Silmänlumetta
Erilaisista tempputyöllistämisistä uutisointi on poikkeuksetta erittäin positiiviselta kuulostavaa. Viime vuoden lopussa Joensuussa päättynyt ja nyt jatkoa saanut Työtä ja tukea arkeen – hanke vaikuttaa sanomalehti Karjalaisen uutisen perusteella hienolta jutulta. Pitkäaikaistyöttömät saavat työtä ja koulutusta ja vähävaraiset vanhukset voivat ostaa edullisesti kotiapua seitsemän euron tuntihintaan.
Totuus on kuitenkin ikävämpi. Hanketta pyörittää SPR:n Savo-Karjalan piiri ely-keskuksen ja Joensuun kaupungin avustuksella. Varsinaisen suorittavan työn eli avustamisen kodin töissä tekevät pitkäaikaistyöttömät pääosin työkokeiluna eli ilman palkkaa. Vain harvat onnelliset pääsevät osallisiksi palkkatuetusta työstä eli heille maksetaan työstä oikeaa palkkaa. Kuvaavaa on, että näissä uutisissa ei koskaan kerrota palkkatuettujen ja palkattomien työntekijöiden määriä. Kaikki on sitä iloista ja kannatettavaa työllistämistä.
Ely-keskus on myöntänyt hankkeelle avustusta 95 000 euroa vuodelle 2014 ja sen hurskaana tavoitteena on, että 40 prosenttia hankkeeseen osallistuvista pääsisi kokeilujakson jälkeen työhön tai koulutukseen. Toive on pahasti yläkantissa, koska tutkimusten mukaan vain noin 1 prosentti palkattomaan työhön osallistuvista työllistyy kokeilujakson jälkeen oikeasti.
Projekti siis myy kotiapua vähävaraisille vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille työkyvyttömyyseläkeläisille seitsemän euron tuntihintaan. Se raha menee suoraan SPR:n kassaan ja kotiorja saa työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen. Lisäksi SPR saa Kelalta 10,09 euroa päivässä jokaisesta “työllistämästään” pitkäaikaistyöttömästä.
Kotiapua ostava maksaa siis seitsemän euroa tunnilta ja se apulainen saa työmarkkinatuen ja yhdeksän euroa päivässä.
Toimintaa on tarkoitus pyörittää avustusrahoilla, tällä 10,09 euron Kela-korvauksella ja palvelujen myynnistä saatavilla tuloilla. Raha riittää todennäköisesti projektikoordinaattorin ja työvalmentajien palkkoihin ja he siis työllistyvät oikeasti. Varsinainen suorittava työ on tarkoitus teettää palkatta.
Niinhän se aina menee. Perustetaan juhlavia työllistämisprojekteja, joihin saadaan yhteiskunnan avustuksia. Luvataan koulutusta ja työtä ja niiden lisäksi vielä vanhuksista välittämistä eli nykyään niin muodissa olevaa yhteisöllisyyttä.
Tosiasiassa homma ei pyörisi päivääkään ilman yhteiskunnan avustuksia ja työttömien palkatonta työpanosta. Koko järjestelmä on rakennettu sen varaan, että suorittavan työn tekijä on ilmainen. Kaikki raha menee hankekoordinaattorien ja työnohjaajien palkkoihin. Kyseessä on järjestöjen bisnes.
Nyt joku tulee taas moittimaan minua tämänkin hankkeen arvostelusta ja yleisestä negatiivisesta asenteesta. Hyvässä lykyssä lehti tekee uuden jutun, jossa iloinen pitäaikaistyötön kehuu tekevänsä mieluummin palkatonta työtä kuin makaavansa kotisohvalla.
Ei se mitään. Pienellä taivuttelulla löytyisi varmaan sellainenkin, joka sanoisi ottavansa mielellään selkäänsä, kunhan vain ei tarvitse jouten olla.
