Hannu Oittinen: Assamallan asemalla
—
(Arvostelu julkaistu viro.nytin numerossa 1/2013)
—
Hannun haikuja Virosta
Hannu
Oittinen: Assamallan asemalla, runoja, Näö Kirik 2012, 72 s.
Oittinen: Assamallan asemalla, runoja, Näö Kirik 2012, 72 s.
Vironhaiku poikkeaa perinteisestä japanilaisesta haikusta niin, että siinä on
4+6+4 tavua tutuksi käyneen 5+7+5:n sijaan. Syynä määränvaihtoon on lyhyemmän
mitan parempi soveltuminen etelänaapurimme kieleen. Vironhaiku eroaa
eteerisemmästä esikuvastaan mitan lisäksi sisällöltään, sillä se kuvaa
lakonisesti virolaista elämää. Kyseessä on muodollinen ja sisällöllinen
kokeilu. Sen ansiosta syntyy mielenkiintoisia ja osuvia säkeitä,
jotka jäisivät tavanomaisessa vapaassa mitassa keksimättä.
Hannu Oittisen Assamallan asemalla on ensimmäinen metodia
käyttäen suomeksi kirjoitettu kokoelma. Vuonna 2010 julkaistiin Asko Künnapin,
Jürgen Roosteen ja Karl Martin Sinijärven yhteisvalikoima Eesti haiku. Se ilmestyi suomeksi Palladium Kirjojen kustantamana
ja Oittisen kääntämänä vuonna 2011 nimellä Aika
sattuu. Assamallan asemalla
sisältää Oittisen uusien tekstien ohella myös muutamia vironhaikun
uranuurtajien tuoreita runoja. Tuloksena on mielenkiintoinen kaksikielinen
teos, josta voi vertailla lähikieliemme yhteneväisyyksiä ja eroja.
käyttäen suomeksi kirjoitettu kokoelma. Vuonna 2010 julkaistiin Asko Künnapin,
Jürgen Roosteen ja Karl Martin Sinijärven yhteisvalikoima Eesti haiku. Se ilmestyi suomeksi Palladium Kirjojen kustantamana
ja Oittisen kääntämänä vuonna 2011 nimellä Aika
sattuu. Assamallan asemalla
sisältää Oittisen uusien tekstien ohella myös muutamia vironhaikun
uranuurtajien tuoreita runoja. Tuloksena on mielenkiintoinen kaksikielinen
teos, josta voi vertailla lähikieliemme yhteneväisyyksiä ja eroja.
Oittinen mainitsee jälkisanoissa kirjansa käyttävän otsakkeessaan virolaista paikkakuntaa, joka
kuulostaa huvittavalta tarkoittamatta silti mitään. Monessa tekstissä vilahtaa
jokin kaupunki tai alue: ”pariisi on / barbaari kun varis / nai tankaani”. Tai:
”assamallan / asemalla alas- / suin sain, söin”. Maantieteellisyys ei
kuitenkaan Oittisen mukaan ole Assamallan
asemalla -teoksen tai vironhaikun itsetarkoitus, vaan lähinnä osa
luomisprosessin mukanaan tuomaa sattumaa.
Oittisen kirja aukeaa
paremmin Tallinnaa tunteville. Esimerkiksi haikun ”koidulassa / ain’
automessutaan / lydialle” kohdalla pitää tietää, että Viron pääkaupungissa sijaitsee
runoilija Lydia Koidulan (1843–1886) mukaan
nimetty katu, jonka tienoilla yksityisautoilua mielellään harrastavat
virolaiset ajavat. Lisäsävyä lyhyeen runoon tuo se, että Koidula tunsi eräässä
vaiheessa kansallisromanttista kiinnostusta Suomea kohtaan.
paremmin Tallinnaa tunteville. Esimerkiksi haikun ”koidulassa / ain’
automessutaan / lydialle” kohdalla pitää tietää, että Viron pääkaupungissa sijaitsee
runoilija Lydia Koidulan (1843–1886) mukaan
nimetty katu, jonka tienoilla yksityisautoilua mielellään harrastavat
virolaiset ajavat. Lisäsävyä lyhyeen runoon tuo se, että Koidula tunsi eräässä
vaiheessa kansallisromanttista kiinnostusta Suomea kohtaan.
Edellisen kaltainen
asiantuntemus ei ole välttämätöntä, mutta se on hyödyksi Assamallan asemalla -kirjan pienien vivahteiden huomaamiseksi.
Vaikka monet suomalaiset eivät tiedä tuon taivaallista Viron maantieteestä,
niin he voivat silti nauttia Oittisen hauskoista säkeistä: ”fallisesti /
tanassa on torni / munamäen”. Teksti tasapainottelee balttilaisen ja
pohjoismaisen kansanluonteen mukaisesti humoristisen ja synkän välillä.
asiantuntemus ei ole välttämätöntä, mutta se on hyödyksi Assamallan asemalla -kirjan pienien vivahteiden huomaamiseksi.
Vaikka monet suomalaiset eivät tiedä tuon taivaallista Viron maantieteestä,
niin he voivat silti nauttia Oittisen hauskoista säkeistä: ”fallisesti /
tanassa on torni / munamäen”. Teksti tasapainottelee balttilaisen ja
pohjoismaisen kansanluonteen mukaisesti humoristisen ja synkän välillä.
Assamallan asemalla on esineenä kaunis. Kirjan on kuvittanut ja
taittanut monessa mukana oleva virolaisen kulttuurin ihmemies Asko Künnap.
Künnapin Näö Kirik -kustantamo on tehnyt maansa runouden puolesta kulttuurityötä julkaisemalla muun muassa Pentti
Saarikosken kaikki runot käsittävän järkäleen Luuletused. Monelta jää muuten todennäköisesti huomaamatta, että Assamallan asemalla on etelänaapurimme
lyriikkaa väsymättä suomentavan Hannu Oittisen ensimmäinen kokoelma omia runoja.
Sellaisena kirja sisältää hallittua ja monipuolista tekstiä.
taittanut monessa mukana oleva virolaisen kulttuurin ihmemies Asko Künnap.
Künnapin Näö Kirik -kustantamo on tehnyt maansa runouden puolesta kulttuurityötä julkaisemalla muun muassa Pentti
Saarikosken kaikki runot käsittävän järkäleen Luuletused. Monelta jää muuten todennäköisesti huomaamatta, että Assamallan asemalla on etelänaapurimme
lyriikkaa väsymättä suomentavan Hannu Oittisen ensimmäinen kokoelma omia runoja.
Sellaisena kirja sisältää hallittua ja monipuolista tekstiä.
Esa Mäkijärvi
esa.makijarvi[at]gmail.com