Jaan Kross: Keisarin hullu

Hulluuden kirja

Jaan Kross: Keisarin hullu, romaani, WSOY 2010 (Juhani Salokannel suom.)

Virolaisen Jaan Krossin tunnetuimpiin romaaneihin kuuluva Keisarin hullu julkaistiin vuonna 1978. Suomeksi se ilmestyi vuonna 1982, jonka jälkeen kirjasta on otettu lukuisia painoksia. Kross nousi meillä verrattain hitaasti suosioon, mutta hiljattaisen kuolemansa aikoihin häntä pidettiin jo yhtenä merkittävimmistä virolaisista kirjailijoista. Keisarin hullun on suomentanut Juhani Salokannel, joka tunnetaan Krossin ja muun virolaisen kulttuurin aktiivisena tuojana meidän maahamme. Salokannel on hyvä suomentaja, jonka lisäksi hänen omista kirjoistaan kannattaa lukea Krossia ja Viron historiaa käsittelevä kirja Sivistystahto (WSOY, 2008).

Keisarin hullu kertoo vuosina 1787–1836 eläneen Timotheus von Bockin vaiheista. von Bock oli todellinen henkilö. Hän oli aatelismies, joka pääsi ystävällisiin väleihin muun muassa Venäjän silloisen keisarin Aleksanteri I:n kanssa. Liiviläinen aatelinen erehtyi kuitenkin esittelemään keisarille laatimaansa perustuslakiluonnosta. von Bock sai tästä hyvästä vihamiehiä, jotka juonittelivat hänen selkänsä takana, leimasivat von Bockin hulluksi ja järjestivät hänet vankilaan. Kymmenen vuoden vankilakautensa aikana hän kirjoitti monia sekavia tekstejä. Niitä esitellään Keisarin hullussa ikään kuin vasta löydettyinä dokumentteina. Oliko von Bock mielenvikainen vai ei, se jää lukijan päätettäväksi. Hän oli joka tapauksessa romanttinen ja idealistinen hahmo, joka kantoi huolta yhteiskunnallisesta hyvinvoinnista.

Keisarin hullu on klassista Krossia, sillä siinä todelliset henkilöt, tapahtumat ja paikat sekoittuvat keksittyihin seikkoihin. Monia vastoinkäymisiä kokeneen van Bockin vaiheita seurataan herkullisen tarkasti. Keisarin hullu kuuluu realistisen kirjallisuuden tyylisuuntaukseen, jossa asioita, ihmisiä ja esineitä pyritään kuvamaan mahdollisimman tarkasti. Tässä suhteessa se muistuttaa tuttuja ja turvallisia lukuromaaneja, vaikka nykylukija pystyykin yhdistämään kirjan tapahtumat Neuvostoliiton ja Viron suhteisiin 1900-luvulla. On oikeastaan ihme, että romaani ylipäätään julkaistiin Neuvostoliiton tiukan sensuurin alla. Keisarin hullun tekee erinomaiseksi se, että se toimii sekä pinnalta että pintaa syvemmältä. Tässä suhteessa se täyttää klassisen romaanin tunnusmerkit.

Esa Mäkijärvi
esa.makijarvi(at)gmail.com