Sanan voimalla
Sanan voimalla

Tuomas Enbuske: Armo on kostoa tärkeämpää

Lähes joka neljännellä Suomessa ajavalla Uber-kuskilla on taustallaan rikostuomio. Tämä on minusta loistavaa. Kerron kohta miksi.

Tuomas Enbuske
Tuomas Enbuske

Uber-kuskien rikostutkimus oli vanhaa oligarkia-maailmaa puolustavan Taksiliiton tekemä. Uber on siis tämä toistaiseksi laiton taksin korvike.

Taksiliitossahan tiedetään varsin hyvin, että taksiala vapautetaan eikä liitto enää edes kehtaa vastustaa sitä julkisesti. Rohkea alan toimija taksifirma Kovanen julkaisi juuri, että sen mielestä liikenteen vapauttaminen on hyvä myös heille. Olen samaa mieltä. Parhaassa tapauksessa taksien lisääntyminen ja halpeneminen vähentää yksityisautoilua ja lisää koko alan kannattavuutta.

Silti Taksiliitossa on käynnissä propagandasota. Se muistuttaa Saddam Husseinin hallinnon tiedotusministerin Muhammad Saeed al-Sahhafin kuuluisaa puhetta, jossa hän hehkutti Irakin voittavan sodan, vaikka amerikkalaisten tankit näkyivät jo taustalla tv-kuvassa.

Olen jo aiemmin ollut sitä mieltä, että Uberille pitäisi antaa maahanmuuttajien kotouttamispalkinto. Uuden selvityksen jälkeen vaadin sille myös vankeinhoidon kunniamainintaa. On nimittäin loistavaa, että entisillä vangeilla on mahdollisuus palata työelämään. Vankilahan on rikollisuuden yliopisto, jossa pienistä rötöksistäkin tuomitut oppivat vanhemmilta konnilta kunnon rikokset.

Entisten rikollisten on vapautumisen jälkeen vaikeaa saada duunia. Tämä siksi, että ”kunnon kansalaisilla” on taipumus jakaa ihmiset hyviksiin ja pahiksiin.

Moni kritisoi Suomen tuomioita. Ymmärrän, että ihmisen perustarpeisiin kuuluu myös kosto. Ymmärrän, ettei nykyinen vankilajärjestelmä ota tarpeeksi huomioon tätä tarvetta, varsinkaan seksuaali- ja väkivaltarikoksissa.

Meidän on silti hankala tajuta, että rikolliseksi voi päätyä oikeastaan kuka vain, jos elämän alkuvaiheessa saakin suomalaisessa lotossa väärät numerot. Menestys on oikeasti sattumaa. Jos asiat olisivat kohdallani menneet toisin, saattaisin itsekin olla rikollinen.

Kriminaalipolitiikkamme oli 1970-luvulla vasemmistolaista. Silloin ajateltiin, että rikollisuus on ainoastaan yhteiskunnan syytä. Ruotsissa oltiiin sitä mieltä, että yhteiskunnan tavoitteena olisi täysin vangiton yhteiskunta.

Tämä tietysti oli typerää utopiaa. Mutta itse asiassa siinä oli järkevä ajatus taustalla. Esimerkiksi maissa, joissa on kovat rangaistukset, rikollisuutta on paljon enemmän.

Karmea esimerkki on Yhdysvallat, jonka vankiloilla ei ole mitään yllykettä saada rikollisista yhteiskuntakelpoisia. Tämä johtuu osaltaan siitä, että vankilat on ulkoistettu yksityisille firmoille. Miksi ihmeessä ne haluaisivat, ettei niillä enää ole asiakkaita?

Minua ei haittaa, jos Uber-kuskillani on rikostausta. Ei minua haittaa rikostausta monessa muussakaan ammatissa. Ymmärrän, että lasten kanssa työskentelevien rikostausta tarkastetaan, mutta minä olenkin aikuinen.

Elän mieluummin valtiossa, jossa rikoksesta tuomitut ja tuomionsa sovittaneet pääsevät palaamaan takaisin työelämään. Se on myös yhteiskunnan kokonaisedun kannalta parempi. Jos ex-rikollinen ei pääse työllistymään, mitä muita vaihtoehtoja tällä on kuin sossun tuella eläminen ja rikoksien jatkaminen? Nythän rikollinen ei voi vielä saada taksilupaa. Harva poliitikko, muutamaa vasemmistopoliitikkoa lukuun ottamatta, on uskaltanut puolustaa vankeja, koska sillä ei saa ääniä.

Joten kiitos firmoille, jotka uskaltavat palkata rikollisia. Silloin he ovat ymmärtäneet, mikä elämässä on kostoakin tärkeämpää: armo.

Kommentit (29)

  1. Armoa, mutta ei omissa asioissa!

    Missä herran oma armo on? Käräjiä herra käy omissa asiossa aivan armotta – ai, niin armoa annetaankin vain muiden asioissa ei silloin, kun on kyse omasta edusta!

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001186234.html

  2. Menetetty lupaus

    Kaveri on muutoinkin melko kaksinaamainen besserwisser, joka omassa narsistisessa kuplassaan kuvittelee tietävänsä kaiken paremmin kuin muut, ja olevansa asemassa jossa mitkään lait tai asetukset eivät koske häntä. Aikoinaan omasi jonkinmoista potentiaalia tulla teräväksi yhteiskuntakriitikoksi, mutta ylläoleva kirjoitus ja muutoinkin viimevuosien toiminta on tehnyt hänestä pelkän valtakunnan pellen.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *