Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Melkoista sosiaalipalvelua

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, johon sovelletaan sosiaalihuoltolain lisäksi mm. lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Sen mukaan sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa. Laadultaan hyvä sosiaalihuolto tarkoittaa mm. sitä, että palvelun tarjoama tuki ja ohjaus tapahtuu sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön toimesta. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön koulutuksesta ja perehtyneisyydestä sosiaalihuollon tehtäviin säädetään laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista.

Näin sanotaan STM:n ilmeisen hyödyttömäksi jääneessä ohjekirjeessä 31.12.2014. Ministeriö on osansa tehnyt lähettämällä kirjeen ja kunnissa se lienee mapitettu lukematta. Ainakaan sitä ei noudateta.

Kuntouttava työtoiminta on ainoa sosiaalipalvelu, johon ihminen määrätään osallistumaan pelkästään työttömyyden keston perusteella. Se on myös ainoa sosiaalipalvelu, johon osallistuminen on pakollista taloudellisen sanktion uhalla. Ja se on ihan varmasti ainoa sosiaalipalvelu, jota avoimesti käytetään kuntatalouden tasapainottamiseen.

Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaan 500 päivää työttömänä olleelle on laadittava aktivointisuunnitelma. Tähän suunnitelmaan otetaan mukaan kuntouttava työtoiminta, jos työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja henkilö yhdessä arvioivat, että henkilö ei työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön.

Kieltäytyjää rangaistaan työttömyysturvan menettämisellä määräajaksi ja hän joutuu toimeentulotuelle. Sitä alennetaan lisärangaistuksena 20 % ja toistuvasta kieltäytymisestä 40 %.

Jos kunta ei järjestä kuntouttavaa työtoimintaa, niin se joutuu maksamaan puolet pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuesta jo silloin, kun 300 työttömyyspäivää on tullut täyteen. Kun kunta sijoittaa työttömän kuntouttavaan työtoimintaan, niin se vapautuu tästä virheellisesti sakkomaksuksi sanotusta maksusta ja saa lisäksi valtiolta työllistämiskorvausta 10,09 euroa/työtön/päivä.

Kun lakia päivien osalta muutettiin, niin kuntouttavan työtoiminnan päiväraja jäi ilmeisen epähuomiossa muuttamatta. Se ei kuitenkaan haittaa, koska asiakkaalle voidaan järjestää kuntouttavaa työtoimintaa jo ennen 500:n päivän täyttymistä. Ehtona on, että asiakas itse sitä haluaa. Ja haluaahan asiakas, kun häntä sopivasti kiristetään ja uhkaillaan.

.
Kunnat myöntävät ihan avoimesti, että kuntouttavalla työtoiminnalla on tarkoitus tasapainottaa kuntataloutta. Kuntien sakkomaksuihin käyttämille rahoille keksitään mitä kummallisimpia vertailukohteita.

Melkoista sosiaalipalvelua.

Keitä sitten ovat ne ihmiset, jotka pääsevät tästä sosiaalipalvelusta osallisiksi?

STM:n ohjekirjeen mukaan kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Lain mukaan kuitenkin sosiaali- tai terveyspalveluja tarvitsevat on ohjattava saamaan niitä siihen saakka, kunnes he kykenevät osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan.

Tästä sosiaalipalvelusta osalliseksi pääsevien pitäisi siis olla sellaisia, jotka ovat kykenemättömiä työhön tai työvoimapalvelun asiakkaaksi, mutta kykenevät kuitenkin tekemään työtä kuntouttavan työtoiminnan nimellä. Heidän pitää siis olla samanaikaisesti sekä työhön kykenemättömiä että siihen kykeneviä.

Minä en tiedä millainen ihminen täyttää tämän määritelmän eikä sitä tiedä kukaan muukaan. Silti nämä ihmiset tekevät tänäänkin pilkkeitä, ulkoiluttavat vanhuksia, entisöivät huonekaluja, korjaavat pienkoneita, työskentelevät kierrätyskeskuksissa, ovat risusavotassa, pussittvat ruuveja tai sorvaavat mölkkypeljejä tehtaalla. Heitä myös vuokrataan yksityishenkilöille työvoimaksi kymmenen euron tuntikorvauksella, vaikka he itse saavat vain yhdeksän euroa päivässä. Vain mielikuvitus on rajana sille, mihin kaikkeen nämä työhön kykenemättömät kykenevät, kunhan työ vain naamioidaan sosiaalipalveluksi ja sitä kutsutaan kuntouttavaksi työtoiminnaksi.

Tämä olkoon vastaukseni niille, jotka kysyvät syytä näihin minun teksteihini. Kerrotaan vielä lopuksi vielä se tärkein syy, jonka sanominen tuntuu nykyisin olevan synti tai ainakin osoitus 80-luvulle jämähtäneestä maailmankuvasta:

Jos jokin työ on tekemisen arvoista, niin siitä pitää maksaa alan TES:n mukainen vähimmäispalkka. Jos ei makseta, niin se työ joutaa jäädä tekemättä siinäkin tapauksessa, että se naamioidaan sosiaalipalveluksi.