voi toimia, mutta vaarana ovat provokaatiot.

(Tunnettu venäläiskanava Dožd joutui pyytämään viikolla anteeksi, kun se julkaisi varmistamatta väitteitä mielenosoituksissa kuolleista. Ne osoittautuivat provokaatioksi. Nopeasti tajuttu virhe selvitettiin ja katsojilta pyydettiin näyttävästi anteeksi.)

Venäjän ykköskanavan Vremja-uutislähetyksessä esitettiin NEHTAN välittämiä uutiskuvia, joissa väitettiin olleen Venäjän erikoisjoukkoja.

Vaikka videon uutinen korjattiin, tieto oli jo levinnyt, ja muun muassa nobelisti Svetlana Aleksijevitš kysyi venäläisten joukkojen perään.

(Samassa lähetyksessä todisteltiin taas myös sitä, kuinka Ukrainan tiedustelupalvelu oli tehnyt Lukašenkalle ansan Valko-Venäjän pidättämistä palkkasotilaista.)

Vremjan NEHTA-uutinen on aikamoinen saavutus nuorilta miehiltä.

Se, että Venäjän valtiollinen televisio näkee tarpeelliseksi hyökätä NEHTA Live -sivustoa vastaan, on minusta osoitus huolestumisesta Venäjällä.

NEHTAn mustamaalaus tehdään lähetyksessä, jossa on nähty paljon vaivaa sen kehumiseen,  että Venäjä on saavuttamassa ison voiton koronaviruksen vastaisessa taistelussa.

NEHTA Live -kanavan perustajan kanssa töitä tekevä Roman Protasevitš sanoo Nastojaštšije Vremjan haastattelussa, että he eivät pyri olemaan journalistisesti toimitettu uutistoimisto. Sellaisia on Valko-Venäjällä muitakin.

Svetlov muutti opintojensa vuoksi Varsovaan vuonna 2018. Jo aiemmin alkanut videoblogaaminen oli näyttävää. Tulokset löytyvät internetistä.

(Putilon musiikkivideo presidenttiehdokas Tsihanouskajan miehen Sjarhei Tsihanouskin kanssa.)

Lukašenko myöhästyi – väkivalta ei toiminut

Viikonlopulla kävi selväksi, että yksittäiset anteeksipyynnöt on tarkoitettu vain rauhoittamaan valkovenäläisiä.

Väkivalta kohdistui kaikkia vastaan. Kuudesta tuhannesta ehkä tuhat vapautettu. He eivät unohda, eivätkä heidän sukulaisensa.

Aljaksandr Taraikouski, 34, kuoli mellakkapoliisin ja erikoisjoukkojen hajottaessa mielenosoitusta kovaotteisesti.

Muistotilaisuuden aikaan uutistoimisto AP julkaisi videon,  jossa näyttäisi tapahtuvan murha – turvajoukkojen tulittavan Taraikouskia, jonka on väitetty kuolleen itse rakennetun tuliaseen räjähtäessä käsiin.

Vielä perjantaina ilmoitettiin, että Lukašenka voitti vaalit ylivoimaisesti saaden 81 prosenttia äänistä.

Tilanne muistuttaa poliittisesti Venezuelassa tapahtuvaa: vanha johtaja ei väisty eikä uusi pysty paikkaansa lunastamaan.

Valko-Venäjällä Svjatlana Tsihonouskaja on kannattajiensa keskuudessa jo presidentti.

Raskaita ajoneuvoja valmistavan MZKT-yhtiön pääjohtaja Aleksei Rimašeski kertoi lakkoileville alaisilleen, että hänen mielestään Lukašenka ei voittanut vaaleja.

Miten pysäytetään tehtaiden työntekijät asein?

Eho Moskvyn Anton Oreh kirjoittaa osuvasti – valtiollista propagandaa uskovat sokeat, kuurot ja typerät.

Lakot ovat vallanpitäjille pahempi paikka kuin liikehdintä kaduilla. Kun aletaan lakkoilla, liikutaan ihmisten sietokyvyn rajoilla. Ihmiset ovat valmiita menettämään työnsä, rahansa. He ymmärtävät, ettei huomenna ole enää millä lapset saadaan ruokittua, mutta jatkavat lakkoaan. Kaduilla ihmiset ovat nimettöminä enemmän tai vähemmän yksi joukosta. Jokaisella yrityksellä on nimensä: traktoritehtaan väki, farmaseutit ja rakentajat.

”Itsevaltiaiden puheet voivat olla ihan mitä vaan: neljännesvuosisata ilman kontakteja tavallisiin kansalaisiin on pitkä aika yksinäisyydessä.”

