Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Vapautta ja pakkoa

Milton Friedman sanoi jo 80 -luvulla, että pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ei ole mitään muuta kuin sosialismia, jossa lopulta ei ole jaettavana muuta kuin pakkoa.

Tällaisen kommentin sain facebookin puolella eiliseen ilmaistyötä käsittelevään juttuuni. Kommentoija oli tosin onnistunut ujuttamaan yhteen virkkeeseen peräti viisi kirjoitus- ja kielioppivirhettä, jotka korjasin tähän. Se pistää jotenkin epäilemään, että hän ei ole kovin hyvin perehtynyt Friedmanin talousteorioihin, vaikka vetoaakin nobelistin auktoriteettiin.

Epäilemättä Friedman on noin sanonut. Onhan hän sanonut paljon muutakin sellaista, joka  muistuttaa uskontoa ja jonka seurauksista maailma tällä hetkellä kärsii. Kommentoijani ei nimittäin ole ainoa, joka tuntuu uskovan Friedmaniin sokeasti.

Friedmanin teoria perustuu kolmeen pääteesiin, jotka ovat markkinoiden täydellinen vapaus, täydellinen yksityistäminen ja sosiaalimenojen alasajo.

Valtiovalta ei saa millään tavalla säädellä vapaita markkinoita. Itse asiassa valtiovallan rooli on ajettava mahdollisimman vähäiseksi siten, että muodostuu korkeintaan poliisista, oikeuslaitoksesta ja armeijasta koostuva yövartijavaltio. Tämä toteutetaan yksityistämällä kaikki julkisen sektorin toiminnat näitä harvoja lukuunottamatta. Nekin tulee yksityistää ajan myötä, koska turvallisuus on liian tärkeä asia jätettäväksi valtiovallan huolehdittavaksi.

Myös työn hinta on jätettävä kokonaan markkinoiden määrättäväksi, joten ammattiyhdistysliike on lakkautettava. Näin yksittäiset työntekijät voivat kilpailla täysin vapaasti oman työnsä hinnalla vapaassa markkinataloudessa. Se työn hinta pysyy varmasti alhaisella tasolla myös siksi, että kaikki sosiaalietuudet on lakkautettava. Työkyvyttömistä köyhistä huolehtii rikkaiden antelias yksityinen hyväntekeväisyys.

Tällainen yhteiskunnan muutos vaatii kriisin, joko kuvitellun tai todellisen. Kriisin aiheuttaman siirtymävaiheen sumun aikana avautuu tilaisuuden ikkuna. Juuri oikealla hetkellä toteutettu talouden salamasota mahdollistaa muutokset ennen kuin kansa herää puolustamaan etujaan. Juuri näitä sanoja on tämä arvostettu nobelisti käyttänyt.

Uskonnon puolellehan  tällainen teoria menee. Erityisen lujaa uskoa vaaditaan siinä vaiheessa, kun talousjärjestelmä rupeaa näyttämään myrskyävältä valtamereltä. Ei hätää, Friedmanin mukaan sekavana kuohuvan pinnan alla vallitsee kuitenkin markkinoden rautainen logiikka, joka huolehtii järjestyksestä.

Tämä kommentoijan on tervetullut keskustelemaan aiheesta lisää, kunhan on ensin itse lukenut Friedmanin teoriasta muutakin kuin itseään miellyttävän lauseen. Sitä odotellessani minä kuitenkin huonosti erilaisiin uskontoihin taipuvana pysyttelen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan linjoilla. Vielä toistaiseksi meidän päättäjämmekin kannattavat sitä ainakin sanoissaan. Teoista en enää ole varma.