A.W. Yrjänä: Angelus

Aikalaiskritiikkiä

A.W. Yrjänä: Angelus, runoja, Johnny Kniga 2010

Muusikko-runoilija A.W. Yrjänän runoprojekti on edennyt viidenteen osaansa. Yrjänän runokokoelmien alkukirjaimista muodostuu lause ARS MAGNA. Se on latinaa ja tarkoittaa “suurta työtä”. Latinaksi ovat yksittäisten kirjojen nimetkin, eli Yrjänä tavoittelee tässäkin suhteessa korkeampaa todellisuutta. Projekti alkoi kolmella mytologishenkisellä kirjoilla, jotka olivat Arcana, Rota ja Somnia. Ne olivat vaikeahkoja kokoelmia, jotka liikkuivat paljon lukeneen ja kokeneen Yrjänän kieltämättä kiinnostavissa mielenmaisemissa. Neljäs kokoelma, Mechanema, säilytti aiempien runojen mytologiset elementit, mutta laajensi ilmaisua arkipäiväiseen suuntaan.

Angelus on Yrjänän selkeästi yhteiskuntakriittisin kokoelma tähän asti. Mukana on Mechanemasta ja aiemmasta tuotannosta tuttuja arkipäiväisiä ja korkealentoisia aiheita, mutta pääpaino on tässä hetkessä. Yrjänä ei koskaan ole välittänyt nykymenosta, vaan elänyt mielellään kirjojen, musiikin ja muun taiteen maailmassa. Hän on kertonut ihailevansa Pentti Saarikosken runojen vaivatonta ja samaan aikaan älykästä tarinointia. Tätä tyyliä hän itsekin toteuttaa. Tuloksena syntyy erikoinen yhdistelmä alatyyliä ja ylätyyliä, maata ja taivasta, josta ei voi Saarikoskea lukuun ottamatta vetää yhtäläisyysmerkkejä yhteenkään suomalaiseen runoilijaan.

Angelus hyökkää kirjoittajansa käsittämättömäksi ja vastenmieliseksi käsittämää yhteiskuntaamme vastaan. Sen runoissa seikkailee yksilöitä, jotka kärsivät henkilökohtaisista ongelmista (Ja aamut on yhä kaihon saartamat / kun muistaa vain kaiken, mistä tietää, / ettei se ole tapahtunut / ja kammoaa elämäänsä kuin hidasta tukehtumista) mutta jaksavat joissain tapauksissa silti taistella epäinhimillistä maailmaa vastaan (Liput liehuvat / vallankumouksen runous täyttää laaksot / ihanalla aamukasteella / sotilailla kukkia hiuksissa / sortaja on kaatunut).

Samaan tapaan kuin esimerkiksi niin ikään runoutta ja musiikkia tehnyt Leonard Cohen, niin juuri musiikki on Yrjänän äidinkieli. Runous on sivuprojekti, mahdollisuus puhua laulujen ulkopuolisista asioista. Angelus on vihainen kirja. Se on täynnä vallankumousta, vihaa ja satunnaista kirkkautta. Se on Yrjänän aiemman tuotannon kaltainen, eli välähdyksiä loistavasta runoudesta. Katkelmat jäävät kuitenkin edelleen katkelmiksi, koska kokonaisuus ei ole yksittäisten hienojen hetkien veroinen. Kun Yrjänä kirjoittaa ”Katkelmia ja väläyksiä kaikki / eikä Jumala lähetä ohjeita / hän lähettää profetian, mysteerin, kaaoksen siemenet”, hän todella tarkoittaa sitä. Jossain Angeluksen takana välkkyy korkeampi todellisuus ja klassikon aseman ansaitseva runokirja, joka Yrjänältä on kuitenkin edelleen kirjoittamatta.

Esa Mäkijärvi
esa.makijarvi(at)gmail.com