 

Valkovenäläinen uutissivusto: TUT.BY (Terveydenhoitohenkilökunnan mielenilmaus: vastustamme väkivaltaa!)

Peli on menetetty 

Politiikan tutkija  Lilia Ševtsova arvioi Lukašenkan menettäneen jo suojasään lännen kanssa.

Lukašenka ei enää pysty ylläpitämään vakautta kotimaassaan.  Kremlin on mietittävä, kuinka sen pitää toimia sellaisen valtaa varastaneen ihmisen kanssa, joka syö sitä ruokkineen käden.

Kansan tuen menettänyt, heikentynyt ja julma Lukašenka on päänsärky Moskovalle.”

Ševtsova arvioi, ettei Kreml voi antaa tukeaan kansan mielenosoituksille. Se olisi isku autokraattiselle järjestelmälle (tietysti myös Venäjällä!) ja huono viesti Euraasian kollegoille.

EU:lla riittää myös päänsärkyä. Vaalien todellisia tuloksia ei tiedä kukaan; väkivalta on vahvistanut presidenttiehdokas Svjatlana Tsihounouskaja asemaa, Lukašenka täydellinen syrjäyttäminen ei näytä ensimmäiseltä vaihtoehdolta, mutta epäröinti auttaa itsevaltiasta pitämään kiinni vallastaan.

Naš dom – järjestön johtaja Olga Karatš kirjoitti Facebookissaan, että ihmisiä oli pakotettu nousemaan linja-autoihin, jotka toivat yksinvaltiaan kannattajat Minskin keskustaan. Tarkkailijoiden mukaan ihmisiä näytti olleen vain muutamia tuhansia.

Karatš muistutti, että Valko-Venäjä ei ole sodassa, mutta maassa tapetaan ihmisiä. Elokuun 9. päivä kanslaiset sanoivat, ettei Lukašenko ole heidän presidenttinsä. Väkivallasta ja kidutuksista Lukašenko vaikenee edelleen.

Valko-Venäjän johtaja oli puhuessaan itsevarma ja vaati, että opposition on kuunneltava – Lukašenkan mukaan – enemmistöä.

Haluatteko, että käy kuten Ukrainassa? Vanhemmalle yleisölleeen Lukašenko käytti vanhaa retoriikkaansa selittämällä, kuinka maata uhkaavat ”mustaihoiset Naton sotilaat”.

Puhetta seuratessa nousi kotiyleisössä mieleen kysymys siitä, käykö Lukašenkalle kuten Romanian Nikolai Ceaușesculle.

Lukašenko näyttää menettäneensä arvovallan. Tämä lienee jo Venäjän, Kremlinkin tiedossa. Uutta johtajaa ei vaan ole vielä löydetty.

Tutkija Aleksei Malašenkon mielestä tarvitaan joku sillaksi ja välittäjäksi Venäjän ja muun Euroopan suhteiden parantamiseksi. Keskeistä on nähdä se, että uudessa tilanteessa on ymmärrettävä valkovenäläisen kansallistunteen vahvistuminen.

Lukašenkan vastaiset lakot jatkuvat ensi viikolla. Valko-Venäjän presidentti jatkaa omasta puolestaan edelleen kansalaisten vakuuttelua: tavoite on säilyttää maa vakaana.

Kysymykseksi jää, onko itsevaltiaan kannattajilla ääntä enää ollenkaan.

Sunnuntaina myös Lukašenkan vastustajat pitivät oman mielenosoituksensa Minskissä.

Mutta samaan aikaan Venäjällä muistutetaan, että ”häivy” saadaan huutaa vielä pitkään.

Politiikan tutkija Andrei Dubnov arvioi EU:n päästävän käsistään mahdollisuuden, jos se ei ota Tsihonouskajaa keskusteluihin maan tulevaisuudesta.

Dubnov näkee tämän olevan ainoa henkilö, joka voisi kanavoida ensi alkuun protestoivat ihmiset dialogiin vallanpitäjien kanssa.

Vaalitriosta ainoana Valko-Venäjälle jäänyt Marija Kalesnikava valmis puhumaan kenen tahansa kanssa

Vaaleissa menestynyt naistrio on valmis neuvottelemaan ehdottamansa koordinaationeuvoston puitteissa. Neuvottelijoita voisivat olla niin ammattiyhdistysten valitsemat luottohenkilöt kuin vaikkapa maineensa säilyttäneet itsevaltiaan pannaan julistamat virkamiehet.

