Henry Bacon: Väkivallan lumo

Pommia niskaan

Henry Bacon: Väkivallan lumo, tietokirja, Like 2010

Henry Bacon on Helsingin yliopiston elokuva- ja televisiotutkimuksen prosessori. Kirjassaan Väkivallan lumo Bacon käsittelee sitä kuinka elokuvaväkivaltaan on eri aikoina suhtauduttu. Tutkimukselle on tilausta, sillä aihetta ei ole Suomessa juuri käsitelty.

Bacon lähestyy elokuvaväkivaltaa psykologisesta näkökulmasta. Estetisointi sivuutetaan, kun kirjoittaja käsittelee fiktiivistä väkivaltaa henkisestä perspektiivistä. Toinen kirjan lähtökohdista on nostaa kaikki väkivaltaa sisältävät elokuvat ikään kuin samalle viivalle. Bacon ei ota kantaa esittelemiensä filmien taiteellisiin ansioihin, vaan käsittelee niitä ainoastaan viitekehyksensä näkökulmasta. Näin häneltä jää esimerkiksi huomaamatta, että Rambo – taistelija 2:n (1985) kaltaisissa camp-henkisissä toimintaelokuvissa tärkeää on väkivallan lisäksi myös huumori.

Bacon uskoo, että elokuvan kehitys peilaa yhteiskunnallisia olosuhteita. Kun vielä 1950-luvulla uskottiin kuriin ja nuhteeseen, niin 1960-luvun nuorisovallankumous merkitsi muutosta yhteiskunnassa. Samalla Hollywoodissa alettiin tehdä tabuja rikkovia ja aiempaa suorasukaisempia filmejä. Valkokankaan seksi ja väkivalta lisääntyivät huomattavasti.

Väkivallan lumo on hyvin kirjoitettu, ja näin sujuvaa akateemista tekstiä lukee mielellään. Kirjan rakenne on tosin hieman kummallinen johtuen esimerkkiaineiston sattumanvaraisuudesta. Miksi esimerkiksi toinen Rambo ja Terminator 2 – Tuomion päivä (1991) mainitaan, mutta muita näihin sarjoihin sisältyviä elokuvia ei käsitellä? Puutteellisuus näkyy myös joidenkin lajityyppien, kuten sotaelokuvien, vähäisenä esimerkkimääränä.

Väkivallan lumossa käsitellään kuitenkin kohtuullisen monia elokuvia. Psykologiset väitteet perustellaan elokuvin, joiden sisältö jakaantuu muun muassa henkiseen (Ingmar Bergman) ja pintapuoliseen (Quentin Tarantino) väkivaltaan. Välillä Bacon tosin menee pohdinnoissaan liian pitkälle. Niinpä Väkivallan lumoa lukiessaan tuntuu välillä kuin lukisi psykologian perusteita. Aihe on yhtä kaikki tärkeä ja pohtimisen arvoinen.

Esa Mäkijärvi
esa.makijarvi(at)gmail.com