Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Halutaan palkaton työntekijä

Kaksi innostunutta ja kirpputorialasta kiinnostunutta, iloisella ja positiivisella asenteella ja korkealla työmoraalilla varustettua työtöntä pääsee nyt siivoamaan kirpputorin vessoja ja keittämään kahvia. Työhön kuuluu lisäksi ihan kaikki kirpputorityö myös iltaisin ja viikonloppuisin. Palkkaa ei tietenkään makseta. Tällaiseksi on mennyt ilmoittelu avoimista työpaikoista TE-palvelujen omilla sivuilla.

Laitetaanpa tästä vielä ihan kuva

te

Näihin ”työpaikkoihin” tuskin on tungosta, joten seuraavaksi yrittäjä varmaankin valittaa iltapäivälehdissä työttömien laiskuutta ja tukien ylenpalttisuutta.

Kyseessä on ihan tavallinen yksityisen yrittäjän kirpputori, joten TE-toimisto on ruvennut välittämään palkatonta työvoimaa yksityisille. Tällä kertaa palkatta tehtävää työtä kutsutaan työhön valmennukseksi.

Näitä nimikkeitä on paljon, mutta kaikissa on aina sama periaate. Työ on täyttä työtä, mutta siitä ei makseta palkkaa. Työtön saa pelkän työttömyysetuutensa, joten valtio subventoi työnantajia maksamalla työntekijöille niukan elatuksen. Yrittäjä kerää työpanoksesta saatavan hyödyn ja saa kunniaa aktiivisena työllistäjänä. Hän nostaa osaltaan Suomen nousuun luomalla työpaikkoja.

Ensin ajattelin, että TE-toimisto ei tunne omaa terminologiaansa, mutta Finlexiä tukimalla huomasin olevani väärässä. Kyllä työvalmennus on sittenkin olemassa, vaikka jo 1.1.2013  työharjoittelu ja työelämävalmennus yhdistettiin työkokeiluksi. Työvalmennus on tässä nimikeviidakossa ihan oma terminsä ja se löytyy julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:stä:

Työ- ja elinkeinotoimisto voi tarjota henkilöasiakkaalle valmennusta:

1) työn hakemisessa (työnhakuvalmennus);

2) ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämisessä, ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa ja työelämävalmiuksien kehittämisessä (uravalmennus); ja

3) työhön sijoittumisessa ja työpaikalla suoritettavassa koulutuksessa (työhönvalmennus)

Palkatonta työtä teetetään siis kuntouttavan työtoiminnan lisäksi työkokeiluna, työnhakuvalmennuksena, uravalmennuksena ja työhönvalmennuksena. Saattaa näitä termejä olla vielä lisääkin, mutta jo tämä riittää kertomaan viranomaisten nokkeluuden uusien sanojen keksimisessä. Palkattomalla työllä on monta nimeä, vaikka helpointa olisi sanoa kaikkiea palkatta tehtävää työtä ihan vain palkattomaksi työksi. Kela tukee työhönvalmennusta järjestävää työnantajaa myös taloudellisesti, mutta summa jätetään häveliäästi kertomatta Kelan sivulla.

Uskooko joku ihan tosissaan tämänkään kirpputoriyrittäjän koskaan palkkaavan ketään? Ei palkkaa niin kauan kuin palkattomia lähetetään hänelle jatkuvalla syötöllä TE-toimistosta ja Kela maksaa siitä työnantajalle. Vain hullu maksaa palkkaa, kun saa ilmaistakin työvoimaa. Jos joku kieltätyy tästäkin tarjotusta ”työstä”, niin seurauksena on tuen menettäminen ja päätyminen alennetulle toimeentulotuelle.

Työelämä on vakavasti sairas. Palkkatyötä ei ole eikä tule, koska valtio omalla lainsäädännöllään kehittelee koko ajan uusia palkattoman työn nimikkeitä. Kaikkea tätä humpuukimaakarointia kutsutaan hurskaasti työllistämiseksi ja poliitikot, työnantajat ja media haukkuvat työttömät laiskoiksi työn vieroksujiksi, kun palkaton työ ei kiinnosta.