Työllistämisen myytti
Viime vuonna Kuusamon kaupunki tarjosi niin kutsuttua kuntouttavaa työtoimintaa 272 ihmiselle. Kaupungissa on laskettu, että 50 ihmisen saaminen pois “passiivilistalta” tuottaa yli 213 000 euron vuosisäästöt. Ajatuksena on rakentaa matalan kynnyksen kuntouttavaa työtoimintaa.
– Lisäksi tarjoamme oikeaa työtä eikä mitään askartelupaskartelua, Kuusamon kaupungin sosiaalityöntekijä Kirsi Kankaanpää sanoo.
Näihin kahteen Taloussanomien jutun kappaleeseen kiteytyy monta työllistämiskeskustelun yleisintä virhettä.
Ensimmäiseksi pistää silmään kuntouttavan työtoiminnan käyttö puhtaasti kuntatalouden paikkaajana. Kuusamossa on laskettu, että jo 50 ihmisen laittaminen palkattomaan työhön tuottaa kunnalle yli 213 000 euron vuosisäästöt. Laskelma on varmasti ihan totta ja osoittaa miten raakaa peliä työttömien hyväksikäyttö on. Jos kunta ei “täytä työllistämisvelvoitettaan” eli ei laita työttömiä palkattomaan kuntouttavaan työtoimintaan, niin se joutuu maksamaan puolet heidän työmarkkinatuestaan.
Kun työtön laitetaan kuntouttavaan työtoimintaan, niin kunnan maksuvelvollisuus poistuu ja kunta saa valtiolta 10,09 euroa/kuntouttavassa työtominnassa oleva/päivä. Kunnan siis kannattaa järjestää kuntouttavaa työtoimintaa ihan toiminnan laadusta riippumatta.
Toiminta voi olla askartelupaskartelua tai “oikeita töitä”. Lainausmerkit siksi, että oikeita töitä eivät koskaan ole ilman palkkaa tehtävät työt. Ei sittenkään, vaikka se työ olisi Kuusamon tapaan kalastamista.
Koko Taloussanomien juttu on sitä tavallista sekasotkua, jota ymmärtämättömät toimittajat suoltavat jatkuvasti. Suunnilleen kaikille toimittajille tuntuu olevan mahdotonta erottaa toisistaan palkkatuettu työ ja palkaton kuntouttava työtoiminta. Kyseessä on kaks ihan eri asiaa, mutta laiskuus tai tyhmyys estänee toimittajia selvittämästä edes itselleen tätä eroa. Kaikki niputetaan työllistämisen yleiskäsitteen alle.
Tätä ymmärtämättömyyttä pitävät yllä haastateltavat sosiaalityöntekijät, työvalmentajat ja muut kuntouttavasta työrtoiminnasta itse palkkansa saavat. He pitävät yllä tätä työllistämisen myyttiä.
Niin tekevät myös työttömien yhdistykset, jotka ovat nykyisin pahimpia ilmaisen työvoiman hyväksikäyttäjiä. Tämän päivän Juuan ja Kolin paikallislehti Vaarojen Sanomat kertoi ilouutisen: Työttömien yhdistys on ostanut suojellussa Puu-Juuassa sijaitsevan kiinteistön. Rakennuksessa toimi aiemmin vuosikymmenien ajan huonekaluverhoomo, joten se on sopiva yhdistyksen kaavailemaan käyttöön.
Yhdistys aikoo perustaa sinne työpajan, koska ei ole tiedossa milloin kunta perustaa oman pajan kuntouttavaa työtoimintaa varten. Tarkoitus on laajentaa toimintaa huonekalujen korjaamiseen. Laajentuvan toiminnan myötä yhdistys toivoo saavansa lisää kuntoutettavia “töihin”, myös mahdollisesti pieniin remontteihin.
Mistä pieni työttömien yhdistys on saanut rahaa tällaisen keskeisellä paikalla sijaitsevan suojellun kiinteistön ostoon? Yhdistyksen puheenjohtajan mukaan yhdistyksellä on mennyt taloudellisesti niin hyvin, että on parempi sijoittaa rahat toimintaan kuin makuuttaa niitä pankissa.
Konsepti on se tavallinen. Yhdistys pyörittää menestyvää kirpputoria tai oikeammin vanhan tavaran liikettä, joka saa myytävän tavaran ilmaiseksi. Palkattua työvoimaa on yksi osa-aikainen toimistosihteeri. Koko kirpputorin henkilökunta koostuu palkattomista kuntoutettavista tai työkokeilussa olevista.
Myytävä tavara on siis ilmaista ja työvoimakustannukset menevät plussan puolelle. Kunta nimittäin ohjaa valtiolta saamansa työllistämiskorvauksen 10,09 euro/henkilö/päivä suoraan yhdistykselle.
Kyllä kannattaa paukutella henkseleitä ja kehua olevansa hyvä työllistäjä. Toimittaja innostuu ja ylistää sekä työllistämisestä että tekemisen meiningistä.
