Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Avioliittolaki ja yhteiskuntaoppi

Mediassa on alkanut merkillinen pähkäily tasa-arvoisen avioliittolain kohtalosta. Syy tähän muodikkaaseen vatulointiin on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan ”tasa-arvoinen avioliittolaki, translaki ja äitiyslaki viedään puheenjohtajien päätettäväksi”.

Näyttää pahasti siltä, että enempää hallitusneuvottelijat kuin toimittajatkaan eivät ymmärrä valtiosääntöoikeuden alkeita. Koko porukka pitäisi passittaa takaisin peruskouluun.

Tasa-arvoista avioliittolakia ei viedä enää yhtään kenenkään päätettäväksi. Se on eduskunnan hyväksymä ja Tasavallan Presidentin vahvistama. Se tulee voimaan 1.3.2017. Suomessa lainsäätämisprosessi loppuu siihen, kun presidentti allekirjoittaa lain.

Jos tämä edellisen eduskunnan hyväksymä ja presidentin vahvistama lakimuutos haluttaisiin kumota, niin se vaatisi kokonaan uuden prosessin. Sen aloittamiseksi tarvittaisiin hallituksen esitys, kansaedustajan lakialoite tai kansalaisaloite. Sen pohjalta valmisteltaisiin uusi lakimuutos, jolla aiempi muutos kumottaisiin. Selvällä suomen kielellä sanottuna koko homma pitäisi siis aloittaa alusta.

Hallitusohjelman kirjauksen on pakko tarkoittaa avioliittolakiin liittyvien lakien valmistelua ja niiden muuttaminen viedään puheenjohtajien päätettäviksi. Näitä lakeja ovat ainakin rekisteröidystä parisuhteesta annettu laki, sukunimilaki ja adoptiolaki. Nämä lait on saatettava sopusointuun avioliittolain hyväksyttyjen ja vahvistettujen muutosten kanssa. Jos niin ei tehdä, niin meille jää 1.3.2017 alkaen keskenään ristiriitaista lainsäädäntöä.

Jos parisuhdelakia ei muuteta, niin samaa sukupuolta olevat voivat 1.3.2017 alkaen solmia sekä rekisteröityjä parisuhteita että avioliittoja. Samoin rekisteröity parisuhde mainitaan muutamassa muussakin laissa, kuten esim. sukunimilaissa. Jos adoptiolakia ei muuteta, niin samaa sukupuolta olevat aviopuolisot voivat jatkossa adoptoida myös perheen ulkopuolelta, mutta rekisteröidyssä parisuhteessa olevat eivät voi.

Kyse on siis eri lakien saattamisesta sopusointuun keskenään. Jos näin ei tehdä, niin voimaan jää auttamattoman epäloogista lainsäädäntöä. Tämä epäloogisuus ei kuitenkaan vaikuta millään tavalla avioliittolain voimaantuloon. Lakeja soveltavien viranomaisten työtä se kuitenkin vaikeuttaa huomattavasti.

Avioliittolaki saattaa hyvinkin tulla eduskunnan käsittelyyn parhaillaan kerättävän vastakkaisen kansalaisaloitteen myötä. Silloin sen läpimeno vaatisi taas saman prosessin kuin sen edellinen muuttaminen ja eduskunnan enemmistön äänet. Olisi kuitenkin lainsäätäjiltä merkillistä pingiksen pelaamista, jos uusi eduskunta alkaisi välittömästi kumota edellisen eduskunnan säätämiä lakeja.

Tosin en ihmettelisi sitäkään. Lakia kuntouttavasta työtoiminnasta muutettiin helmikuussa siten, että työtoimintapäiviä saa olla viikossa viiden sijaan enintään neljä. Tämä presidentin vahvistama lakimuutos tulee voimaan heinäkuun alussa. Hallitusohjelman mukaan kunnat aiotaan kuitenkin vapauttaa uudella lailla tämän lainkohdan noudattamisesta.

Koska tämä juttu perustuu Fb-kaverini Tarja Koivumäen päivityksessään esille ottamiin asioihin, niin laitan lopuksi hänen toivomuksensa, jonka allekirjoitan täysin:

Medialle pyyntö: Opiskelkaa nyt tekin vähän yhteiskuntaoppia. Sama sekopäinen sananvalinta Hesarilla, Ylellä ja iltapäivälehdissä, ja se leviää maakuntiinkin.