Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Haluton asianomistaja

Syyttäjän mukaan juukalainen kastikevalmistaja Puljonki Oy juoksutti vuosina 2002-2009 kunnan yleiseen viemäriverkkoon eläinperäistä rasvajätettä ainakin 17 000 kiloa. Rasvaa pääsi viemäriverkostoon toistuvasti niin paljon, että se aiheutti useita ongelmia kunnan jätevedenpuhdistamolla. Rikosnimikkeenä on törkeä ympäristön turmeleminen ja asiaa on käsitelty käräjäoikeudessa jo seitsemän istuntopäivää. Syytteessä olevat yrityksen pääomistaja-toimitusjohtaja ja tekninen johtaja kiistävät syytteet.

Syytteen mukaan yrityksen jätevesijärjestelmän kunnostaminen oli laiminlyöty tahallisesti, vaikka yhtiötä on laajennettu useita kertoja ja se on tuottanut huomattavia voittoja. Ely-keskuksen laskelmien perusteella valtiolle vaaditaan rikoshyötynä 142 000 euroa. Käsittely oikeudessa on päättynyt ja nyt odotellaan ratkaisua.

Tätä myöten asia on selvä ja oikeuden harkinnassa. Kummastusta herättää vain yksi pikku juttu. Asianomistajalla eli Juuan kunnalla ei ole mitään vaatimuksia, vaikka kunnan jätevedenpuhdistamo tukkentui ylikuormituksen takia monta kertaa ja aiheutti ylimääräistä työtä. Erikseen ei tarvinne kertoa, mille mätänevä eläinrasva haisee.

Kunta on huhtikuussa 2010 ilmoittanut, että sillä ei ole asianomistajana mitään vaatimuksia. Kunnan verkkosivuilta en löytänyt asiaa koskevaa päätöstä, koska sieltä puuttuvat kaikki kunnanhallituksen pöytäkirjat tammikuusta 2009 toukokuulle 2010. Oletetaan nyt kuitenkin, että päätöksen on tehnyt toimivaltainen viranomainen oikeiden tietojen pohjalta. Kunnanjohtajan vaihtumisella alkuvuodesta 2010 on varmasti osuutta asiaan.

Edellinen kunnanjohtaja uhkasi vielä alkutalvesta 2008 katkaista puhtaan veden toimittamisen yritykselle, ellei moskan juoksuttamiseen yleiseen viemäriverkkoon tule tolkkua. Vastavetona Puljonki uhkasi lähteä pois kunnasta, jolloin 40 työpaikkaa olisi menetetty. Väännön tuloksena yritys suostui maksamaan korotettua jätevesimaksua. Sama piittaamaton menettely on silti jatkunut vielä vuoden näiden kärhämien jälkeen. Nyt kunnalla ei ole yhtään mitään vaatimuksia.

Ja mikä on tämän tarinan opetus? Ainakin se, että ympäristön vaarantuminen on mitätön asia silloin, kun kyseessä on tarpeeksi suuri yritys. Juuan mittakaavassa 40 henkilöä työllistävä yritys on niin tärkeä, että se saa kunnan hiljaiseksi vain vihjaamalla, että voidaanhan täältä lähteä poiskin. Oikeuden päätöksellä ei ole kunnalle mitään merkitystä, koska se on jo säikäytetty hiljaiseksi. Muualla tätä saatettaisiin sanoa kiristämiseksi, mutta meillä se on joustavaa elinkeinopolitiikkaa.