Näin ylläpidetään työllistämisen myyttiä. Keisarilla ei ole vaatteita, mutta toimittajat eivät sitä huomaa.
Niin, ja mikä tässä on kirjoittajan ongelma? Kateusko? Jos yhteiskunnan on kuitenkin elätettävä työttömiä niin mikä haitta vaikka joku vähän hyötyykin, tässä tapauksessa kaikki osapuolet, työttömät pysyvät aktiivisina ja yhdistys elinvoimaisena, tavaraa saadaan kierrätykseen ja joku tekee voittoakin. Keneltä tämä on pois? Ei vapaalla markkinoilla tällainen toiminta kuitenkaan kannata, mutta näin saadaan toimimaan.
Minun ongelmani on se, että esim. teollisuuden johtotehtävissä kokeneena ja yliopistotasoisella koulutuksella tulen hyvin äkkiä murhanhimoiseksi, mikäli minut sanktioilla uhkaamalla pakotetaan tekemään ilman palkkaa töitä, josta viereinen kaveri saa oikean palkan.
Toivottavasti se tapahtuisi esim. sinun työpaikallasi, niin saisit äkkiä huomata hyvin lyhyen aikaa, että toinen puoli ongelmasta on juuri kaatumassa sinun niskaasi.
Miten niin ilman palkkaa? Noilla meriiteilla saat luultavasti ansiosidonnaista huomattavasti enemmän kuin viereinen kaveri saa palkkaa. Hauska huomata miten akateeminen muuttuu taistolaiseksi kun omista oikeuksista puhutaan.
Kuntouttava työtoiminta ei koske niitä, jotka saavat ansiosidonnaista päivärahaa. Siihen voidaan määrätä kun 180 päivää on kulunut ansiosidonnaisen päättymisestä. Minusta olisi oikein mukavaa, jos krittisesti kommentoivat tutustuisivat aiheen perusasioihin ennen kommentointia.
“Keneltä tämä on pois?”
Työntekijältä tai kuten varmaan blogin kirjoittaja ilmaisisi asian “työntekijältä” kun kerran palkkaa työstä ei saa.
Voittoa tekevä yhdistys hyötyy palkattomista työntekijöistään ja sekö on Roffen mielestä hyvä asia? Vapailla markkinoilla ei toiminta tietenkään kannata, koska siellä pitäisi maksaa palkkaa. Toivottavasti Roffe itse pääsee nauttimaan palkattoman työn ihanuudesta mahdollisimman pian.
“työttömät pysyvät aktiivisina” – ikäänkuin työtön ei voisi olla aktiivinen ilman orjatyötäkin. Vaikeaksihan se tosin on tehty kun vapaaehtoistyö johtaa pääsääntöisesti työttömyysturvan menettämiseen. Työtön saa alla aktiivinen vain niissä asioissa, jotka hyödyttävät muita taloudellisesti.
Varmaan aktivoituisivat paremminkin, jos saisivat itse
sen 10,09€, joka menee nyt yhdistykselle. Työ=itseisarvo, pummit pois sohvalta, vai? Keneltä tämä on pois, kysyt. No tietenkin ilmaistyön tekijöiltä.
Roffelta niin tyhmä kommentti kuin voi olla.
Roffe ei ymmärrä että työttömät elättää palkkaa saavia hirveet määrät Suomessa.
Edelleenkin kehottaisin ihmisiä seuraamaan, kuka hyötyy työttömyydestä.
Työttömyyttä ei ole tarkoituskaan poistaa.
Oi voi Roffe! “Keneltä tämä on pois? Ei vapaalla markkinoilla tällainen toiminta kuitenkaan kannata, mutta näin saadaan toimimaan.”
Katsoin Jyväskylän kuntakokeilun tuloksia, löysin raportin vuodelta 2013. Löytyy googlaamalla. Kyllä tämä orjatyöbisnes, Roffe, kannattaa, kun kunta tarjoaa ilmaistyövoimaa paikallisille yrityksille.
Jiikylän KK-raportti esittelee pääasiassa työvalmentajien työtä ja kuinka kivaa heillä on keskenään. Söpöä. Työvalmentajat kertovat myös ajatuksistaan.
Tässä pari herkkupalaa:
“Työ on totta vie muutakin kuin rahan keräämistä. Työttömän elämä on paikoitellen aika raakaa, mutta pienetkin toivon pilkahdukset auttavat jaksamaan aiempien epäonnistumisien yli. Erästä lannistumatonta työnhakija-asiakasta siteeraten: Nokka kohti uusia pettymyksiä.”
“Töihin!-palvelussa kehittämistyö on tarkoittanut mm. uusien asiakastyön muotojen kehittämistä. Vuoden aikana ovat saaneet alkunsa tai kehittyneet toimintamuodot kuten Työnhakuklubi, Työnhakumestariksi -koulutus ja Työnhakijoiden Foorumi. ”
Raportissa kerrotaan yritysyhteistyöstä:
Jyvässeudun Hoivapalvelut Oy on ollut tosi iloinen halvasta työvoimasta. ”Useat työntekijät, jotka meillä ovat olleet, ovatkin kiinnostuneita jatkamaan työkokeilu- tai palkkatukijakson jälkeen oppisopimuksella.”
Menevät siis sekaisin työnteko (=on maksettava palkka) ja työkokeilu (=ei palkkaa).
Sammon Kotilounas -yrityksen ja Töihin!-palvelun yhteistyön kerrotaan jatkuneen jo 2 vuotta. Kotilounas on työllistänyt lukuisia työkokeilijoita, joista osa on ollut tutustumassa kokin ammattiin, osa on kielikoulutuksessa olleita maahanmuuttajia ja osa hankkimassa työkokemusta työn löytämiseksi.
Siis Jyväskylän seudulla toimiva työllisyyden kuntakokeilu ja Töihin!-palvelu järjestää yrityksille ilmaistyövoimaa työkokeilun nimissä. Yli puolet vuoden 2013 asiakkaista (yht.645) allekirjoitti työkokeilusopimuksen tai meni määräaikaiseen palkkatukityöhön.
Täytyy muistaa, että työllisyyden kuntakokeilu on vapaaehtoinen, joten työkokeilusopimusten allekirjoittaminen on seurausta kokeiluun osallistumisesta. Palkkatukityösta maksetaan palkkaa, joten näen sen positiivisena mahdollisuutena kuitenkin.
En osallistunut kuntakokeiluun koska 1. olisin joutunut allekirjoittamaan etukäteen tietojenluovutusluvan. 2. en ollut aivan varma, olisinko saanut kieltäytyä kokeilun edetessä ilmaistöistä karenssitta.
On työttömiä, jotka tekevät vapaaehtoisesti ilmaiseksi töitä, sallittakoon se heille. Mutta pakkokuntoutusta /-kokeilua olen ehdottomasti vastaan.
Näillä säätiöillä pyöritetään ATK-, mainos-, siivous-, kuljetus-, pesulapalveluita ja paljon muita ilmaisella työvoimalla ja sekö sinusta ei ole keneltäkään pois?
Anteeksi, mutta onko sinusta ihan oikeudenmukaista, että ihmisiä pakotetaan karenssin uhalla ILMAISEEN työhön? Miksi?
>Niin, ja mikä tässä on kirjoittajan ongelma? Kateusko? Jos yhteiskunnan on kuitenkin elätettävä työttömiä niin mikä haitta vaikka joku vähän hyötyykin, tässä tapauksessa kaikki osapuolet, työttömät pysyvät aktiivisina ja yhdistys elinvoimaisena, tavaraa saadaan kierrätykseen ja joku tekee voittoakin. Keneltä tämä on pois? Ei vapaalla markkinoilla tällainen toiminta kuitenkaan kannata, mutta näin saadaan toimimaan<
Siteeraan kuvitteellista komisaario Janssonia : "onko typeryys teille tekosyy olla ajattelematta?"
Yhteiskunnan on elätettävä työttömiä ihan siinä kuin kaikkia muitakin jäseniä, muutoin se ei ole enää yhteiskunta.
Haitta jonkun hyötymisestä on moninainen: 1) on moraalitonta rikastua orjuudella 2) kilpailu vääristyy 3) suuressa mittakaavassa eriarvoisuus ja sitä kautta koko yhteiskunnan integriteetti rapautuu
Luulisi että nämä asiat ovat kaikkien ymmärrettävissä pienellä vaivannäöllä.
Työttömät eivät tarvitse aktiivisuutta vaan töitä. Jokainen puuhasteluun käytetty euro ja työtunti voitaisiin suunnata järjettömän byrokratian purkamiseen ja säöntöviidskon raivaamiseen. Kun olisi jörjelliset mahdollisuudet työllistää itse itsensä, olisi työttömyyttä paljon vähemmän.
Mitä vapaisiin markkinoihin tulee, luulisi esim.että miljoonia tuottava mölkkytehdas voisi halutessaan maksaa jo vähän palkkaakin.
Uskomatonta puppua. Eikö mielessäsi käynyt että työstä kuuluu maksaa palkkaa.
Työnantajia pitää ruveta työllisyyskouluttamaan! Sillä suunnallahan se tukos on työttömien työllistymisessä. Kyllä näin on.
Voisi tällaisia sakkoon perustuvia toimintamalleja alkaa kehittämään työnantajapuolelle kanssa. Esimerkiksi työnantaja voisi harjoitella sitä palkanmaksua siten että se velvoitettaisiin maksamaan palkka sun muut työnantaja maksut jollekkin kunnan työttömälle vaikka puolen vuoden ajaksi kokeilua voisi tarvittaessa jatkaa vaikka 2 vuoden mittaiseksi rupeamaksi. Tarkoituksena olisi valmentaa yritys tulevaisuudessa ottamaan vastaan ihan oikea palkallinen työntekijä yritykseen työskentelemään. Hommaaa voisi tehostaa jollakin sakkomaksulla joka olisi vaikka 40% yrityksen liikevaihdosta parilta ensimmäiseltä kuukaudelta ja siitä eteenpäin 20%