Sanan voimalla
Sanan voimalla

Tuomas Enbuske: Ovatko suomalaiset juoppoja maatiaisia, jotka eivät pysty kontrolloimaan itseään?

Somalit sitä ja saksalaiset tätä. Fiksu ihminen ei puhu noin. Kansoista ja etnisistä ryhmistä on epäkohteliasta tehdä yleistyksiä.
Paitsi kun puhutaan meistä. Suomalaiset ovat juoppoja maatiaisia, jotka eivät pysty kontrolloimaan itseään, ellei kaupan olutkaappiin napsahda munalukko tasan klo 21.00. Yleinen ajatus on, etteivät suomalaiset osaa käyttää alkoholia kuin muut kansakunnat. Ilmiön nimi on ksenofilia. Muiden kulttuurien ihailu, oman vihaaminen.

Tuomas Enbuske
Tuomas Enbuske

Suurimmassa osassa Eurooppaa viinaa saa kaupasta. Osassa Pohjoismaista on monopoli. Mikä on monopolimaiden ja tavallisten maiden viinan kulutuksen ero? Eipä juuri mikään.
Alkoholin kulutus on noussut Suomessa kovasti sotien jälkeen. Sen suurin syy on tabu. Se on hyvinvointivaltio. Vielä 1950-luvulla viina oli luksustuote. Siihen ei ollut varaa. Sen jälkeen sosiaalietuuksia alettiin parantaa, ja hyvä että alettiin. Mutta sen lieveilmiö on se, että nykyään ihminen pystyy juomaan keskiolutta ja kossua käymättä töissä.
Rasistimaalaisliittolahtarihallituksen piti purkaa normeja ja sääntelyä. Se tyssähti kepun vatulointiin. Kun kannatus on laskussa, kepu painoi traktorinsa jarrua ja alkoi palata uskonnollis-moralistisille juurilleen.
Nyt siis kiistellään siitä, saako kaupassa myydä nykyisenkaltaisesti 4,7 prosentin olutta vai nostetaanko tuota rajaa vaivaisella 0,8 prosenttiyksiköllä. Jos nostetaan, poliittinen eliitti on sitä mieltä, että alkavat piikittää kossua suonensisäisesti. Tämän tueksi näytetään erilaisia tilastoja siitä, kuinka paljon suomalaisia kuolee jo nyt alkoholin takia. Niin kuolee. Tässä unohtuu se, että niitä kuolee nimenomaan nykymonopolijärjestelmässä.

Kaikki organisaatiot, yksityiset firmat tai monopolit, alkavat toimia itseään säilyttävästi. Vaarallisinta se on, kun kyse on monopolista, sillä vapaassa kilpailussa joku toinen voi kaataa huonon organisaation. Siksi Alko lobbaa isosti monopoliasemansa puolesta, vaikka sen homma on täysin skitsofreenistä. Ei Alko oikeasti halua vähentää juomista.
Kun esiin nousi kammottava uhka, että nelosolutta saisikin kaupasta, Alko alkoi taistella myyntinsä puolesta keskittymällä parantamaan myymäläverkostoa ja alkoi puhua jopa viinakauppa-autoista. Stockan herkun vieressä on Alko. Helsingin Töölöstä löytyy K-kauppa, jonka sisällä on Alko. Päähäni ei mahdu se, miten se eroaa siitä, että kaupat myisivät viinit itse. Alkon monopolin puolustajat hokevat, että tarjonta lisää kysyntää. Jos näin on, eikö Alkosta ostamisen pitäisi olla hankalampaa?
Tähän on monia konsteja. Alko voisi nostaa hintoja ja huonontaa valikoimaa. Nythän se leuhkii sillä, kuinka hyvä valikoima sillä on. Kauhuskenaariona on se, että pian kaupasta saisi vain Pirkka-viiniä. Mutta mitä sitten? Pirkka-viini ei ole sen vähemmän hermomyrkkyä kuin 10 000 euroa Alkossa maksava Domaine de la Romanée-Conti. Pullo molempia vaikuttaa aivoihin yhtä pahasti. Miksi Alkon viinien pitäisi olla hyvänmakuisia? Eikö niiden pitäisi kansanterveyden nimissä olla mahdollisimman pahoja?
Se, että suomalainen juominen on rituaalinomaista, johtuu nimenomaan Alkosta ja siitä, kuinka hyvä se on markkinoimaan itseään. Pelkästään Alkon punainen värimaailma aktivoi mielihyväkeskuksen. Kun ihminen tietää lauantai-iltapäivänä, että hän voi silloin ostaa viisi pulloa Suomi-viinaa, mutta sunnuntaina ei yhtä pulloa punkkua, hän ostaa kaiken varalta varastoon kumpaakin.

Alko voisi oikeasti huolestua suomalaisten kansanterveydestä ja panna tiukat testit sille, miten viinaa saa. Esimerkiksi kossua saisi vain, jos pystyy todistamaan tarpeeksi hyvän tuloksen Cooperin testissä. Punaviiniä saisi ostettua, jos ratkaisee kassalla keskivaikean Sudokun.

Kommentit (16)

  1. Reppana

    Asun maassa jossa myydaan ihan kaiken vahvuisia alkoholijuomia 24/7, marketista, kioskista ja 7/11 myymalasta. Alkoholia on tyrkylla kaikkilla muualla paitsi moottoritien huoltoasemilla. Taalla asuu muitakin suomalaisia eika meista kukaan juoppo ole. Itseasiassa kulutus on ehka pienempaa kuin Suomessa asuessa, koska juomia ei tarvitse ostaa varastoon.

  2. Esa Osilla

    Eilen 31.5. olin kuulevinani tutkija Esa Österbergin suulla ominkorvinkuultuna muualla Euroopassa tapahtuvasta alkoholilakien kiristämisestä. Meillä puhutaan uuden alkoholilain ajamisessa siirtymisestä eurooppalaisiin juomatapoihin. Tuskin poikkeuksellisia juomatapojamme muuttaa mikään. Alkoholikuolemia sentään voidaan saatavuudella, hinnalla ja prosenteilla suitsia.

  3. vähän tolkkua

    Embuskelle sama jutskeli kirjoittamisen suhteen, jos ei oo kenkää suurempi älykkyysosamäärä niin ei saa kirjoittaa mittään.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *