Yrjö Rautio: Suomi suureksi jälleen!

Kuka suomalaisista poliitikoista ehtii napata ensin?
Donald Trumpin vaalilauseen vetovoima on huomattu suuressa ja kuumassa Australiassa, jossa tätä kirjoitan. ”Make Australia Great Again” -iskulauseen otti ensimmäisenä käyttöönsä oikean laidan liberaalisenaattori Cory Bernardi. Miksei se silloin kelpaisi jollekulle myös kylmässä ja pienessä Suomessa? Miten on, Olli Immonen (ps) tai Jussi Niinistö (ps)?

Yrjö Rautio
Yrjö Rautio

Tosin Trump varasti vaalilauseensa idean Suomesta. Olihan ”Suomi suureksi ja Viena vapaaksi” usein käytetty iskulause jo 1920- ja 1930-luvuilla. 1940-luvulla siitä piti jopa tehdä totta, mutta Karjalan mänty osui tielle.
Se oli niin paha kolaus, että Suomi suureksi -politikointi menetti kai ikuisiksi ajoiksi käyttökelpoisuutensa.

Monet ihmiskuntaa hyödyttäneet suuret keksinnöt ovat lähtöisin Amerikasta. Tuorein niistä on se, että rahvas saa etunsa ajetuksi, kun valitsee eliitin tilalle supereliitin.
Miljardööri Trump on valinnut hallitukseensa jo ainakin puoli tusinaa muuta miljardööriä, muutaman miljonäärin ja kenraalin. Heitä ja köyhiä yhdistää vahva kokemus samasta asiasta: rahasta – sen runsaudesta ja puutteesta.
Nyt myös Suomen köyhälistön on äänestettävä ökyrikkaat asiaansa ajamaan. Täältä vain ei taida löytyä tarpeeksi miljardöörejä, joten on tyydyttävä miljonääreihin.
Yksihän siellä jo onkin, pääministeri Juha Sipilä (kesk), ja ainakin liikenneministeri Anne Berner (kesk) on rahasukua.

Yksinkertaisinta olisi poimia seuraavaan hallitukseen ministerit tuoreimpien verotietojen kärjestä. Mutta myös vanhojen rahasukujen, esimerkiksi Ehrnroothien, on saatava ministerinsalkkuja, koska he edustavat vakiintunutta rahavaltaa.
Pankkiiri Björn Wahlroos sopisi pääministeriksi. Rikkaita Herlinejä taas on niin paljon, että he voisivat muodostaa yksin vaikka koko hallituksen Antti Herlinin johdolla.
Köyhä Suomen kansa ei onnistunut katkomaan kahleitansa, kun se yritti kumousta vuonna 1918, mutta tämä kumous ne takuulla katkaisee.

Ministeriksi kelpaavista kenraaleistakaan tuskin tulisi pulaa.
Ulko- tai puolustusministeriksi on itseoikeutettu puolustusvoimien ex-komentaja Gustav Hägglund. Hän on muun muassa ehdottanut, että ”jaettaisiin Ukraina vain kahtia, ja sillä selvä”.
Tietäisimme jo etukäteen, mitä ministeri vastaisi, jos Venäjä sattumoisin haluaisi takaisin vaikkapa vain osan entisestä suuriruhtinaskunnastaan. Auki jäisi vain se, kumpi osa Suomesta annettaisiin, ja sillä selvä.

Venäjä myi Alaskan Yhdysvalloille vuonna 1867. Ulkoministeri William H. Seward sai pitkään kuulla pilkkaa siitä, että maksoi tästä joutomaasta peräti 7,2 miljoona dollaria, neljä senttiä hehtaarilta.
Sittemmin Alaskasta löytyi kultaa, öljyä ja muita rikkauksia, ja Venäjä on saanut kuulla pilkkaa.
Nyt on kaikki hyvitetty. Venäjä peukaloi Yhdysvaltojen presidentinvaaleja niin, että sai oman miehensä presidentiksi ja siten haltuunsa koko valtion maksamatta siitä muuta kuin hakkereiden vaatimattoman palkan.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *