Kataisen kakunjako

Viime viikolla Jyrki Katainen kävi Pohjois-Karjalassa vaalikiertueella hokemassa jo liiankin tutuksi tullutta vaaliteemaa: Nyt on keskityttävä kakun kasvattamiseen sen jakamisen sijasta. Kakkua ei voi uudelleen jakaa, ennen kuin sitä on kasvatettu. Paitsi että tämä hokema on tavattoman ärsyttävä, niin se kertoo vain toisen puolen kokoomuksen vaaliohjelmasta. Se toinen, sanomatta jäävä puoli on niin ikävää kuultavaa keski- ja pienituloisille, että ei sitä kannatakaan suureen ääneen julistaa. Kuitenkin se on selvästi kirjattu puolueen vaaliohjelman verolinjaukseen ja sisältää suunnitelman kakun entistä epätasapuolisemmasta jakamisesta.

Kyse on osinkoveroehdotuksesta, tarkemmin sanottuna yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä, joka puolittaisi kaikkein rikkaimpien maksaman veron. Listattujen osakeyhtiöiden osakkeenomistajat maksavat tällä hetkellä saamistaan osingoista veroa 19, 6 %, mutta kokoomuksen ehdotuksen toteutuminen pudottaisi veron kahdeksaan prosenttiin.

Tempun nimi on yhtiöveron hyvitysjärjestelmä eli avoir fiscal. Tämä järjestelmä on Suomessa poistettu eikä se tiettävästi enää ole käytössä missään muuallakaan, ei edes yltiövapaan markkinatalouden maissa.

Kokoomuksen malli toimisi näin: Pääomaveroa korotetaan 30 prosenttiin ja yhtiöveroa alennetaan 22 prosenttiin. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmän ansiosta osakkeenomistaja maksaisi verona vain näiden kahden erotuksen eli kahdeksan prosenttia. Kokoomukselle ei siis riitä pelkkä tasavero, vaan se on valmis menemään huikean paljon pitemmälle. Kaikkein rikkaimmat osinkotuloillaan elävät maksaisivat tuloistaan veroa kahdeksan prosenttia, kun työmarkkinatuella elävä maksaisi edelleen tuestaan veroa 20 prosenttia. Eipä ihme, että tästä kakun uudelleen jakamisesta ei puhuta kovin kuuluvalla äänellä.

Kokoomuksen pitäisi muutta vaalisloganiaan ja sanoa, että nyt kansan pitää työtä tekemällä kasvattaa kakkua. Sen jakamisesta huolehtivat sitten ihan muut eikä tasapuolisuudesta ole puhettakaan. Kaikille kokoomuksen äänestämistä suunnitteleville tavallista palkkatyötä tekeville asuntovelallisille muistutan mieleen Pentti Haanpään sanat:

Te luulottelette olevanne jotain, jota ette ole. Pullistelette porvareina ilman pääomaa, kapitaalia.

Kommentit (5)
  1. Onpa todella törkeä suunnitelma! Kiitos että selvitit asiaa, taatusti useimmat eivät osaa tätä lukea kokkarien ohjelmasta.

  2. taas asiaa sakulta. toisaalta milloinkas se kokoomus olis oikeasti omalla työlään leipänsä hankkivan puolesta ollut, ei koskaan,vain raharikkaiden asialla. siksi ihmetyttää miksi kallupit povaa edelleen isoimman puolueen asemaa niille, ellei kalluppeja ole ostettu mieliksi.

Kommentointi suljettu.

Opetuksia opetusten perään

Pohjoiskarjalainen Juuan kunta myi vuosi sitten yksityiselle yrittäjälle oman varikkoalueensa vauhdilla miettimättä ollenkaan, mihin omat tavaransa sijoittaisi. Kunta myi myös samalla alueella omistamansa teollisuuskiinteistön yhtä vauhdikkaasti toiselle yrittäjälle. Nyt molemmat päätökset on kumottu Kuopion hallinto-oikeudessa.

Oikeuden perustelut kertovat verhotusti sen, miten kaupat hoidettiin. Mukavat miehet marssivat kunnan johtavien virkamiesten puheille kertomaan mitä haluavat. Tuttujen kesken asia sovittiin ja päätökset piti sitten junailla jo sovitun mukaan. Tällaiseen touhuun ei pitäisi ruveta ainakaan silloin, jos jälkiä ei osata peittää kunnollisella valmistelulla. Oikeus totesi, että kunta voi kyllä myydä omaisuuttaan toimivaltansa puitteissa myös elinkeinopoliittisin perustein, mutta kaupan on palveltava koko kunnan ja kuntalaisten yhteistä asiaa. Nyt palveltiin vain yksityistä etua.

Oikeuden mukaan kunta möhläsi asiassa monella eri tavalla. Myytyjen maa-alueiden ja niillä sijaitsevien kiinteistöjen arvoa ei selvitetty riittävästi.  Esimerkiksi varikkoalueesta ei pyydetty ulkopuolista hinta-arviota, vaan kunta teki sen itse. Arvio oli laadittu vain päivää ennen kunnanhallituksen kokousta, mutta jostain syystä sama hinta oli osattu kirjata kauppahinnaksi esityslistalle jo useita päiviä aiemmin. Kunta käytti hintaperusteena vain alueiden metsätalousarvoa, vaikka alueella on rakennuksia. Oikeuden mukaan rakennukset olisi myös pitänyt ottaa arvioinnissa huomioon.

En pitkästytä enemmillä yksityiskohdilla, van kerron oikeuden päätöksen oleellisen kohdan: Kunnan harkintavalta ei ole rajoittamaton elinkeinopoliittisissa asioissa.

Ei asia vielä tähän jää. Koska kunta myi oman varikkonsa, piti sen tilalle tietenkin hankkia uusi. Tämäkin kauppa tehtiin salamavauhtia ilman minkäänlaista rakennusten kuntoarviointia. Jälkeenpäin selvisi, että uuden alueen rakennukset vaativat kalliin remontin. Tästäkin kaupasta on valitettu, mutta päätöstä odoteltaessa tilanne on melkoisen ikävä. Kunnalla on käsissään kaksi varikkoaluetta, vanha ja uusi, sekä  lisäksi se teollisuuskiinteistö. Kaikki tämä sotku vain sen takia, että päätökset piti tehdä ennalta sovitun mukaisesti ja nopeasti.

Minulta on näiden juttujen takia joskus kysytty, että eikö siellä osata tehdä yhtään mitään oikein? Eikö kunnassa toimi mikään lakia noudattaen ja kuntalaisia palvellen? Kyllä toimii. Kirjasto on aina toiminut poikkeuksellisen hyvin ja onnistunut minimibudjetistaan huolimatta pysymään hankinnoissaan ajan tasalla. Henkilökunta on asiantuntevaa ja avuliasta, joten kirjastokäynti on poikkeuksetta miellyttävä kokemus. Ehkä juuri siksi joskus takavuosina paikallislehti esitti pääkirjoituksessaan, että kirjasto joutaisi säästösyistä lakkauttaa tai ainakin tehdä maksulliseksi.

Kommentit (0)
  1. Mistähän nuo kuvaamasi pöhköilyt johtunevat? Aiemmin on julkisuudessa asiat kuvattu hiukan tarkemmin kuin plokissasi eli kyse lienee ollut kahdesta eri alueen kaupasta.Mutta jos molemmat myynnit meni nyt mönkään, on hyvä syy kysyä, mistä johtuu. Arvioni on ettei siitä jotta joku asioista paremmin tietävä on hakenut muutosta tehtyihin päätöksiin, vaan siitä jotta tuollaset päätökset on ylipäänsä tehty noilla ennakkovalmisteluilla. Melko ala-arvoisella osaamisella siis. Onko osaamattomuutta valmistelussa vai päättäjissä en pysty etäältä arvioimaan.
    Jos on ollu ennalta tavote hyvä-velityylisestä kaupasta,se voi selittää lopputulokset.
    Onko samaa osaamistasoa tuo terveyspalveluasiakin kun Koronaarian kanssa piti tehä hätäinen sopimus ilman ymmärtämistä sisällöstä? Kuka mahtaa maksaa hölmöilyt jos kunta häviää juttunsa? Jos laskut jääpi lisäkuluiksi asukkaille, voipi alkaa kapinat. Sääliksi käypi tuollaiset kompastelut siellä.

  2. Vastuu on todellista
    5.3.2011, 19:44

    W.Tell kysyy, ”kuka mahtaa maksaa jos…”. Päätös on tehty esittelystä, ja virkavastuulla. Jos päätös johtaa kunnan vahingonkorvausvelvollisuuteen virheellisen menettelyn takia , kunnalle siitä vastaavat sekä esittelijä että päätöksen tehneet. Sitä se virkavastuu tarkoittaa. Kunnanhallituksen pöytäkirjan 1.3 mukaan asian esittelijä on ollut P.Pietiäinen ja päätöksen ovat yksimielisesti tehneet P.Gröhn, S.Väyrynen, R.Alanko, P.Halonen, A.Eskelinen, O.Kirjavainen ja P.Wikström. Toivottavasti Coronaria ei onnistu mittavissa vaateissaan – vaikka sekin riski on ilmeinen , mutta jos onnistuu, toivottavasti kunnanvaltuusto ei paina asiaa villaisella. Virkavastuun pitää Juuassakin toteutua niin kuin lain tarkoitus on. Jos olisin tuossa joukossa, nukkuisin yöni erittäin huonosti. Niin kauan kuin tapaus Coronaria on saanut lopullisen lainvoimaisen päätöksensä.