Puistojatkot
Puistojatkot

Vanha kunnon vaalivagina

vagina

Vaalipäivän kunniaksi tekee mieleni nostaa pöydälle Sanna Ukkolan aivopieru ehdokkaan alapään äänestämisestä. Kirjoituksessaan Ukkola kritisoi sukupuolen perusteella äänestämistä, mikä sinänsä on ihan ymmärrettävä avaus, mutta oletus, että kukaan äänestäisi naista vain naiseuden vuoksi on outo. Ja ylipäätään väite, että naiseus olisi yhtä kuin vagina… No, ehkei edes mennä siihen.

Ukkolan maailmassa kuitenkin ilmeisesti on vain miehiä ja naisia ja sukupuoli määräytyy pelkästään genitaalien perusteella. Oikeasti olisi tietysti hirvittävän tärkeää, että sukupuolen moninaisuus näkyisi myös valtuustoissa, mutta koska Ukkolan postaus kuitenkin käsitteli nimenomaan naisten äänestämistä, pitäydyn lopputekstin samassa binäärisessä kuplassa.

On erikoinen ajatus, ettei sukupuoli saisi olla äänestyskriteeri. Toki ehdokas tulee valita ennen kaikkea itselle oikean tuntuisen arvomaailman ja agendan perusteella, mutta mikäli valitsemassani puolueessa on kaksi itselleni yhtä sopivaa ehdokasta, joista toinen on nainen ja toinen mies, äänestän naista. Jos halutaan vaikuttaa siihen, että yhteisistä asioista on päättämässä muitakin kuin keski-ikäisiä valkoisia miehiä, täytyy äänestää myös siitä poikkeavia ehdokkaita. Tästä syystä ehdokkaan sukupuoli, ikä ja esimerkiksi kaupunginosa, mistä hän on kotoisin, voivat olla aivan hyviä perusteita ajettavan asian ohessa.

Koska tästäkin postauksesta on tavalliseen tapaan odotettavissa miespuolisten lukijoiden minuun kohdistama paskamyrsky, haluan alleviivata, etten missään tapauksessa yritä väittää ettei päteviä miespuolisia ehdokkaita tulisi äänestää. Olen siitä Ukkolan kanssa täysin samaa mieltä, että ehdokkaan sukupuolella ei tulisi olla mitään väliä. Koska yhteiskuntamme ei kuitenkaan vielä ole tasa-arvoinen, sillä nyt vain on. Juuri tähänhän Ukkolan tekstissään ihmettelemä kiintiöajattelukin perustuu – toki absoluuttisen tasa-arvon toteutuessa kaikista kiintiöistä tulee tarpeettomia.

Eikö ole muuten jännä, että kun mies äänestää miestä, kukaan ei oleta sen tapahtuneen ehdokkaan housujen sisällön vaan pätevyyden johdosta.

Kommentit (33)

  1. paula h

    ja toisaalta: eikö sukupuolten väliset eroavaisuudet vain korosta tasapuolisen kohtelun tärkeyttä? Että tsekkaamme, että yhteiskunnan rakenteet (jotka pitkälti ovat miesten määrittämiä back in the day) eivät syrji naisia tai muunsukupuolisia?

    Ja et kai missään vaiheessa sanonut, että olet eri mieltä Ukkolan kanssa, mutta kun eroja (olivat ne sitten biologisia tai opittuja) on, niin sittenhän on ERITYISEN perusteltua äänestää (oman) sukupuolen mukaan edustuksellisessa demokratiassa. Varmistaa, että joku joka ajattelee kuten minä, on edustettuna. Tai varmistaa, että valtuustossa on samassa suhteessa kaikkia sukupuolia, kuin on väestössä (kiintiöt). Samoin yrityksessä, joka valmistaa ja haluaa myydä tuotteita kaikille sukupuolille, kannattaa varmistaa että kaikki sukupuolet ovat edustettuna tuotekehityksessä, markkinoinnissa, johtoryhmissä jne – eikö?

