Liettua 2015: Näin selviät kriiseissä ja sodissa ohjekirjanen

Juttu on jatkoa blogisarjalle, edelliseen pääset tästä.

Ennen kuin perehtyy Ruotsin uuteen kansalaisoppaaseen, on syytä lukea tämä juttu.

Jokaiseen kotiin satakunta sivua

Tammikuussa 2015 Liettuan puolustusministeriö lähetti jokaiseen talouteen 98-sivuisen ohjeen siviilien toiminnasta tilanteessa, jossa maahan hyökätään ja se vallataan. Vuonna 2016 ohjeen toinen versio lyhennettiin ja yksinkertaistettiin kuvilla 56-sivuiseksi.  Koska liettuankielen taitoni on puutteellinen, käytän englanninkielistä versiota.

Ohjeen löydät tästä. Koska ohje on varsin yleispätevä, sitä voi englantia vähän taitava käyttää hyvin Suomessakin paremman puutteessa.

Ohje alkaa henkisellä valmistautumisella perheessä, kuvaa poikkeustilanteessa tarvittavat välineet ja ohjaa oman kodin muokkaamista suojatilaksi sekä ohjeistaa varoitusmerkit ja toiminnan evakuoitumistilanteessa.

Tämän jälkeen kuvataan CBRNE -uhat ja kansalaisilta edellytetty käyttäytyminen joditabletteineen. Meillä Suomessa koulutetaan koko ajan väestönsuojien hoitajia ”lähitueksi” Suomen pelastusalan Keskusliiton (SPEK) toimesta, mutta asia on ollut laskevalla käyrällä huolimatta siitä, että taloyhtiöillä on tähän lakisääteiset velvoitteet.

Toimenpiteet päälle sortuneessa talossa noin puolivälissä ovat jo sellaisia, että niitä ei Suomessa ole totuttu antamaan. Liettuakaan ei sijaitse maanjäristysalueella ja edellisissä kohdissa on juuri ohjeistettu toiminta kun räjähtää lähellä, joten viittaus sotaan on jo vahva.

Tämän kohdan jälkeen kerrotaan, miten toimia kun palaa takaisin kotiin: älä sytytä tulta, tuntuuko kaasun hajua, miten ottaa huomioon irronneet sähköjohdot. Suomessa lopetamme viimeistään tähän.

Enemmän kuin perinteistä väestönsuojelua

Ohje jatkaa kohdalla, miten toimia, jos sinut otetaan panttivangiksi. Ensiksi muistutetaan, että ainoa tavoitteesi nyt on selvitä hengissä ja että pelkääminen on normaalia. Lista jatkuu suhtautumiselle vangitsijoihin ja oman kunnon ylläpitämisellä.  Vaikeneminen on kultaa, älä anele tai väittele. Lepää. Syö. Juo.

Sivulta 33 alkavat ohjeet, miten toimia, jos Liettua tekee liikekannallepanon eli perustaa oman armeijansa. Kuvan perhe hyvästelee isän, joka seuraavassa kuvassa jo marssii aseistettuna maastopuvussa kohti hyökkääjää. Kuvan alla on lueteltu kaikki ilmoittautumispisteet siltä varalta, ettei tiedonvälitys ja postilaitos kriisissä enää toimi.

Sivulla 37 paikalle tulevat vihreät miehet, joita ei saa provosoida ottamalla näyttävästi kuvia. Ilmoita kuitenkin viranomaisille.

Varsinainen siviilivastarintaa, kuvaamista salaa ja julkaisemista, jotka löytyvät myös kaikista anarkistien siviilivastarintaohjeista, ohjeistetaan vähän myöhemmin.

Kuva s.45: ”Jos voit kuvata turvallisesti, ota vihamielisistä toimista video ja lähetä se esimerkiksi internetissä kansainväliselle medialle kuten BBC tai CNN. Levitä tietoa myös sosiaalisessa mediassa ja mobiiliverkoissa”.

Tarina tavallaan päättyy siihen, että kodista on kuitenkin lähdettävä. Mitä pakata mukaan, miksi viisi pientä vesipulloa on parempi kuin yksi iso. Näitä ohjeita lukevat tämän hetken maailmassa monet, mutta harvat länsimaalaiset.

Ohjeen lopuksi kerrataan Liettuan armeijan ja muiden turvallisuusviranomaisten uniformut ja arvomerkit sekä tunnukset. Ohje päättyy väestönsuojelun kansainvälisiin tunnuksiin.

Miten ohje otettiin vastaan?

Kiinnostavaa on, mitä ohjeessa ei kerrota. Informaatiovaikuttamisesta ei anneta erityisiä ohjeita, ilmeisesti  luotetaan omien kansalaisten kykyyn ymmärtää hyökkääjän propaganda. Myöskään kybervaikuttamista ei kuvata, toki asiaan viitataan uhkana. En ainakaan itse löytänyt näihin liittyen viittauksia muihin ohjeisiin.

Vaikka hyökkääjää ei ohjeessa nimetä, kansainväliset arvioijat otsikoivat ohjeesta kertovat artikkelinsa esimerkiksi ”How to Survive a Russian Invasion” tai “Russian Invasion Survival Manual“.  Myös Venäjän RT-kanava reagoi asiaan uutisella heti tammikuussa 2015 nostamalla rinnalla lännen sotajoukkojen kuvat Liettuan maaperällä. Länsiuutisoinneissa ohjetta pidettiin hyvänä vasteena uudelle hybridisodankäynnille, joka oli terminä tuolloin vasta muotoutumassa. Informaatiovaikuttaminen asiassa alkoi siis välittömästi, molemmin puolin.

Olen yrittänyt selvitellä, miten Nato asian näki ja näkee nyt, mutta sitä ei julkisista lähteistä ole helppoa selvittää. Toisaalta kansalaisten valmiuden nostaminen, ”maaston lujittaminen”, voidaan tulkita voimannäytöksi. Joku voi kuitenkin ajatella, että kansan pelottelu tai jopa maan vallatuksi tulemisella spekulointi syö kansalaisten henkistä kriisinkestokykyä.

Mitä mieltä itse olet?

Juttusarja jatkuu Ruotsin toimien arvioimisella tästä (kun linkki on aktiivinen)