Auringosta

Toinen romaanini Aurinko on nyt tilattavissa ennakkoon ja ilmestyy kesäkuussa, mahdollisista koronamyöhästymisistä tosin riippuen. Kirjaa saa toki muidenkin kanavien kautta, mutta kehotan kiinnostuneita tilaamaan sen kustantajaltani Arktiselta Banaanilta tai suoraan minulta. Omistuskirjoitusversiota voi kysellä sähköpostilla esa.makijarvi@gmail.com.

En voisi olla ylpeämpi tästä teoksesta. Tein sitä monta vuotta, mutta tyytyväisyyteni liittyy etenkin siihen, että saavutin romaanilleni asettamani tavoitteet. Halusin kirjoittaa hauskan ja viihdyttävän tarinan, jossa on myös vakavampi puolensa. Onnistuminen tuottaa syvää tyydytystä.

Pakottomuus ei tullut tälläkään kertaa helposti, vaikka olinkin samoilla hauskanvakavilla jäljillä jo viimeisimmässä tietokirjassani Rautainen 80-luku – toimintaelokuvan kultainen vuosikymmen (2018). Tajusin vähän myöhään, minulle tyypillisellä hitaudella, ettei sanataiteen tarvitse olla pelkkää synkistelyä, vaan viihdettä ja huumoriakin voi laittaa mukaan.

Aurinko on rakkaustarina. Yritin kirjoittaa siihen onnellisen lopun, mutta jätän sen mahdollisen onnellisuuden pääteltäväksenne. Seuraan Juhania ja Lauraa, jotka tutustuvat ja yrittävät pitää parisuhteensa koossa keskellä maailman mullistuksia. Rakkaus esitetään vastaukseksi yhteiskunnan ongelmiin.

Aurinko sijoittuu kulttuurin suurkaupunkeihin, lähinnä Roomaan, Helsinkiin ja Kouvolaan. En malttanut olla kirjoittamasta näistä minulle tärkeistä paikoista ja niiden ihmisistä. Romaanini ei kuitenkaan ole omaelämäkerrallinen, paitsi ehkä tunteellisesti, vaikka toinen nimeni sattuukin olemaan Juhani.

En halua antaa liikaa lukuohjeita, koska se pilaa yllätykset. Tutustukaa tarinaan ensin. Kerron kirjaani inspiroineista teoksista tarkemmin myöhemmin, mutta haluan silti mainita nyt erään minulle tärkeän työn. Se on Paulo Sorrentinon elokuva Suuri kauneus (2013), joka sysäsi kirjoitusprosessini liikkeeseen ja avasi henkisiä lukkojani. Kiitos siis, Paolo, että autoit minua löytämään kevyemmän puoleni ja tuomaan sen esiin, raskaamman tueksi.

Taidekin on tasapainoilua. Niinpä vaikka romaanini nimi on Aurinko, niin siitä löytyy sekä valoa että pimeyttä. Pelleily tai eskapismi eivät helpota oloa kuin hetkellisesti tai ratkaise lopulta mitään.

Tiina Raevaara puhui Kirjailija-lehdessä tekijän vastuusta. Hän on vastuussa siitä miten esittää maailman. Aurinko on satiiri ja sen maailma sirkus, mutta yritin tehdä siitä vastuullisen ja sisäisesti loogisen.

Kirjoitan teoksesta lisää sen ilmestyttyä. Aurinko ei ehkä tee minusta uskomattoman kuuluisaa ja rikasta, mutta se on minulle tärkeä. Se on sekä hauskin että älykkäin kirjani tähän asti, mikä saa luvan riittää. Uskon neuroottisen ja pahan maailmamme tarvitsevan Aurinkoa ja sen sisältämää irrottelua.

kulttuuri kirjallisuus
Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *