Sontatunkio ja taskulamppu
Viimeksi tänään törmäsin keskustelupalstalla työttömien puolustajaan, jonka mielestä suurin ongelma on työstä tai koulutuksesta ilman pätevää syytä kieltäytyväksi katsotun joutuminen 60 päivän karenssiin työmarkkinatuen saannissa. Annan tällaisille ihmisille täydet pisteet yrittämisestä ja hyvän asian puolesta puhumisesta, mutta hylätyt tiedot asiaosaamisesta.
Nämä hyvää hyvää tarkoittavat ihmiset eivät tunne lakia työttömyysturvasta. Heidät täytyy yhä uudelleen ja uudelleen taluttaa sontatunkion ääreen ja antaa taskulamppu kouraan, mutta he eivät sittenkään näe sitä tunkiota. Heidän uskottavuutensa karisee kummasti tällaisen tietämättömyyden paljastuessa.
Kahden kuukauden karenssi on sekin totta ja ongelmallinen juttu sen kokeville ihmisille, mutta se on kuitenkin vain ohimenevä kiusa. Varsinainen ongelma on piilotettu joulukuussa 2005 voimaan tulleeseen lain 8 luvun 4a §:n säädökseen. Se määrää käytännössä ikuisen karenssin pitkäaikaistyöttömälle.
Jos 500 päivää työmarkkinatukea saaneen katsotaan kieltäytyneen ilman pätevää syytä työstä tai eronneen tai tultua omasta syystään työstä erotetuksi, on hänen takaisin työmarkkinatuelle päästäkseen oltava töissä tai koulutuksessa viisi kuukautta. Sama koskee sellaista, jonka katsotaan kieltäytyneen työharjoittelusta, koulutuksesta, työkokeilusta tai työelämävalmennuksesta tai keskeyttäneen tällaisen toiminnan.
Tämä viisi vuotta sitten vähin äänin lisätty lainkohta on se varsinainen sontaläjä, johon on piilotettu kenenkään tietämätön määrä pitkäaikaistyöttömiä. Heidän määräänsä ei kukaan tiedä, eikä sitä kukaan pysty laskemaankaan. Tähän kasaan heitetyn on yhä edelleen käytävä TE-toimistossa ilmoittautumassa työnhakijaksi, mutta häntä ei tilastoida työttömäksi. Häntä ei käytännössä enää ole olemassa muualla kuin toimeentulotuen asiakasrekisterissä.
Tähän joukkoon joutuu helposti vaikkapa vain kieltäytymällä jostain leikkikoulua vastaavasta valmennuskurssista. Joskus tuntuu siltä, että TE-toimistot oikein vaanivat, kenet saisivat sinne kipattua pois rumentamasta tilastoja. TE-toimisto antaa lausuntonsa Kelalle, joka automaattisesti sen perusteella poistaa työmarkkinatuen. Valitus Työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan ja edelleen Vakuutusoikeuteen ei auta, koska nämä valitusviranomaiset ottavat myös lähtökohdakseen TE-toimiston lausunnon.
Mitäpä työttömälle sitten tapahtuu? Hän joutuu hakemaan kunnalta toimeentulotukea, jota sitäkin pienennetään kieltäytymisen perusteella 20 % kahden kuukauden ajalta. Jos sosiaalitoimi sattuu olemaan oikein keljulla päällä, se voi katsoa kahden kuukauden kuluttua kieltäytymisen toistuneen, jolloin alennus on peräti 40 %.
Tämä asia ei tunnu menevän oikein kenenkään periaatteessa hyvää tarkoittavan ihmisen päähän. Siksi kirjoitin siitä taas, ties kuinka monennen kerran.
Toiseksi viimeiseen kappaleeseen kysymys:
Millä tavoin voi sosiaalitoimisto katsoa työmarkkinoilta ulospotkitun kieltäytyneen toistamiseen työ-/koulutuspaikasta?
Periaatteessa siitä pitäisi olla jokin asiakirja TE-keskuksesta.
Toki sosiaalitoimiston päätöksestä voi (käsittääkseni) valittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Myöskin herää kysymys, miksi työmarkkinoilta poispotkitun pitäisi käydä ilmottautumassa TE-keskuksessa, kun on heitetty muuten perusetuuksien (työmarkkinatuen) ulkopuolelle.
Itse aikoinaan kävin vain siksi, että sain työttömän alennukset uimahallissa.
Sitä ei missään vaiheessa oltu ketrrottu, että pitää jatkaa juoksua TE-keskuksessa.
Ikävä kyllä Toimeentulotukilaki antaa tähän mahdollisuudet. Lain mukaan jos henkilön toistuvasta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä, voidaan tukea alentaa 40 %. Sama on tilanne, jos henklön katsotaan toimenpiteillään aiheuttaneen sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä hänelle voida tarjota. Periaatteessa pitäisi olla TE-toimiston lausunto. mutta sitä kunta ei välttämättä pyydä. Mahdollisuudet kyykyttää ovat melkoiset, vaikka näistä päätöksistä valituksella on hyvät mahdollisuudet mennä läpi. Sosiaalivirkailijan päätöksestä tehdään oikaisuvaatimus lautakunnalle ja lautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan halinto-oikeuteen.
Toimeentulotuen myöntäjä vaatii, että henkilö on työnhakijana. Ellei joku ole, hän saa 40 %:lla alennettua toimeentulotukea, koska kieltäytyminen katsotaan silloin jatkuvaksi.