M.O.S.H. Festival on alakulttuurien sillisalaatti, joka tavoittelee vanhan Lepakon henkeä
Olin pari vuotta järjestämässä LPRHC Fest -nimistä festaria, minkä musiikkikattaus koostui lähinnä punkista, jenkkihardcoresta ja ug-räpistä. Tein silloin tiiviisti duunia tapahtumaa tuottaneen Tanjan kanssa, joka on sittemmin perustanut oman firman (Rockin’ Hot Mama Agency), ja järjestää nyt ideologialtaan samantyyppistä M.O.S.H. Festivalia Helsingin Nosturiin. Lappeenrannassa metallisemman hardcoren skene on vahvempi kuin Helsingissä, ja tämän tyylinen tapahtuma onkin pääkaupungissa nykyisellään uniikki. Tästä eteenpäin tilanne voi kuitenkin muuttua – M.O.S.H.ille nimittäin toivotaan tulevan myös jatkoa.
Valinnanvaraa riittää
Nosturissa ja sen alakerran Elmun baarissa soittaa 1.-2.4. lähes kaksikymmentä bändiä. M.O.S.H.in musiikkikattaus on melkoinen sillisalaatti; siihen mahtuu popimpaa sekä raaempaa punkrockia, hardcorea, pari rap-edustajaa sekä myös esimerkiksi oma suosikkini, garagebändi The Splits. Harvakseltaan keikkaileva punkrock-kokoonpano Kyre & Duunarit heittää kyseisissä bileissä kevään ainoan keikkansa, minkä lisäksi tärppinä mainittakoon esimerkiksi vanhaa brittiheviä ja kaljastoneria rokkitatsilla soittava United SeaFood.
Baarikeikat on yleensä järkevää kasata hieman keskitetymmin yhden tyylilajin ympärille tai muilla perustein sopivaksi kokonaisuudeksi, mutta nyt onkin kyse festareista. Kukaan tuskin jaksaisi katsoa kahtakymmentä samanlaista bändiä, joten sekalainen seurakunta on varsin perusteltu ja piristävä.
Brittilegenda Discharge pitkästä aikaa Suomeen
Lauantain pääesiintyjäksi on saatu vuonna 1977 perustettu hardcore punk -bändi Discharge, jonka miehistö ja musiikkityyli on ehtinyt vaihtua useaan otteeseen tässä vuosikymmenten aikana. Punkkipiireissä tunnutaan noin yleisesti suhtautuvan nihkeästi 70-80-luvun bändien uudelleentulemisiin tai edes musiikillisiin kokeiluihin. Kokemus on osoittanut, että se on useassa tapauksessa myös perusteltua – mutta poikkeuksiakin on.
Vakoilin ja kyselin Discharge-fanien fiiliksiä tulevasta keikasta ja uudesta tuotannosta, ja lausunnot olivat todella ristiriitaisia. Monet tuntuvat olevan sitä mieltä, ettei bändi ole tehnyt mitään kuuntelukelpoista ainakaan sitten 80-luvun puolenvälin, mutta toiset odottavat keikkaa kuumeisesti ja kehuvat uudempaa materiaalia. Pakko siis mennä paikan päälle katsomaan, mitä on tulossa!
Harkkia, brunssia ja bingoa
M.O.S.H.in toinen päivä alkaa jo yhden aikaan brunssilöysäilyllä Elmun baarissa. Samalla on mahdollista voittaa Bissebingosta tuotepalkintoja tai juomalippuja illan bileisiin. Hieman hirvittää, kuinka brunssilta jaksaa juhlia aamuyöhön asti, mutta otetaan se haasteena!
Lepakon henki Nosturin lavoille?
Punkin ja hardcoren alalajit ovat Helsinginkin kokoisessa kaupungissa kaukana toisistaan. Siksi Rockin’ Hot Maman ja Elmun yhteistyön lähtöajatus on kiinnostava – he nimittäin haluavat elvyttää legendaarisen, 90-luvun lopulla puretun Lepakon aikaista kulttuuria ja tuoda eri alakulttuurit yhteen, tai edes lähemmäs toisiaan. Itse en ehtinyt koskaan käydä Lepakossa, joten mielikuvani siitä ovat pelkkään luettuun ja kuulopuheeseen perustuvia, mutta vastaavalle tilalle Helsingissä olisi tosiaan tarvetta.
Kaverini sanoi tässä yhtenä päivänä, että alakulttuurien täytyy pitää yhtä valtavirrassa. Sitä ajatusta M.O.S.H.kin lähtee nyt tavoittelemaan.
Yhden ja kahden päivän lippuja saa ostettua täältä, kahden päivän lippuja myös Vaasankadun Combat Rock Shopista.
Kuvat: Jetro Stavén
Juliste: Jaakko Forsman