    • Tommi Karin

      Tulihan sieltä sellainenkin vastaus, joka tukeutuu muuhunkin kuin ideolodiaan. Silti olet mielestäni väärässä. On olemassa paljon asioita, joissa eri sukupuolilla on erilainen merkitys ja täten olellinen osa sitä kokonaisuutta. Kunnallispolitiikka ei kuitenkaan ole tällainen asia. Yksikään poliittinen asia, joka ottaa millään tavalla kantaa asioihin sukupuolten mukaan, ei sisälly kunnallispolitiikkaan. Kunnan päättäjien suorittama politiikka ei katso sinun housuihin ja päätä asioita sen mukaan, samalla tavalla kuin paljon puheissa ollut maahanmuuttopolitiikkakaan. Kaikki edellämainittu kuuluu puhtaasti eduskunnan päätäntävaltaan.

      Edellä väännetty rautalanka mitätöi perustelusi käsillä olevan aiheen(kunnallispolitiikka) suhteen. En ota kantaa noihin muihin aiheisiin joihin vihjaat, koska ne ovat tämän aiheen kannalta irrelevantteja.

  2. paula h

    Tehkää itsellenne ja muille palvelus ja lopettakaa toisten vähättely olettamalla ja julistamalla, että jokin asia perustuu ”vain ideologiaan” kun ette muuta keksi. Haastakaa ajatteluanne, menkää seuraavalle levelille. Kaikki ihan ensimmäisestä kommentistani lähtien perustuu tieteeseen: yritin siinä esimerkin omaisesti kuvata, miten ajattelun vinoumat (cognitive biases, unconscious bias) toimii.

    Ja esimerkiksi mainitsemani Googlen toimintatapa perustuu 100% tieteeseen ja dataan. Eikä mihinkään yksittäisen tutkimukseen tai tutkijaan, vaan meta-analyyseihin. (jos nyt mikään päätös voi 100% tieteeseen ja dataan perustua; vaikka dataa onkin, silti on vielä se tunteiden ja arvojen komponentti, että onko tämä tärkeää, tärkeämpää kuin vaihtoehto B jne. Sen takia esim. ihmiset joilla aivojen tunteita käsittelevä osa on tuhoutunut, eivät pysty tekemään päätöksiä, he vain jäävät käsittelemään vaihtoehtoja ja ”dataa”. Vähän kuten tietokone ei itsenäisesti tee mitään päätöksiä ilman että joku ihminen on päättänyt millä perustein ne tehdään… Tämä neurotieteestä myös, kaivan sulle lähteet jos haluut. Vähän sivupolulle mutta toisaalta ei yhtään, ottaen huomioon tuon teidän ideologiahössötyksen ja ajattelunne, joka selkeästi perustuu maailmankuvaan, joka perustuu ajatukseen että ihmiset olisivat jotenkin super-rationaalisia).

    Itsekin ajattelin sukupuolista ja kiintiöistä kuten te vielä 10 vuotta sitten. Erona nykyisyyteen on, että itse olen oppinut asioista ja tiedekin on kehittynyt – en ole mihinkään mystiseen uskonlahkoon siirtynyt. Kuten Ukkola kerrankin inspiroivasti sanoi, ”ota selvää miten yhteiskunta toimii”.

    Jos otamme lähtökohdaksi Mika Sarivaara-Sattan linkin, niin siellä eroja on mm. life preferences: Miehet status, naiset family/social. Tastes: men things, women people. Temperaments, mm. Miehet ottavat enemmän riskejä, enemmän kilpailuhenkisiä (naiset yhteistyö?).

    Ajatteletko siis, että nämä asiat eivät mitenkään ulotu kunnallispolitiikkaan? Vai haluatko, että avaan, miksi ajattelen että nuo ovat aika fundamentaalisia eroja, jotka vaikuttavat päätöksentekoon ihan kaavoituksesta sosiaalipolitiikkaan, lyhtypylvään paikasta suurmoskeijapäätöksiin?

