Pimeyden sydämestä

Pokkariversion kansi

Joseph Conradin (1857-1924) Pimeyden sydän on monitasoinen ja merkittävä romaani. Mittaa sillä on painoksesta riippuen vain noin 100-200 sivua, mutta asiaa riittää.

Conradin romaania on luettu matkana sisimpään, siis sukelluksena meidän kaikkien sisällä elävään kauhuun ja pahuuteen. Ehkä niinkin. Kirjassa on kuitenkin selkeä punainen lanka, joka on valkoihoisen ihmisen täydellinen epäonnistuminen Afrikassa. Kun Afrikkaa alettiin kartoittaa, sinne lähdettiin ylevin aattein; haluttiin viedä ”villiin” maailmaan kristinusko ja sivistystä. Toisin kävi. Afrikka ryöstettiin putipuhtaaksi, alkuperäisväestö orjuutettiin ja sen sivistyksenkin kanssa kävi vähän niin ja näin. Maanosa kärsii valkoisten miesten puuhista vielä nykyäänkin.

Conradin romaanissa englantilainen mies purjehtii höyrylaivalla Itä-Afrikkaan, Kongoon. Siellä hänen on määrä tavata Kurtz, myyttiset mittasuhteet saanut norsunluukauppias. Tapahtumat sijoittuvat kolonisaation alkuaikoihin, joten valkoisten miesten Afrikka on vasta suistumassa hulluuteen. Kurtz on omintakeinen, aloituskykyinen, älykäs ja yleväaatteinen mies, mutta ahneus ja itse asetettujen tavoitteiden mahdottomuus on tehnyt hänet hulluksi. Monien (myös kertojan) mielessä Kurtz on kuitenkin ylentynyt jumaluudeksi. Pohjimmiltaan kysymys kuuluunkin, onko tällainen jumalallisuuden tai paholaisuuden henkilöityminen mahdollista? Ja jos on, niin mitä sille pitäisi tehdä?

Pimeyden sydän syvenee jokaisella lukukerralla. Kerrontatyyli on todella intensiivistä; se vetää lukijankin mukaan pelkonsa ja hulluutensa syövereihin. Kirjaa on haukuttu rasistiseksi. Epäilenpä, vaikka mustia miehiä neekereiksi kutsutaankin. Kertojana on valkoinen mies, joten hänen ennakkoluulonsa ovat paitsi realistisia niin myös ymmärrettäviä. Eikä kolonialistien puuhailu Afrikassa kovin selväjärkiseltäkään näytä.

Francis Ford Coppola (s. 1939) sijoitti Pimeyden sydämen tapahtumat 1960-luvun Vietnamiin ja ohjasi sen pohjalta loistavan elokuvan, Ilmestyskirja. Nyt.:in (1979). Myös se on alansa huippuja.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *