Sama laki kaikille

Kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ja varatuomari Kimmo Sasi (kok) on väläyttänyt, että Suomessa voitaisiin Iso-Britannian mallin mukaan ottaa käyttöön osittainen sharia-laki. Sitä käytettäisiin muslimien välisten siviiliriitojen sovittelussa siltä osin, kuin se ei ole ristiriidassa Suomen lainsäädännön kanssa. Perusteluina hän esittää, että muslimien olisi helpompi sitoutua uskonnollisen sovittelijan kuin suomalaisen tuomioistuimen ratkaisuihin.

Sasi on tainnut olla liian kauan poissa käytännön juridiikasta. Suomen perustuslain mukaan kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä ja tuomioistuimissa. Suomessa noudatetaan vain Suomen lakia ja kansainvälisiä sopimuksia, eikä millään vähemmistöryhmällä ole pienintäkään oikeutta edes käyttää omaa lainsäädäntöään. Vielä vähemmän tulee kysymykseen se, että jonkin yhteisön oma lainsäädäntö ja tuomioistuimet voisivat tehdä osapuolia sitovia ratkaisuja, vaikka ne noudattelisivatkin maan lakia.

Vaikka Sasin ehdotus on maltillinen vaatiessaan sharia-tuomioilta myös Suomen lakien noudattamista, on koko ajatus oikeusjärjestelmällemme vieras. Maassa ei voi eikä saa olla minkäänlaista rinnakkaista oikeusjärjestelmää maan lakien rinnalla. Tämä on niin selvä oikeusperiaate, että ihmettelen kovasti varatuomari Sasin ajatuksenkulkua.

Maahanmuuttajien kotouttamista ei varmasti edistä se, että he turvautuvat siviiliriita-asioissaan uskonnolliseen lainsäädäntöön ja sen tuomareihin. Päin vastoin he tottuvat siihen, että samaa uskonnollista lakia noudatetaan yleisemminkin, eikä maan virallisesta lainsäädännöstä tarvitse piitata. Miten yleensä voidaan valvoa, että sharia-tuomiot noudattelevat Suomen lakia? Ja jos ne sitä noudattelevat, niin miksi jollakin uskonnolla pitäisi olla oma lainsäädäntö tuomareineen?

Ihan samalla periaatteella vaikkapa Suomen romaniväestö voisi vaatia omien sukutapojensa virallistamista siltä osin, kuin ne ovat sopusoinnussa maan lakien kanssa. Samoin voisivat tehdä kaikki lukuisat uskonnolliset yhteisöt ja oikeastaan ihan mikä tahansa ryhmittymä urheiluseuroista alkaen.

Kyllä minä uskon, että muslimitaustaiselle maahanmuuttajalle oman uskonnon säännöt ja lait ovat tärkeitä. Heille on kuitenkin tehtävä ehdottoman selväksi se, että Suomessa ne eivät päde, jos on pieninkin mahdollisuus, että ne ovat ristiriidassa maan lain kanssa.

Sasin ehdottama ajattelu on lähtökohdaltaan väärä, koska siinä asetetaan ensisijaiseksi laiksi uskonnollinen laki, jonka on noudatettava maallista lakia. Lähtökohtana on aina maallinen laki, johon uskonnollisen lain on ilman mitään ehtoja sopeuduttava. Uskonnollisten johtajien tehtävänä on selittää, miksi tässä maassa asiat ovat näin.