    • Tommi Karin

      Harmi, että näet kommenttini noin negatiivisessä sävyssä vähättelynä. Ajattelun vinoumat eivät ole eksaktia tiedettä, vaan statistiikkaa ja todennäköisyyksiä. Suurestä ihmismassasta voidaan heittää _arvio_, miten ryhmä ajattelee tai minkälainen äänestystulos ryhmän kesken on. Tätä ei kuitenkaan voi seveltaa yksittäisiin henkilöihin ja heidän vaali- tai muuhunkaan käyttäytymiseen. Se on ihan itsestään selvää, että ympäristö jossa elämme, vaikuttaa meidän tapaan ajatella sekä tietoisesti, että tiedostamatta. Kollektiivinen ajattelutapa muuttuu hitaasti, kun yksilöt kyseenalaistavat vallitsevat normit. Omaan vaalikäyttäytymiseen on todellakin mahdollista vaikuttaa niin, että ”ajatusvinoumat” eivät pääse häiritsemään oman numeron valintaa.

      Harvoin ovat kiellot ja tarkat säännökset vaikuttaneet positiivisesti ihmisten tapaan ajatella tai toimia. Itse näen pakolliset sukupuolikiintiöt hieman samalla tavalla kuin kieltolain aikanaan. Sukupuolen pakollinen nostaminen esiin asiassa, jossa sillä ei todellakaan pitäisi olla merkitystä(kunnallisvaalit) ei saa aikaan positiivista vaikutusta sukupuolelliseen tasa-arvoon. Ainakaan omalla kohdallani.

      ”Ajatteletko siis, että nämä asiat eivät mitenkään ulotu kunnallispolitiikkaan? Vai haluatko, että avaan, miksi ajattelen että nuo ovat aika fundamentaalisia eroja, jotka vaikuttavat päätöksentekoon ihan kaavoituksesta sosiaalipolitiikkaan, lyhtypylvään paikasta suurmoskeijapäätöksiin?”
      Olisi mukava, jos voit vähän avata tätä. En pysty näkemään edes kaukaa haettua pseudotieteellistä linkkiä äänestäjän tai ehdokkaan sukupuolella kunnallisiin kaavoitusasioihin.

    • paula h

      Noh, ei se asenne ole harmillinen kuin oikeastaan itsesi kannalta, jäät mielestäni paljosta paitsi. Kuinka paljon läheiset vuorovaikutussuhteesikin (saati oma maailmankuvasi) voisi rikastua, jos olisit vähän avoimempi muille näkökannoille. Siis jos nyt oikein tulkitsen (?), että olet ihan vilpittömästi olet sillä kannalla, että kaikki yhteiskuntatiede, humanistiset tieteet ja psykologia on pseudotiedettä/ideologiaa? Että asioita, joita ei voi tarkkaan mitata – siis vaikkapa kulttuuri – ei edes kannatta yrittää ymmärtää tieteen keinoin.

      En tosiaankaan halua tässä enkä pysty tiivistämään kaikkea mitä tieteen filosofiassa on asiasta sanottu tuhansien vuosien aikana, tai pysty mitään uutta lisäämään siihen debattiin. Mutta oman kantani olen muodostanut ja niin paljon kuin luonnontieteet ja positivismi tai ”insinööri-ideologia” (heitin pallon takas, heh) voi tuottaa hyviä, tarkkoja vastauksia, tarjoaa se yksinään hyvin yksiulotteisen, lattean ja rajoittuneen kuvan maailmasta. Erityisen puutteellinen se on tutkittaessa moniulotteisempia, hähmyisempiä, vaikeammin mitattavia asioita kuten miten yhteiskunta toimii, miten ihmiset toimivat, miten kulttuuri meihin vaikuttaa.

      Jos ja kun näin fundamentaalisesti näkökulmamme eroaa, niin voin vain sanoa iloisesti että let’s agree to disagree. Pystyn kyllä näkemään, miten tuolla katsantakannalla voi päätyä noihin johtopäätöksiin, mutta itse olen valinnut, että haluan katsoa asioita useammista eri näkökulmista.

