Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Kaatuiko maa?

Eilen kuulosti siltä, että vientiteollisus, kansantalous ja koko maa menevät nurin yhden päivän satamalakon takia.

Ylen uutisissa EK:n Jyri Häkämies valitti lakosta aiheutuvan kymmenien, jopa satojen miljoonien tappiot. Puolustusministeri Carl Haglund oli sitä mieltä, että jos lakko on laillinen, niin lakia pitää muuttaa niin, että tällaiset lakot tulevat laittomiksi.

Joku EK:n silmäätekevä näki tässä taas kerran hyvän tilaisuuden vaatia lakko-oikeuden ja erityisesti ay-liikkeen vaikutusvallan voimakasta rajoittamista ja työehtosopimusten yleissitovuuden poistamista. Kokoomusnuoret tekivät oman napansa ympärillä pyörimisen maailmanennätyksen väittämällä lakon olevan suunnattu Kokoomuksen puoluekokousta vastaan.

Sosiaalisessa mediassa kokoomuksen kannattajat ja ikävän monet muutkin yllyttivät ihmisia eroamaan ammattiliitoista ja liittymään ns. Loimaan kassaan.

Yleinen ilmapiiri oli lakkoilua vastaan, koska se nyt kerta kaikkiaan on sopimatonta ja romauttaa Suomen viennin ja hyvinvoinnin. Hyvin monet luulevat, että lakot ovat lisääntyneet. Tosiasiassa ne ovat vähentyneet 1990-luvun puolivälistä lähtien, kuten kuvasta näkyy: lakot 2000- Tuo 2000-luvun piikki oli muuten Metsäteollisuuden työnantajien järjestämä työsulku.
Se alkoi 18. toukokuuta 2005 ja  koski noin 24 000  Paperiliiton ja Sähköliiton jäsentä. Kuusi viikkoa kestäneellä työsululla oli merkitystä liike- ja kansantaloudellisesti. Metsäyhtiöiden tulokset heikkenivät ja kansantalouden kasvu pysähtyi. Myös paperiteollisuuspaikkakuntien kunnallisverokertymä heikkeni niin, että jotkut kunnat hakevat sisäasiainministeriön harkinnanvaraista apua.

Jos olette seuranneet uutisia, niin tiedätte mistä tässä satamalakossa oli kysymys. Se oli ns. poliittinen solidaarisuuslakko ja sellaisena ihan laillinen. Sen alullepanijana oli Tornion satamassa oleva venäläinen orjalaiva, jonka varustamo lähetti uhkauskirjeen sataman pääluottamusmiehelle.

Ay-liike tuntee vielä solidaarisuuden käsitteen. Muilta se onkin hukassa ja erityisen hukassa se on oikeistopoliitikoiltamme ja elinkeinoelämältä. He puhuvat koko ajan kauniita sanoja talkoohengestä ja yhteistyöstä, mutta eilisistä puheista päätellen he ovat valmiit hyväksymään epäinhimilliset työolosuhteet. Toisten kurjuus ei ole heiltä pois.

Oikeastaan ay-liikettä, lakko-oikeutta ja työehtosopimusten yleissitovuutta vastaan mekastajat tekevät tässä tilanteessa ay-liikkeelle suuren palveluksen. Jokainen vähänkään järkeä käyttävä ymmärtää, että se mikä on mahdollista orjalaivassa nyt on kohta mahdollista myös kaikilla meidänkin maamme työpaikoilla.

Vain järjestytynyt työväki voi sen estää. Sitä ei estä mikään Loimaan kassa eikä varsinkaan järjestelmä, jossa yksittäinen työntekijä ja työantaja sopivat ”tasavertaisina” neuvottelukumppaneina yksilöllisistä työsuhteen ehdoista.