Marssijärjestys ja otto-oikeus

Pari viikkoa sitten Juuan paikallislehti otsikoi, kuinka sivistyslautakunnan nahkapäätöksestä jäi oppilaiden vanhemmille paha mieli. Kyse oli tulevan lukuvuoden opetusryhmien muodostamisesta. Tulevat kuudesluokkalaiset aiotaan mahdollisesti sijoittaa 34 oppilaan suurluokkaan, kun he tähän asti ovat käyneet koulunsa kahdessa eri luokassa.

En ota kantaa luokkakokoon. Itse kävin aikoinaan kouluni yli 40 oppilaan luokissa, mutta ajat ovat muuttuneet ja hyvä niin.

Oppilaiden vanhemmat lähettivät sivistyslautakunnalle kirjeen ja järjestivät rauhallisen mielenosoituksen lautakunnan kokouksen ajaksi. Lautakunnan päätös tuntuu olleen pettymys, koska mitään päätöstä luokkakoosta ei tehty. Uutisoinnista ja kylän puheista olen ymmärtänyt, että lautakunnan olisi pitänyt päättää kahden erillisen luokan muodostamisesta nykyiseen tapaan.

Lautakunta päätti kuitenkin näin: Sivistyslautakunta suosittaa, että Poikolan koulun rehtori muodostaessaan opetusryhmiä pyrkii kohtuullisen kokoisten ja koko koulun kehittämistä tarkoituksenmukaisesti tukevien ryhmien muodostamiseen huomioiden myös tuen tarpeet, kun opetusta järjestetän suuremmissa opetusryhmissä.

Nahkapäätöshän tämä on, mutta ei lautakunnalla tässä vaiheessa ollut mitään muuta mahdollisuutta. Pöytäkirja on tuttuun tapaan vähän epäselvä, mutta alkuperäisessä päätösehdotuksessa mainitaan, että asiasta päättäminen kuuluu rehtorille.

Paljolta polemiikilta olisi vältytty, jos tätä asiaa olisi korostettu ja selostettu vähän laajemmin. Kysymys on hallintosäännön mukaisesta toimivallan jaosta ja Kuntalain mukaisesta otto-oikeudesta. Kunnan hallintosäännön mukaan opetusryhmien muodostamisesta päättää rehtori. Kuntalain 51 §:n mukaan ylempi toimielin -tässä tapauksessa lautakunta – voi ottaa alaisensa viranomisen tekemän päätöksen päätettäväkseen. Otto-oikeutta voi käyttää kuitenkin vasta sitten, kun alempi viranomainen on tehnyt sen päätöksen.

Rehtori ei vielä ole tehnyt päätöstä luokkakoosta, joten lautakunta ei tässä vaiheessa voi päättää asiasta rehtorin ohi. Hallinnolla on oma marssijärjestyksensä ja sen ohittamalla lautakunta olisi ylittänyt toimivaltansa.

Ei vanhempien aktiivisuus missään tapauksessa hukkaan mennyt. Heidän kantansa tuli varmasti kaikkien tietoon ja jos rehtori on järkevä, niin hän ottaa sen huomioon. Muussa tapauksessa lautakunta voi käyttää otto-oikeuttaan ja päättää toisin. Sitä minä vain mietin, että miksi lautakunnan esittelijä ei tuonut tätä asiaa selvästi esille? Nyt muutamat ihmiset saattoivat lakata sanomasta toisilleen päivää ihan turhaan.

Kommentit (0)
  1. Vispilä on hyvä väline leivonnassa, mutta ei kunnallisessa päätöksenteossa. Kukahan opettaisi Juuan kunnalle vispilän oikean käyttötarkoituksen. Sen suhteen kunta on täynnä tietämättömiä ja uusavuttomia.

Juhannusjupinaa

Ette ehkä juhannuskiireissänne ja uutisoinnin vähäisyyden takia huomanneet, että eduskunta hyväksyi eilen liittymisen Euroopan vakausmekanismiin (EVM) äänin 141-71-poissa 24.

Tiedätte varmaan, mistä tässä on kysymys. Päätös tarkoittaa sitä, että Suomi sijoittaa vakausmekanismiin heti 1,44 miljardia ja lisäksi sitoutuu maksamaan vaadittaessa lisää 11,1 miljardia. Summat ovat sellaisia, että köyhää hirvittää.

Nuo ensi alkuun tarvittavat 1,44 miljardia euroa ovat ihan oikeaa rahaa eikä sellaista summaa ole edes valtion kassassa. Rahat pitää tietenkin lainata. En edes uskalla ajatella, mistä ne vaadittaessa maksettavat 11,1 miljardia löydetään. Ne pitää kuitenkin löytyä heti, kun valtiovaraiministereistä muodostuva EVM:n hallintoneuvosto niin yksimielisesti päättää. Sinä vaiheessa asia ei enää tule edes eduskunnan käsiteltäväksi.

Suomella ei ole veto-oikeutta EVM:n tulevaisuudessa valtioille myöntämiin lainoihin. Veto-oikeus on vain Saksalla, Ranskalla ja Italialla. Lainapäätökset tehdään periaatteessa yksimielisesti, mutta hätätapauksissa riittää 85 %:n enemmistö. Hätätilanteen määrittelevät yksinoikeudella Euroopan komissio ja Euroopan Keskuspankki.

Markkinavoimien jumala varmaan ilahtuu tästä uhrista ainakin pariksi päiväksi ja pankit voivat jakaa osinkoja. Muistellaanpa vain äskettäistä EU:n antamaa lupausta tukea Espanjaa 100 miljardilla eurolla. Lähes välittömästi sen jälkeen Espanjan lainakorot nousivat, koska pankit haistoivat ilmaisen rahan.

Tämä lienee sitä hallituksen peräänkuuluttamaa vastuullista politiikkaa ja näin on kuulemma pakko tehdä. Saattaa hyvinkin olla näin, kunhan vain jupisen ja ihmettelen. Ei asia kuitenkaan minun ihmettelylläni muuksi muutu ja olen vanhanaikainen äijä, joka ei oikein ymmärrä kaikkea nykymaailman menoa. Tämänkin asian kanssa on vain elettävä ja olenhan minä elänyt kynsipsoriasiksenkin kanssa jo kymmenen vuotta. Tosin se psoriasis on jotenkin siedettävämpi.

Juhannusaattona pitäisi kai kirjoittaa jotain kesäistä ja nättiä, joten tässäpä tulee: päivänkakkara.

Kommentit (8)
  1. anja koivistoinen
    22.6.2012, 08:58

    Hyvää Juhannusta Sinulle!
    Olen myös kauhuissani päättäjien touhuista. Eikö valta pitäisi olla kansalla perustuslain mukaan, miksi me hyväksytään moinen meno? En paljon ymmärrä, mutta mielestäni KANSAN on noustava vastustamaan tätä menoa. Vitsi on vain siinä, että kaikki päätökset tehdään hiljaisuudessa ja kiireellä. Mistä löytyisi “nykykekkonen”, joka jyrähtäisi ja vetäisi kansan puolustamaan omaansa?

  2. tauno lehtonen
    22.6.2012, 11:13

    Jostakin kävin lukemassa, että Espanjan pankit jakavat omistajilleen jopa 12,5%.a osinkoja, että on kyllä tarpeen tuo 62 miljardia jota sinne kaivataan. Suuriko olisikaan osinkoprosentti, jos Urpilainen ei olisi onnistunut saamaan niitä omistajia mukaan tähän vastuunkantoon?

Kommentointi suljettu.