Samuli Isola: Donald Trumpin ilmastopäätös oli esittäjänsä näköinen: lyhytnäköinen ja populistinen

Ei viikkoa ilman Donald Trumpia. Viime viikolla hän ilmoitti, että Yhdysvallat tulee irtautumaan Pariisin ilmastosopimuksesta, jonka on ratifioinut 147 maata. Näiden maiden päästöt kattavat yli 85 prosenttia globaaleista päästöistä. Maailman toiseksi suurin kasvihuonepäästöjen tuottaja USA on Trumpin mukaan vain kärsinyt sopimuksesta samalla kun muut – Kiina, Intia ja EU – ovat hyötyneet. Päätös oli esittäjänsä näköinen: lyhytnäköinen ja populistinen.

”Minut on valittu edustamaan Pittsburgia, ei Pariisia”, Trump vastasi päätöstä arvostelleelle Ranskan presidentille Emmanuel Macronille. Sille hurrasivat Trumpin öljyn- ja hiilenmusta lähipiiri sekä työpaikkoja menettäneet USA:n ruostevyöhykkeen työläiset.
Pariisin sopimuksesta ei lähdetä kuitenkaan noin vain. Edessä on vuosien siirtymäaika, jonka jälkeen on lopullisten päätösten aika. Trumpille sopivasti se sijoittuu seuraavien presidentinvaalien alle, jolloin voi taas vaalikentillä syyttää muita ongelmistaan.
Suurin uhka Trumpin linjaus on ilmastorahoitukselle, jolla on tarkoitus auttaa köyhiä maita sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Pariisissa sovittiin 100 miljardin dollarin rahoituksesta, josta USA:n osuus on kolme miljardia. Se pitää nyt kaivaa muualta.
Vaikka USA:n päätös on takapakki, se luo EU:lle ja Suomelle myös mahdollisuuksia. Uusi energiateknologia on nopeimmin kasvavia bisnesaloja maailmassa. Nyt myös maailman suurin kasvihuonekaasujen tuottaja Kiina voi esiintyä puhtoisena ilmastoritarina.
Trumpin ilmastoteko jättää pään vetäjänsä käteen.