Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Alansa ennätys

Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt jo kolmannen kerran yhden ja saman rakennusluvan. Kaksi aiempaa päätöstä kaatuivat menettelyvirheisiin. En tiedä, onko tämä ennätys alallaan, mutta melkoisesta huolimattomuudesta se kertoo.

Juuassa toimii rajanaapureina kaksi vuolukivialan yritystä, Tulikivi Oyj ja Nunnanlahden Uuni Oy, tuttavallisemmin Nunnauuni. Yritykset kilpailevat pääosin samoilla markkinoilla ja suurelta osin samanlaisilla tuotteilla. Arvata saattaa, että naapuria kampitetaan silloin, kun se on mahdollista.

Tammikuussa 2006 Tulikivi haki ja sai rakennusluvan uuden tuotantotilan rakentamiseksi entisen tuotantohallin kylkeen. Naapuri Nunnauuni valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Nunnauuni jatkoi Korkeimpaan hallinto-oiketeen, joka palautti asian kunnan ympäristölautakunnalle menettelyvirheen vuoksi.

Tammikuuussa 2009 rakennuslupa myönnettiin toisen kerran. Nunnauuni valitti jälleen vedoten menettelyvirheeseen ja tällä kertaa asia palautettiin takaisin kuntaan jo Kuopion hallinto-oikeudesta. Ympäristölautakunta oli tehnyt niin selvän virheen, että asiaa ei tarvinnut viedä KHO:n käsiteltäväksi.

Nyt rakennuslupa on myönnetty jo kolmannen kerran ja ehkä viimeinkin päätös tapahtui ilman muotovirheitä. Ainakin hakemukseen oli liitetty rajanaapureiden kuulemiskirjeet, Nunnauunin lausuma ja Tulikiven vastine.

Paikallislehden pikku-uutinen ei kerro, mitkä olivat ne menettelyvirheet, joihin aiemmat päätökset kaatuivat. Siitä voi kuitenkin päätellä, että syynä taisi olla niinkin perusasia kuin naapureiden kuulemisen puutteellisuus. Kysyä sopii, millainen asian valmistelija vie lautakunnan päätettäväksi niin puutteellisesti valmistellun asian, että päätös kumotaan valitusasteissa menettelyvirheen takia? Yksi kerta olisi vielä ihan inhimillisesti ymmärrettävää, mutta toinen kerta menee jo huolimattomuuden tai peräti virkatehtävien laiminlyönnin puolelle.

Lainsäädännössä on kerrottu ihan tarkasti, mitkä ovat rakennusluvan myöntämisen edellytykset ja mitä kaikkea lupahakemuksen liitteiksi tarvitaan. Ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin lukea sieltä ja seurata lakitekstiä kohta kohdalta. Kunnassa on kuitenkin ikiaikaisena tapana ollut, että tehdään niin kuin hyvä tulee, ei niin kuin laki vaatii.  Tämä näppituntuma ja mukavien miesten rento meininki toimii vain niin kauan, kunnes joku valittaa päätöksistä. Kahden kilpailevan rajanaapurin tapauksessa olisi ehkä pitänyt arvata, että päätöksiä luetaan suurennuslasilla.

Kuinkahan paljon Juuassa mahdettaneen myöntää rakennuslupia lainvastaisesti? Suurin osa tapauksista katoaa arkistoihin, koska kenelläkään ei ole mitään syytä valittaa niistä. Ehkä juuri tämä aiheuttaakin sen, että valmistelevat virkamiehet oikovat mutkia ja tekevät niin kuin on ennenkin tehty.

Kaikessa virkatoiminnassa on kuitenkin noudatettava lakia. Kun niin tehdään, ei tule jälkipuheita. Olisikohan nyt vaikka kehityskeskustelun paikka? En edes yritä arvailla, mitä Tulikivi mahtaa tuumailla rakennusluvan viivästymisestä lähes viidellä vuodella.