      Esimerksiksi diplomi-insinööreiltähän ei käsittääkseni juuri edes vaadita tieteen filosofista osaamista (korjatkaa, jos olen väärässä), joten he saattavat jäädä täysin epätietoiseksi oman ajattelutavan rajoista.

      Kysymykseesi: miten ajattelet, että kaavoituspäätökset tehdään, jos ei arvojen ja maailmankuvan perusteella? Siis toki kaikkiin päätöksiin löytyy rationaalisia perusteluja, mutta lopulta pitää määrittää asioiden arvo, ja päättää, mikä on tärkeämpää, autoilun vai pyöräilyn tukeminen? Tilaa perheille, sinkuille, kulttuurille vai bisnekselle? ja niin edelleen, niin edelleen. Sanotaan, että autoilulla hyödyt X Y Z. Pyöräilyllä OPQR. Mitkä arvot annat millekin muuttujalle? Mitataanko arvoa pelkästään rahassa, vai jotenkin muutenkin? Mikä arvo annetaan kuntalaisten kunnon kohoamiselle? Elämän helppoudelle? Talouden kasvulle? Ympäristöarvoille?

      Croninin mukaan (Sarivaara-Sattan jättämä linkki) pelkästään biologialla voidaan selittää valtavia, fundamentaalisia eroja sukupuolten välillä mitä tulee siihen, mitä kukin sukupuoli kokee tärkeämmäksi. Life preferences: Miehet status, naiset family/social. Tastes: men things, women people. Temperaments: miehet ottavat enemmän riskejä, enemmän kilpailuhenkisiä (naiset yhteistyö?).

      Tämän pohjalta syntyy oletus, että miesvaltuutetut tekevät *keskimäärin* päätöksiä mm. kaavoituksessa, joissa korostuu riskihakuisuus, kilpailun ja statuksen tärkeys elämässä, vs. sosiaaliset suhteet, yhteystyö.

      Toki nämä perustuu keskiarvoihin ja todennäköisyyksiin, mutta itsepähän tuota lähdettä tarjositte… ja tarkastellessa isoa joukkoa erot tasoittuvat. Tuo siis PELKÄSTÄÄN biologiasta (supposedly, itse vielä skeptinen), ja tuolta yksittäiseltä tutkijalta, ei vielä edes kosketettu gender eroja / muun kuin biologian selittämiä eroja, joita käsittääkseni on valtavasti enemmän.

      Kaikki varmasti ovat samaa mieltä, että kiintiöt eivät ole täysin yksiselitteinen asia tai pelkästään hyvä juttu. Mutta vaikuttaa siltä, että tietoisuus kiintiöiden mahdollisista eduista on rajallista.

      Olen samaa mieltä siitä, että omaan vaalikäyttäytymiseen on mahdollista vaikuttaa niin, että ajatusvinoumat eivät (paljoa) pääse häiritsemään oman numeron valintaa. Mutta valtaosa äänestäjistä ei ole edes tietoinen, että sellaisia vinoumia voisi olla olemassa tai ei ymmärrä niiden laajutta (paljon ajattelusta on automaattista, nopeaa, alitajuista, vain 10% ajattelusta tietoisella tasolla). Itse en ole keksinyt vielä, miten vinoumat eivät yhtään vaikuttaisi valintaani, vaikka kuinka yrittäisin olla tietoinen ja minimoida virheelliset oletukset.

      Valtaosa äänestäjistä ei myöskään seuraa kunnallispolitiikkaa, vaan joutuu turvautumaan valinnassaan entistä enemmän omiin mielikuviin ja arvioon ehdokkaan arvomaailmasta.

  3. paula h

    ps. edellisessä 12.4. kommentissani oli kirjoitusvirhe, piti tietenkin lukea *Ukkolan kanssa samaa mieltä

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *