Uuninpankkopoika Saku Timonen

Uuninpankkopoika Saku Timonen

Kulissien takana

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon ajama osallistava sosiaaliturva on hyvä esimerkki siitä, miten kaiken entisen mullistavaa uudistusta valmistellaan. Tarkoituksena on hankkeen työrukkasena toimivan Rauman sosiaalijohtaja Antti Parpon sanojen mukaan muuttaa sosiaaliturvan paradigmaa. Suomeksi tämä tarkoittaa työn tekemistä sosiaaliturvaa vastaan.

 

Elokuussa Risikko avasi keskustelun ja sen jälkeen on nähty näyttäviä kokoomuksen ulostuloja. Löydettiin sosiaalituilla elävä työtä vieroksuva Tatu, jota sitten eduskunnassakin kauhisteltiin. Tämän mielenmuokkauksen innoittamia puheenvuoroja on sen jälkeen nähty vähän siellä sun täällä.

Hankkeesta on järjestetty myös julkisia tiedotustilaisuuksia, joissa on annettu ymmärtää hankkeen olevan jo pitkällä. Muun muassa työttömien valtakunnallisen yhdistyksen TVY:n puheenjohtaja Lea Karjalainen on kertonut julkisuudessa olleensa mukana työryhmissä ja kannattavansa osallistavaa sosiaaliturvaa. Hän oli ensimmäisiä Tatun tapauksesta kertovan lehtijutun kauhistuneita ja moralisoivia jakajia.

Tosiasiassa mitään työryhmää ei ole vielä asetettu, vaan valmistelu etenee puhtaasti virkamiestyönä. Köyhyysaktivistiksi itseään sanova Juha Keltti kertoi tänään Facebookissa selvittäneensä asiaa ministeriöstä. Valtiosihteeri Pia Pohjan mukaan työryhmä asetaan marraskuun puolivälissä. Kaikki tähänastiset valikoidun väen kokoukset ovat olleet vain ”pyöreän pöydän istuntoja”, joissa asioista on keskusteltu.

Juha Keltin sanojen mukaan valmistelu siis etenee näin:

Sosiaaliturvan paradigmaa muuttavaa uudistusta valmistellaan niin, että sektoriministeri puhuu sen välttämättömyydestä, sumpleeraa mallin Rauman sosiaalijohtajan kanssa, puhuu julkisuudessa ikään kuin asia olisi perusteiltaan ratkaistu ja sen yksityiskohdat jo valmistelussa. Tosiasiassa on pidetty vain epävirallisia palavereja, joiden tarkoitus on varmistaa hankkeen sujuva läpimeno.

Hankkeen suunnitteluun on ilmeisen moni luullut osallistuvansa. Oikeasti heitä on vain käytetty härskisti hyväksi antamaan ulospäin sellainen kuva, että laajoja kansalaispiirejä kuullaan. Tosiasiassa ministeriö lienee Risikon ja Parpon johdolla koko ajan suunnitellut ihan ikiomaa malliaan, joka sitten tullaan syöttämään viralliselle työryhmälle sellaisenaan. Kaikki tähän asti osallistuneensa luulleet joutuvat nielemään sen myös ja vieläpä puolustamaan sitä, koska muuten he joutuvat noloon tilanteeseen.

Ovathan he koko ajan olleet mukana pyöreän pöydän istunnoissa ja antaneet hankkeelle tukensa. Tosiasiassa heitä on käytetty hyväksi ja heistä tehdään vain syntipukkeja.

Avainsanat: , , , , , , ,
Kommentit (0)
  1. Kulissien takana | Uuninpankkopoika Saku Timonen ← ETVK
    13.11.2013, 18:39

    […] Ovathan he koko ajan olleet mukana pyöreän pöydän istunnoissa ja antaneet hankkeelle tukensa. Tosiasiassa heitä on käytetty hyväksi ja heistä tehdään vain syntipukkeja.Kulissien takana | Uuninpankkopoika Saku Timonen. […]

Marrasmietteitä

En tiedä oletteko koskaan lukeneet Pentti Haanpään novellia Syksyä ja ikävää Napasalon kirkolla. Itse luin sen ensimmäisen kerran nelisenkymmentä vuotta sitten marraskuussa ja sen ankean alakuloinen tunnelma on aina vastannut marraskuisia ajatuksiani. Haanpään kanssa en pyrikään samalle viivalle, mutta olkoon tuo ylläoleva selityksenä tämän tarinan ankeudelle.

Käsittelemme huomenna kunnanvaltuustossa mm. investointimäärärahamuutoksia, päiväkodin rakentamista, veroprosenttia, kiinteistöveroa, kuntaliitosselvitystä ja sote-määrärahojen ylityspyyntöä. En näitä asioita rupea yksityiskohtaisesti selittämään, mutta kerron etukäteen arvaukseni valtuustokeskustelun sisällöstä.

