Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Sopimuskumppanit

Kun neuvottelee itsensä kanssa, niin todennäköisesti saa aikaan molempia osapuolia tyydyttävän sopimuksen.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU sopi vuonna 2009  yhdessä Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliiton TIKLI:n kanssa mainos- ja ilmaisjakajien työehdoista.

Tämä yleissitova sopimus ei kelvannut Helsingin Jakelu-Expertille, joka rupesi noudattamaan normaalisitovaa työehtosopimusta. Sen Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys SKE ry oli neuvotellut Suomen mainosjakajien etujärjestön SME ry:n kanssa. Tämän sopimuksen mukaan jakajien palkka on lähes kolmasosan pienempi kuin PAU.n ja TIKLI:n solmiman sopimus edellyttää.

Työntekijöitä edustavan SME ry:n perustivat yrityksen entiset esimiehet ja työnantajia edustavan SKE ry:n puheenjohtajana toimii Jakelu-Expertin toimitusjohtaja.

Yksi jakaja vaati Helsingin käräjäoikeudessa Helsingin Jakelu-Expertiltä vajaan 3 000 euron palkkasaatavia, koska hänen mielestään olisi pitänyt soveltaa valtakunnallista sopimusta. Kanne hylättiin eilen ja jakaja velvoitettiin maksamaan yritykselle vajaa 17 000 euroa oikeudenkäyntikuluja ja todistajanpalkkiot.

Lain mukaan työnantaja saa soveltaa yleissitovasta poikkeavaa normaalisitovaa työehtosopimusta, jos sopimukset koskevat samoja töitä ja yhdistys on valtakunnallinen. Käräjäoikeus siis katsoi, että tämä työnantajan itsensä kanssa solmima sopimus on tällainen normaalisitova sopimus, jota voidaan noudattaa.

Oikeus katsoi työnantajan perustaman SME:n olevan valtakunnallinen yhdistys, vaikka sillä ei ole toimistoa tai luottamusmiehiä eikä se tarjoa jäsenilleen työttömyysturvaa. Jäsenmaksu on viisi euroa vuodessa. Yhdistyksen pääasiallinen tarkoitus on käydä työehtoneuvotteluita.

Käräjäoikeus katsoi SME ry:n perustetun aidosti ajamaan työntekijöiden etuja, vaikka sen sopima palkkataso on miltei kolme kertaa yleissitovassa määriteltyä matalampi. Oikeuden mukaan tämä ei muun muassa alan luonteesta johtuen ole kohtuutonta ja perustajien huolena on ollut työpaikkojen säilyminen.

Päätöksen mukaan jakeluyritysten tulos olisi ollut tappiollinen, jos työsuhteessa olisi noudatettu yleissitovaa työehtosopimusta. Yleissitovaa työehtosopimusta noudattaa parhaillaan yli 50 mainos- ja ilmaisjakelualan yritystä.

Päätös näyttää siltä, että kyse on periaatteellisesta ratkaisusta, jolle on etsimällä etsitty juridisia perusteluja. Yli 50 yritystä siis noudattaa tätä yleissitovaa ja työnantajalle kalliimpaa sopimusta, mutta oikeus katsoo asiakseen perustella polkuhintaisen sopimuksen normaalisitovuutta yhden yrityksen mahdollisen tappion ehkäisemisellä.

Käräjäoikeudelle ei kuulu yritykselle mahdollisesti aiheutuva tappio. Jos lain noudattamisesta aiheutuu yritykselle kuluja tai vaikka konkurssi, niin ei ole oikeuden asia puuttua markkinatalouden kirjoittamattomiin lakeihin saati sitten vedota niihin. Oikeuden olisi vain pitänyt pystyä perustelemaan SME:n valtakunnallisuus ja aitous ihan kirjoitetun lain mukaan. Siihen oikeus ei kyennyt muuten kuin pelkästään toteamalla asian näin olevan..

Yrityksen taloudellinen tilanne siis huolestutti oikeutta, mutta jakaja velvoitettiin surutta maksamaan yrityksen oikeudenkäyntikuluja 17 000 euroa. Tässä oikeus ei käyttänyt ollenkaan sille lain mukaan luuluvaa kohtuullistamismahdollisuutta.

Toivottavasti asia viedään ylemmän oikeusasteen ratkaistavaksi. Tämä päätös kuuluu suomeksi suunnilleen niin, että älä edes yritä ryppyillä työnantajan sanelua vastaan, tai se tulee kalliiksi.

Tämä kauan vireillä ollut oikeusprosessi ei ole kiinnostanut ketään muuta kuin Kansan Uutisten Emilia Kukkalaa. Ay-liike tuntuu nukkuvan autuasta hurskaan unta, vaikka sen jalkojen alta kaivetaan maata näin periaatteellisella ratkaisulla.