Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Lisää työttömien aatelia

– Suomen tie uuteen kasvuun käy vain ja ainoastaan työn ja yrittäjyyden kautta. Siksi nimenomaan osallistavan ja aktivoivan sosiaaliturvan kehittäminen on kestävä tie parantaa suomalaisten hyvinvointia.

– Hain rahaa varmuuden vuoksi. Haluan päästä töihin mahdollisimman nopeasti joko entiseen työpaikkaani tai johonkin muualle. Minulla on täysi oikeus sopeutumisrahaan niin kauan, kuin jatko entisessä työssä on epäselvä.

Näiden Pia Kauman lausuntojen välillä on vähän yli seitsemän kuukautta ja yhdet eduskuntavaalit. Ensimmäinen on hänen vastikkeellista sosiaaliturvaa lämpimästi kannattavasta blogikirjoituksestaan ja toisen hän antoi  tänään Ilta-Sanomille perustellakseen saamaansa noin 1 750 euron vastikkeetonta kansanedustajan sopeutumisrahaa.

Aiemmin viime syksynä Kauma hyökkäsi rajusti toimeentulotukea vastaan käyttäen keppihevosena urbaanitarinaa maahanmuuttajien toimeentuotukena saamista uusista luksusluokan lastenvaunista jokaiselle samaan perheeseen syntyvälle lapselle. Itse tarinahan oli alkujaan Jussi Halla-ahon mielikuvituksen tuotetta vuodelta 2006, mutta se antoi Kaumalle hyvän tekosyyn vaatia kaikkien toimentulotukien leikkauksia.

Toinen päivän työttömien aateliin kuuluva esiteltävä on Anne Holmlund, joka on hakenut kansanedustajan sopeutumiseläkettä siitä huolimatta, että hänellä on runsaat pääomatulot.

Mikäpäs siinä, molemmilla entisillä kansanedustajilla on laillinen oikeus näihin etuuksiin. Holmlund on valittu eduskuntaan ensimmäisen kerran ennen vuotta 2011, joten hän saa sopeutumiseläkettä ja Kaumalle uudempana tulokkaana kuuluu sopeutumisraha. Kansanedustajan pitää toki saada pehmeämpi lasku työttömyyteen kuin tavallisen kansalaisen, jonka asioita kansanedustaja on uutterasti ajanut vuosikausia. Katsotaanpa kuitenkin miten sen kansalaisen kävisi vastaavassa tilanteessa.

Kauman tapauksessa on olemassa työpaikka, johon paluu ei vielä ole varmaa. Jos kansalainen olisi saanut työvapaata jotain muuta työtä varten, niin sen muun työn päätyttyä hänen oletettaisiin palaavan heti entiseen työhönsä. Jos hän vasta sen toisen työn päätyttyä alkaisi käydä neuvotteluja entisestä työstään, niin hänellä ei olisi oikeutta työttömyysetuuteen.

Hänen katsottaisiin laiminlyöneen työnhakuvelvollisuutensa ja hänen työttömyysetuutensa pantaisiin jäihin lisäselvitysten ajaksi. Hän joutuisi hakemaan kunnan toimeentulotukea, jota todennäköisesti alennettaisiin 20 % työstä kieltäytymisen takia.

Joskus kuukausien kuluttua Kelalta tulisi päätös, jonka mukaan työttömyysetuuteen ei ole oikeutta työstä kieltäytymisen takia. Siinä vaiheessa työtön olisi ollut työttömänä jo niin kauan, että hänelle laadittaisiin aktivointisuunnitelma ja hänet ohjattaisiin kuntouttavaan työtoimintaan tekemään sitä Kaumalle niin rakasta palkatonta työtä sosiaalietuuden vastineeksi.

Holmlundin tapauksessa työnhakja saisi työmarkkinatukea, koska siihen ei sovelleta tarveharkintaa. Jos hän kuitenkin jostain syystä joutuisi hakemaan toimeentulotukea, niin sitä ei heruisi senttiäkään ennen kuin entiset säästöt ja osingot olisi syöty.

Niin se vaan menee. Entiselläkin kansanedustajalla on oikeus vastikkeettomaan rahaan, mutta kansalaiselle on eri säännöt.

.11164652_678649082264306_1607086153927093742_n