Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Nuorena väännetty vitsa

Kokoomusnuorissa on paljon friedmanilaisen talousteorian eli uusliberalismin kannattajia. Itse he sanovat itseään libertaristeiksi. Tämä Milton Friedmanin kehittelemä talousteoria nojautuu muutamaan pääteesiin: markkinoiden täydelliseen ja ehdottomaan vapauteen, julkisen sektorin yksityistämiseen ja sosiaalisista tulonsiirroista luopumiseen. Myös työntekijän on kilpailtava vapailla markkinoilla työpaikastaan. Valtio on kutistettava minimi- eli yövartijavaltioksi, joka vastaa vain armeijasta, poliisista ja oikeuslaitoksesta.

Annetaanpa puheenvuoro uusimmalle ulkoläksynsä oppineelle:78257-kapitalistinen-markkinatalous-on-eettisesti-ylivertainen-yhteiskuntamalli

Aleksi Tolvanen on kirjoittanut teknisesti loistavan kouluaineen. Kielioppi on kohdallaan, lauserakenteet kunnossa ja esitys on looginen. Ainoastaan asia eli koko uusliberalistinen yhteiskunta on ajatuksena järjetön ja äärimmäisen epädemokrattinen, mutta sehän ei kouluarvosanaan vaikuta.

Olen joskus yrittänyt keskustella tällaisten nuorten libertaristien kanssa heidän yhteiskuntakäsityksenä sisällöstä. Se ei kuitenkaan onnistu, koska he eivät kuuntele mitään vastaväitteitä eikä heidän päähänsä mahdu yhtään epäilevää ajatusta. Siinä mielessä he muistuttavat kovasti 1970-luvun sinipaitaisia vasemmistonuoria.

He vetäytyvät keskustelusta viimeistään siinä vaiheessa, kun otetaan esille demokratian rooli heidän ihanneyhteiskunnassaan. Demokratia ei nimittäin siihen mahdu. Kun yhteiskunnan enemmistö sanelee säännöt ja harjoitetun politiikan, ovat verot ja tulonsiirrot väistämättömiä. Niitä uusliberalistit eivät hyväksy, joten demokratian on väistyttävä. Rooman valtakunnassa vain roomalaiset äänestivät ja täysin uusliberalistisessa yhteiskunnassa äänestävät vain menestyneet. Tätä ei tohdita sanoa ääneen.

Toinen tehokas keskusteluntappaja on armeijan, poliisin ja oikeuslaitoksen rooli yövartijavaltiossa. Tolvanenkin selittää, että niiden tehtävä on estää valtiota puuttumasta yksilönvapauteen ja erityisesti omistusoikeuteen. Tämä kertookin sen, kenen suojaksi ja ketä vastaan nämä instanssit tarvitaan.

Jos demokratiaa ei ole, on helppo säätää poliisin ja oikeuslaitoksen asema lailla sellaiseksi, että ne tosiaan suojaavat vähemmistöä enemmistön vaatimuksilta. Rahalla saa sopivia poliiseja ja tuomareita noudattamaan uusia lakeja tinkimättömästi. Ongelmaksi muodostuu armeija.

Senkin tehtävä on suojata vapautta ja omistusoikeutta, mutta lähinnä ulkoista vihollista vastaan. Sisäisestä pitävät poliisi ja oikeuslaitos huolen. Nämä nuoret eivät koskaan ota kantaa asevelvollisuuteen, etenkään omaansa. Sehän on heidän oppiensa mukaisesti mitä törkeintä puuttumista yksilönvapauteen. Ilmeisesti he ajattelevat, että rahalla siitäkin selviää, ihan kuten kaikesta muustakin. Puhdas palkka-armeija ei kuitenkaan ole erityisen luotettava, koska se palvelee eniten maksavaa. Vielä rikkaampi saattaisi helposti saada aseet kääntymään entistä isäntää vastaan.

Toivoa sopii, että nämä nuoret oppivat joskus perustelemaan ajatuksiaan muutenkin kuin ulkoa opitulla teorialla. Teorian toistaminen ei anna kovin vakuuttavaa kuvaa omasta ajattelukyvystä. Puhumattakaan elämänkokemuksesta ja realitteettien tajusta.