Mitään uutta ei saa rakentaa, koska kunnan taloudellinen tilanne on heikko. Päiväkotia ei varsinkaan saa rakentaa, koska vanhuksille ei ole tarpeeksi hoitopaikkoja. Jos päiväkoti kuitenkin rakennetaan, niin ei ainakaan aiotulle paikalle. Veroprosenttia ja kinteistöveroa ei saa korottaa, koska se tekee hallaa kunnan imagolle ja vetovoimaisuudelle. Kunnan on säästettävä ihan kaikkialla, mutta palvelutuotanto on pidettävä ehdottomasti ennallaan ja sitä pitää mieluummin parantaa. Mutta kuten sanottu, niin mitään uutta ei saa rahapulan takia rakentaa. Sote-puolella on toteutettava ankara säästökuuri ilman että se näkyy palveluissa. Kunnan itsenäisyys on säilytettävä hinnalla millä hyvänsä, kunhan se ei maksa mitään.

Keskustelu siis tulee kiertämään tuntikausia kehää ja poliittisia irtopisteitä napsitaan puolustamalla kaikkea hyvää ja vastustamalla kaikkea huonoa. Kaikkien mielessä on kuitenkin tieto siitä, että saatamme olla viimeinen itsenäisen Juuan valtuuusto.

Sama ankeus on vallalla koko Pohjois-Karjalan maakunnassa. Valtio on vetäytymässä maakunnasta lopettamalla omat palvelunsa. Seuraavana ovat lakkautusvuorossa Pyhäselän ja Juuan vankilat sekä luultavasti Kuopioon siirrettävä alueellinen pelastuslaitos. Puolustusvoimat on jo kadonnut Kontiorannasta ja poliisiauto alkaa olla nähtävyys.

Tämä maakunta tullaan jättämään villieläinten ja kaivosyhtiöiden temmellyskentäksi. Ihmisyyshän täältä näyttääkin jo kadonneen, joten lienee aika siirtää jäljellä olevat ihmisetkin pois.

Tällä tarkoitan suorastaan käsittämätönta uutista Lieksasta.

Sen mukaan Lieksan perussuomalaisten johtaja vaatii valtuustoryhmälleen uutta kokoustilaa, koska somalialaisten työryhmä kokoontuu heidän käyttämissään tiloissa noin kerran kuukaudessa. Asiasta kertoneen Lieksan Lehden mukaan puheenjohtaja Esko Saastamoinen vaatii kaupungilta “puhdasta kokoustilaa”.

 

Menen harvoin sanattomaksi, mutta tämä uutinen sen kerrankin sai aikaan. Juuan on tarkoitus tehdä kuntaliitosselvitys yhdessä Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kanssa. Uutisen luettuani en ole ollenkaan varma haluanko edes ajatella kuuluvani samaan kuntaan tällaisten kuntapäättäjien kanssa.

 

 

 

Avainsanat: , , , , , , , ,
Kommentit (1)
  1. Erkki Kelloniemi
    12.11.2013, 18:14

    Kyllä ne ovat ottaneet tehtäväkseen (jälleen kerran) kantaa valkoisen miehen taakkaa ja pestä maailma Suomen kohdalta rotupuhtaaksi – Lieksankin kohdalta, vaikka se onkin vähintäänkin kahden, ellei kolmenkin vanhan kulttuurin törmäyskohdassa. Ruijan raukoilta rajoilta Petsamoon, Sallan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Laatokan-Karjalan ja Kannaksen kautta aina Adrianmeren pohjukkaan kulkee Euroopan yksi merkittävimmistä kulttuuristen mannerlaattojen rajoista. Monesti raja on revennyt ja railoja pitkin ovat virranneet verivirrat. Sodat on sodittu ja luvattu tälle rajalle ikuista rauhaa. On ehkä eletty rauhan harhassa, että kukin eläköön omissa oloissaan. Ei ole ajoissa nähty tai haluttu nähdä maailmmuutosta. Toisin kui kiveenhakatut valtioiden rajat, kultuurien rajat ovat paljon häilyväisempiä,päällekkäisiä ja jopa sisäkkäisiä. Kulttuurit muuttuvat lyhyemmässä ajassa kuin valtiot. Venäjäkäkin on valtiona tehnyt tuloaan yli tuhat vuotta ja jatkaa sitä varmaan samanmoisen matkan eteenpäin. Lisäksi olemme se sukupolvi, joka ottaa vastaan ensimmäisen nykyaikaisen kansainvelluksen aallon. Me otamme vastaan ja seuraavat sukupolvet sulauttavat tulokkaat kulttuureineen omakseen. Siitä tulee väistämättä uutta väriäkin.
    Halusin tuolla edellisellä lohduttaa sinua Uuninpankollasi. Eihän meillä juuri muuta ole jakaa kuin solidaarisuutta ja kestää sen varassa törmäys. Täytyy muistaa, ettei siitä ole kuin kolme sukupolvea, kun sille samaiselle törmäysten rajalle toimitettiin muilutettuja, josta ajasta Pentti Haanpään romaanissa Isännät ja Isäntien varjot puhutaan. Eipä sekään maan valkopesu tukkinut suita maassa, mistä oli päätetty juuria vaaralliset opit ja ihmiset. Eikä silloinkaan eristäytyminen enää toiminut. Kapitalismi on vetänyt liikkeeseen koko maailman taloudet, kansat ja kulttuurit. “Eristäytyminen on harhakäsite, ja tahallinen eristäytyminen on tällaisen kuvittelun sairaalloista ruokkimista.” (Levis Mumford, Kaupunkikulttuuri)

Kommentointi suljettu.