Hallintokulttuuria
Juuan kunnan tarkastuslautakunta vaatii arviointikertomuksessaan parempaa asioiden valmistelua päätöksentekoon. Lautakunta kuvaa osuvasti vuotta 2010 “valitusten vuodeksi”. Monet viivästystä ja muutoksia päätöksiin tuoneet valitukset johtuivat juuri puutteellisesta valmistelusta lautakunnissa ja kunnanhallituksessa. Puutteellinen valmistelu on menettelyvirhe, jonka perusteella päätös voidaan kumota. Lautakunta on huomannut myös useita tapauksia, joissa kunta ei ole antanut julkisia asiakirjoja pyynnöstä huolimatta.
Kuin pisteeksi iin päälle kunnanhallitus aiheutti vahingossa tarkastuslautakunnalle vielä yhden ylimääräisen kokouksen. Tilinpäätös hyväksyttiin ja allekirjoitettiin kunnanhallituksessa 29.3. Tämän jälkeen tilintarkastaja halusi vielä saada ihan tavanomaisia pikku korjauksia ja tarkennuksia tilinpäätökseen, ja ne käsiteltiin kunnanhallituksessa 31.5. Kunnanhallitus kuitenkin merkitsi tilinpäätöksen muutokset vain tiedoksi, mutta kenellekään ei tullut mieleen allekirjoittaa näin syntynyttä uutta tilinpäätöstä.
Koska tilinpäätös oli allekirjoittamaton, eivät tilintarkastaja ja tarkastuslautakunta voineet antaa lopullista kertomustaan. Niinpä tilinpäätös piti ottaa uudelleen ylimääräisenä asiana kunnanhallituksen käsittelyyn 6.6. Nyt se myös allekirjoitettiin. Tarkastuslautakunta odotteli tätä päätöstä ja piti ylimääräisen kokouksen valmistuneiden asiakirjojen pohjalta.
Hallintokulttuurissa on oltava jotain vialla. Olen joskus miettinyt, että syy saattaa hyvinkin olla entinen pitkäaikainen kunnanjohtaja. Ei siksi, että hän on monien valitusten takana, vaan siksi, että hän oli liian etevä hallinnon asiantuntija. Kuten useat luottamushenkilöt ovat todenneet, niin hän totisesti kattoi päättäjille pöydän valmiiksi. Hän myös huolehti siitä, että kaikki hallinnon pienetkin muodollisuudet otettiin huomioon. Muotovirheille ei annettu mitään mahdollisuutta.
Kaikki ennättivät tottua siihen, että kunnanjohtaja huolehtii päätösten lainmukaisuudesta. Näin kuntaan pääsi kasvamaan virkamiesten ja päättäjien uusi sukupolvi, joka ei oppinut kantamaan täysin omaa vastuutaan. Kaikki luottivat siihen, että kyllä kunnanjohtaja sanoo, jos jotain on menossa vinoon.
Uusi kunnanjohtaja toi mukanaan omat työskentelytapansa. Hänkin on kokenut kunnanjohtaja, joten pätevyydestä ei voi olla kysymys. Mitä ilmeisimmin hän on tottunut siihen, että jokainen valmistelija ja päätöksentekijä vastaa itse omien toimiensa lainmukaisuudesta. Näinhän asian pitäisi ollakin, mutta opitut tavat istuvat syvällä.
Kyllä hallintokulttuuri vähitellen muuttuu, mutta aikaa ja kumottuja päätöksiä se näköjään vaatii.
Sanoisin erään yhtyeen laulun sanoin: “On mulla vaalivirsi: päästäkää koirat irti!”.
Sakarilla on paljon esitettävänään ylilyöntejä, lainvastaisia toimenpiteitä ja äänestäjien mielipiteiden huikeita ylilyöntejä! Suomalaisen kunnan päättäjien toimenpiteet muistuttavat Venäjän ylimpien päättäjien toimenpiteitä! Voiko tuollaista tapahtua meidän maassamme kuntatasolla? Jos voi, niin suuri meteli pitäisi nousta kaikkialla!
Niin kauan kuin kunnanjohtaja on kunnanhallituksen esittelijä, hänen on itse tiedättavä ja osattava esittelemänsä asiat ja kyettävä kunnanhallituksen ainoana asiantuntijana huolehtimaan siitä, että päätöksenteko tapahtuu lain mukaisesti. Se on paitsi hänen virkavelvolisuutensa myös yksi tärkeimmistä tehtävistä päätöksentekojärjestelmässä, joka perustuu kunnanjohtajan esittelyyn. Kyllä se on esittelijä, joka vastaa kaikesta, eikä virheitä voi vierittää toisten syyksi. Otetaanpa esimerkiksi tuo tilinpäätöksen kolminkertainen käsittely; jos kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja kamreeri, jotka ovat yhtäaikaa hallituksessa läsnä asiaa käsiteltäessä, eivät osaa ohjata päätöksentekoa oikealle mallille, miksi he sitten ovat läsnä? Jonkun on kanneltava tietenkin papereita huoneesta toiseen, mutta kai se olisi normaalia, että hallitukselle kerrotttaisiin, mitä sen olisi tehtävä, kuten allekirjoittaa lain tarkoittamalla tavalla tilinpäätös.Se on normaalia toimintaa.
Mitä entisen kunnanjohtajan toimintaan tulee Sakun kuvaamalla tavalla, hän osasi työnsä ja tiesi velvollisuutensa. Jos päättäjät ovat kokeneet, että heille pöytä on ollut aina hyvin katettu, se on merkki , että johtaja on tehnyt työnsä asiaankuuluvalla tavalla.(Se ei tarkoita, etteikö muutkin asioiden valmistelijat olisi osallistuneet asian valmisteluun parasta osaamistaan osoittaen, mutta kunnanjohtaja ottaa aina vastuun siitä, mitä hallitukselle esitetään. Jos valmistelu ei toimi, siihen on aina vain yksi syyllinen, esittelijä eli kunnan johtaja taikka lautakunnissa jokaisen lautakunnan oma esittelijä!)
Kokeneet ja asiansa osaavat kunnanjohtajat kautta suomen ovat perinteisesti toimineet niin. Niin se oli Juuassakin, koska se on normaalia hyvää, itsestään selvää hallintokulttuuria, sitä johon kuntalaisilla on perustuslaillinen kansalaisoikeus. Jos oikeudet ei toteudu, se on metelin ja muutosten paikka. Ei riitä, että asiat korjaantuvat vähitellen, niiden on aina oltava lainsäädännön edellyttämällä tasolla. Juuka on tässä suhteessa osoittanut,että kovin monet asiat hoidettu perin kehnosti. Tarkastuslautakunnan vakava herättely on valtuustolle totinen paikka. Ongelma ei suinkaan ole valituksissa, vaan niissä päätöksissä ja päätöksentekijöissä, jotka ovat aiheuttaneet puutteellisella taikka virheellisellä toiminnallaan lainvastaiset päätökset. Niitä on ollut hämmästyttävän paljon ja hämmästyttävän selvissä asioissa. Merkillistä kyllä, vain Juuassa. Miksi?