Kuinka koronakartta voi johtaa harhaan

Heitin tämän välijutuksi, koska mediasta on aika haastavaa saada käsitystä koronatilanteesta. o

Yksi haaste tiedon esittämisessä kartalla on, että se toimii lähinnä pinta-alaan suhteutetuissa ilmiöissä. Jos vaikka kuvaa peltopinta-alan suhteita muuhun maankäyttöön, tämä toimii. Mutta jos kuvaa asukasmäärään liittyvää tekijää kuten koronaa, kartta valehtelee Suomessa asukastiheyden ollessa eri sekä maakuntien välillä että sisällä. Hyvä esimerkki tästä ovat vaalituloskartat, joissa kansa on äänestänyt puolueita oman alueen keskimääräisen hehtaarimäärän antamilla painoilla.

Aamulehti julkaisee päivittäin THL:n tiedoista kartan, jossa esitetään havaitut koronatartunnat sekä lukumäärinä että suhteutettuna maakuntien väkilukuihin. No, kertoohan se jotakin, enkä väitä että meitä johdettaisiin tietoisesti harhaan. Mutta asian voisi kyllä esittää toisinkin.

Kuva: Vasemmalla Aamulehdestä 9.5.2020 klipattu kahden esityksen karttaesitys koronatartuntojen kokonaismääristä. Oikealla itse tekemäni tietoisesti jonkin verran valehteleva väriskaala suoraan powerpointin perusvärivalikoimasta ja välissä lineaariselle asteikolle levitetty laatikkoleikki, jossa sairaanhoitopiirien pinta-ala on suhteutettu niiden asukaslukuun.

Siniväriasteikko lienee painoystävällinen ja se on sikäli hyvä, ettei näkijän kokema eri värien merkitys ja kontrasti vaikuta. Esityksessä on minusta iso ongelma: jos jakaa luokat vaikka 20 välein kuten tein, Länsi-Pohjan ja Lapin välissä on kuuden luokan eli puolen asteikon välinen hyppy. Vastaavasti Uusimaa – Kymenlaakso välillä etelässä on kymmenen luokan hyppy. Suhteena näkee heti luvuista, että 240,6 ja 24,3 ero on lähes kymmenkertainen. Kartasta valtava kontrasti ei ainakaan minun silmiini välity. Lukumääräkartta suorastaan valehtelee värjättynä, koska se kuvaa lähinnä maakuntien väkimääriä.

Tein oman skaalani ajatuksella, että ”parhaiden maakuntien” eli alle 20 tartuntaa / 100 000 asukasta taso olisi tavoitetila, johon etsi – testaa – eristä – hoida hybridistrategialla pyrittäisiin ja vielä vaikka alle 100 olisi taso, jossa tilanteen taltuttaminen jätettäisiin maakunnan tai jopa kunnan vastuulle. Kellertävä edellyttäisi kovempia keskitettyjä täsmätoimia ja punainen laajempien sulkutoimien palauttamista kyseiselle alueelle. Näin esitettynä ongelmia on tällä hetkellä vain kahdella alueella. Väliasteikon pinta-aloista myös huomaa, että skaalat ovat aivan eri: vaikka Länsi-Pohjassa on tilastollinen ongelma, määrällisesti se johtuu 133 tapauksesta joista moni on jo parantunut, jolloin ilmiö on silti jäljitettävissä. Uusimaalla näin ei ehkä vielä ole.  Kartta on siis syytä myös ajoittaa oikein ja ymmärtää erot.

Väliasteikosta välittyy myös viesti: pääosassa maata ja pääosalla kansalaisten elinympäristöä asia on hyvässä hoidossa. Kartasta myös huomaa, että Uusimaan eristys oli tarpeellinen, vaikkakin voi ihmetellä miksi se purettiin, kun karttoja uusista tapauksista tai ennusteista alueilla ei ole käytössä.

Pyytäisin parempia karttakuvia jatkossa.

Suomesta on olemassa karttakuvauksia, joissa kunkin maakunnan tai kunnan pinta-ala on muutettu vastaamaan sen väkilukua. Niitä väläytellään lähinnä ”etelän mediassa” myös vaalien jälkeen, mutta ”maaseutu” ja ”pohjoinen” eivät niistä ei oikein tykkää. Osa jopa kutsuu esitystapaa muuta Suomea kuin kasvukolmiota vähätteleväksi. Heitän kuitenkin yhden esimerkin.

Kuva: Kartta alla on ladattu tilastokoulun esimerkkiaineistoista. Heittelin päälle silmämääräisesti pallurat koon mukaan käyttäen aiempaa väriasteikkoani. Nyanssina ”musta aukko” on vähän liioitellussa koossa Helsingin koronahotspot, jonka vertailuluku on 840. Löydät sitä kuvaavan mustan täplän tämän artikkelin alkuriviltä, se meni ulos kuvasta.

Jos nyt suunnittelisin vaikkapa mökkeilysuosituksia alkukesäksi tietäen, että mökkimatkan pituus korreloi aika pitkästi sairaalamatkan mittaan muilla kuin uusimaalaisilla, en olisi ihan kauheasti huolissani ainakaan itäsuomissa tai pohjanmailla, enkä kyllä tässä keskelläkään maata. Uusimaalaisille suosittelisin täsmätoimia.

Pääjuttuun pääset takaisin tästä.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.