On se vaan kumma, että oikeasti hyödyllisille hankkeille raha on kiven takana, mutta “työllistämishankkeille” sitä löytyy aina pikavauhtia. Kyllähän tämäkin tietysti on hyödyllistä vammaisille, mutta se toteutetaan riistotyövoimalla. Se on se ongelma. Kaksinaismoralismia!
Minusta on myös aidosti se vaara, että työllistämisrahoja käytetään asiattomasti, kun valvonta näiden hankkeiden ympärillä voi pettää pahastikin. Tällaisessa toiminnassa voi helposti vaikkapa rahaa pestä ja sitä ei tutkita, kuten ei työvoimaviranomaisten tekemisiä muutenkaan.
Ainakin SPR:n Kontissa on pitkät perinteet työttömien käsittelystä.
Tuossa oma kokemukseni vuodelta 2006.
Sain palkkatukisetelin työkkäristä kevättalvella 2006 ja kun kyselin että mihin tämän voisi käyttää niin työkkärinsetä sanoi että meneppäs vaikka tuohon SPR:n konttiin. No minä menin heti sinne ja pääsin alle tunnissa sen palkkatukisetelin saamisen jälkeen töihin. Olin ihan onnesta mykkänä siinä vaiheessa. Mutta kuinkas sitten kävikään…
Olin siellä kontissa sitten palkkatukitöissä, pitivät juuri niin kauan kun saivat korotettua palkkatukea. Työt tein hyvin ja kehuja tuli jatkuvasti. Mutta kun tuo 90%:lla korotettu palkkatuki loppui ja olisi ollut sitä normaalia palkkatukea jäljellä vielä vuosi niin ei jatkaneet työsopimusta. Sen sijaan toivottivat tervetulleeksi työelämävalmennukseen, työharjoitteluun, vapaehtoistyöhön yms. palkattomiin töihin milloin vain. Siellä olikin porukkaa jotka olivat olleet ensin vuoden palkkatukitöissä ja sitten olivat toista vuotta “orjatöissä” tehden täsmälleen samaa työtä mistä aikaisemmin oli saaneet palkkaa. Tuollainen homma haiskahtaa jo vaikka miltä!!
SPR:llä on ns. talokohtainen työehtosopimus. Alussa oli työaika 24 h/viikko joka muuttui työnantajan yksipuolisella suullisella ilmoituksella 21 h/viikko palkan pysyessä ennallaan, 727 euroa/kk, brutto. Siinä vaiheessa aloin haistaa palaneen käryä ja hommasin kyseisen työehtosopimuksen josta kävi ilmi että palkka oli ollut reilusti alle palkkataulukon alimman palkan, siis työaikaan suhteutettuna. Siis SPR rikkoi omaa tekemäänsä työehtosopimusta.
Työsuhde loppui marraskuussa ja vuosilomaa oli kertynyt 16 päivää jotka työnantaja yritti määrätä pidettäväksi lomana vastoin vuosilomalakia marraskuussa. Vuosilomalain mukaan ei työnantaja voi määrätä pidettäväksi kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden lomaa työsuhteen kestäessä eikä loma ajan (2.5.-30.9) ulkopuolella. Taaskaan asiasta ei sen kummemmin puhuttu vaan loma oli merkitty työvuorolistaan. Vuosilomalain mukaan vuosiloman ajankohta on ilmoitettava kuukautta ennen loman alkamista. Siis kolminkertainen vuosilomalainrikkomus!!
Liiton avulla sain kuitenkin lomat rahana ja palkkarästitkin maksoivat. Kukahan montaa on tuolla tavalla kohdeltu? Tapauksessani ns. kusetusprosentti oli 18 koko työsuhteen palkkasummasta. Siis noinkin pienestä palkasta vielä ilkesivät huijata noin paljon!!
Miten voi luottaa enää yhteenkään työnantajaan kun siihen asti luotettavana pitämäni SPR:kin tekee tuollaista?
Ja tässä nykypäivää:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12020829