Helppoa vaihtoehtoa ei ole.

Rehellisten vaalien järjestämiseksi olisi joka tapauksessa vaihdettava vaaleja valvovat viranomaiset. Käytävä keskustelua kansalaisyhteiskunnan ja valtiovallan välillä.

Venäjäkin tunnustaa, että ongelmat on saatava ratkaistua – pian.

Tutkija, kirjailija Anton Shekhovtsov arvioi, että todennäköisesti Kreml valitsee armenialaisen skenaarion: he antavat valkovenäläisten päästä eroon Lukašenkasta (ja oppivat siinä samalla, miten vallansiirto tapahtuu. Näin heikennetään samanlaisen skenaarion mahdollisuutta Venäjällä).

Päämääränä on solmia ystävälliset suhteet Valko-Venäjän uuteen johtoon.

Jälkimmäistä kiinnostaa hyvät suhteet Venäjään, sillä Valko-Venäjän taloudellinen riippuvuus Venäjästä on tänään valtava. Tämä saattaa muuttua tulevaisuudessa, mutta tilanne on juuri nyt tällainen.

Helsingin Sanomien Minskissä oleva kirjeenvaihtaja Jussi Niemeläinen kirjoitti Twitterissään, että ”ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta Kremlin tiedote Putinin ja Lukashenkan puhelusta on kiinnostava. Siinä ei ole oikein mitään selvää tukea Lukalle.”

Kremlin puhelusta julkaiseman tiedotteen mukaan ”tuhoisat voimat” eivät saa käyttää tilannetta maiden suhteiden ja yhteistyön vahingoittamiseen.

Normaalisti, ennen koronavirusta, Valko-Venäjällä ja Venäjän Kaukoidässäkin olisi ulkomaalaisia toimittajia.

Koronan aikaan luotetaan hyvin työnsä hoitaviin paikallisiin, jos ei käytetä etäyhteyksiä haastatteluihin, kuten muun muassa YLEn Suvi  Turtiainen teki perjantaina tv-uutisissa ajetussa jutussaan.

Yhä useammat pystyvät etsimään tietoa, kuvia ja materiaalia kielitaitonsa rajoissa. Usein kuvat puhuvat puolestaan.

Valko-Venäjällä ihmiset osoittavat mieltään maan johtajana 26 vuotta esiintynyttä Aljaksadr Lukašenkaa vastaan

Valko-Venäjän väkivaltaisuuksien aikana ei ollut väliä sillä, olivatko toimittajien työluvat kunnossa. Kohdalle osuessa adrenaliinia uhkuvat miehet näyttiuvät käyvän kenen vaan kimppuun.

Pidätyskeskuksista vapautuneet ihmiset kertovat karmeita tarinoita Valko-Venäjältä; pääkaupungin Minskin ja muidenkin kaupunkien kaduilla on osoitettu mieltä koko viikon.

(Entisen Neuvostoliiton seuraajilla on usein elokuussa töitä.)

Fakenewsin lähetyksestä voi hyvin katsoa osan, vaikka kieltä ei ymmärtäisikään. Väkivalta alkaa kuitenkin nopeasti tökkiä. Varoitus on siksi paikallaan.

Tavoitteena on Valko-Venäjän diktaattorin syrjäyttäminen. Se, mikä oli puoli vuotta sitten aivan mahdottoman kuuloista, voi toteutua koska vaan.

Ennen vanhaan olisin ulkomaantoimittajana seurannut uutistoimistoja ja myöhemmin myös laajenevaa kuvatarjontaa.

Internet muutti ajatteluni jo vuosia sitten, mutta vasta Telegram-palvelu on saanut minut innostumaan samalla tavalla kuin somen käytön ”oppivuosinani”.

Twitterin käyttö on erilaista. Siinä missä Twitterissä ja Facebookissa seuraan ihmisiä, Telegram toimii minulle parhaiten venäjänkielisen uutisaineiston välittäjänä.

Unohtamatta politiikan viikkokatsauksia Dožd-kanavalla. Vahva suositus.

Venäjäläisille Valko-Venäjä on kuin katsoisi peiliin, elokuvaa Venäjästa kirjoittaa Aleksandr Minkin Moskovskie Komsomolets -lehden kolumnissaan. Monet valtiomiehet ovat menneet vaalivoittonsa jälkeen kansan pariin juhlimaan.

Eivät he ole lähettäneet väkivaltakoneistoaan ihmisiä hakkaamaan.

YLE: Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin professori Vladimir Gelmanin mukaan Aljaksandr Lukašenka on pulassa.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *