Palautetta odotellessa
Viime perjantain juttuni niin-sanottua-kuntoutusta-2 julkaistiin tänään sellaisenaan paikallislehden yleisönosastossa. Mahdollista palautetta odotellessani rupesin muistelemaan tämän kunnan työvalmentajan palkkaamisen historiaa. Hänhän se kertoili viime viikon lehtijutussa, miten kuntouttavan työtoiminnan tärkeintä antia ovat sosiaaliset suhteet ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Hän jätti kohteliaasti kertomatta kunnalle toiminnasta koituvasta taloudellisesta hyödystä.
Hänen omat sosiaaliset suhteensa lienevät kunnossa, koskapa hänet 1.3.2011 tehtävään palkattiin. Vuotta vanhemmat päätökset näkyvät poistuvan kunnan verkkosivulta, joten sitä päätöstä sieltä ei enää löydy. Maaliskuun 15. päivänä 2011 pidetyn kokouksen pöytäkirja siellä kuitenkin on ja silloin vahvistettiin hänen palkkauksensa perusteet.
Työvalmentajan tehtävänä on etsiä yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa kuntouttavaan työtoimintaan kelpaavia työttömiä henkilöitä. Hänen työaikansa on 85 % normaalista työajasta ja palkka on 2 400 euroa kuukaudessa. Hänen palkkaukseensa saadaan myös palkkatukea, joten hän on itse ollut työtön työnhakija. Sitä en muista, että tehtävä olisi ollut yleisesti haettavana. Tuskinpa oli.
Kyllä minä vuosi sitten luin myös sen nyt verkosta poistuneen kunnanhallituksen pöytäkirjan, jossa henkilön palkkaamista perusteltiin. Tietenkään en sen sisältöä enää muista, mutta pystyn minä ne perustelut päättelemään muutenkin. Ne olivat epäilemättä sitä samaa höpinää positiivisista vaikutuksista, syrjäytymisen ehkäisemisestä, sosiaalisista suhteista ja työelämässä kiinni pysymisestä. Saattaa siellä olla jotain puhetta jopa urapolun esiin lakaisemisesta ja merkittävistä mahdollisuuksista työllistyä oikeille työmarkkinoille.
Työnohjaajaksi etsimään työttömiä ilmaistöihin palkattiin siis työtön henkilö. En nyt viitsi ruveta ilkeilemään mistään keskitysleirien kapoista, jotka valittiin vankien joukosta kuria pitämään. Helmikuussa postilaatikossani oli jäätynyt koiranpaska ja näin kevään korvalla se tavara rupeaa muuttumaan löysemmäksi.
Keskitysleiri-vertausta olen itsekin käyttänyt. Ei ole kaukaa haettu vertaus! Kaikenlaisia reaktioita sun kirjoituksesi saavatkin aikaan. 😀 Olet oikeilla jälkillä siis.
Hienoa, että olet saanut lukijan kirjeessä julkaistuksi! Usein tällaiset aiheet ovat niin vaikeita, ettei lehden toimitus rohkene antaa julkisuutta asialle.
Juukassa on vielä se hyvä tilanne, että työvalmentaja työskentelee kunnalle, ei yksityiselle yritykselle. Jos kyseessä olisi yksityinen firma, suusi suljettaisiin.
Uusi Suomi poisti eilen US-blogistani kirjoituksen, jossa tarkastelen lastensuojelun sijaishuollon yksityistämistä, siellä kukoistavaa liiketoimintaa. Kova kasvuala. Kärkeni osoitti kirjoituksessa hoitomalliin nimeltä perhehoito, jonne yritykset nyt rynnivät. Sijaisvanhemmuudestakin tehdään nyt bisnesvanhemmuutta.
Uusi Suomi on eilisillan jälkeen estänyt myös kirjautumiseni, joten en voi enää kirjoittaa US-blogiini enkä kommentoida muiden kirjoituksia.
Mutta totta kai julkaisin kaikki US-kirjoitukseni myös omassa vanhassa blogissani:
http://kaisaruokamo.blogspot.com/2012/03/mita-aila-paloniemi-mahtaa-ajatella.html
Sananvapaus loppuu äkkiä, kun kunnalliset peruspalvelut yksityistetään ja hallinnosta tehdään muuri kuntalaista vastaan.