Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Tässä kulkee raja

– Koska olen ollut vastaanottokeskuksen kannalla, olen saanut monia uhkauksia ja myös perhettäni on uhattu. Koskaan ennen valtuustourani varrella en ole törmännyt tällaiseen uhkailuun, pelotteluun ja painostukseen. Ei odottaisi, että tällaista joutuu kohtaamaan tämän päivän Suomessa.

– Tämä keskustelu on mennyt ihan hassuille urille. On varmasti pelottavaa, jos ulkomaalainen tulee uhkaamaan, mutta tosi pelottava on myös se suomalainen, joka uhkailee valtuutettuja tämän päätöksenteon yhteydessä.

Nämä keuruulaisten kaupunginvaltuutettujen lausunnot Iltalehden jutussa puhuvat karua kieltä nykyisen maahanmuuttokeskustelun tasosta ja luonteesta. Kun kaupungin ylin päättävä elin joutuu kokoontumaan poliisivartion turvaamana, niin vähänkään historiaa tuntevan pitää hätkähtää. Olemmeko siirtyneet takaisin 1930-luvulle, jolloin ainoiksi oikeiksi isänmaallisiksi julistautuneet terrorisoivat epäisänmaalliksi katsomiaan luottamushenkilöitä? Onko seuraavaksi odotettavissa kokousten avointa häirintää ja ”väärillä” mielipiteillä varustettujen valtuutettujen muiluttamista hakattaviksi kesken kokouksen?

Näin tulee käymään, jos tätä touhua ei lopeteta alkuunsa. Laki antaa siihen sekä mahdollisuudet että keinot ja niitä on käytettävä, kun siihen on aihetta. Keuruun tapauksessa näyttäisi olevan. Rikoslaissa on selkeät säännökset tällaista demokratianvastaista terrorismia varten. Rikoslain 14 luvun 5 §:ssä säädetään poliittisten toimintavapauksen loukkaamisesta näin:

Joka väkivallalla tai vakavan vaaran toisen hyvinvoinnille käsittävällä uhkauksella estää toista

1) ilmaisemasta mielipidettään yleisistä asioista niitä varten tarkoitetussa kokouksessa tai muussa tilaisuudessa taikka tiedotusvälineessä tai muuten julkisesti,

[…]

on tuomittava poliittisten toimintavapauksien loukkaamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

[…]

Yritys on rangaistava.

Laki on harvinaisen selkeä. Jos luottamushenkilöä painostetaan väkivallan uhalla toimimaan tai jättämään toimimatta tietyllä tavalla, niin kyseessä on rikos. Uhan ei tarvise konkretisoitua väkivaltaiseksi toiminnaksi, koska pelkkä yritys on rangaistava. Rikosoikeuden yleisten perusteiden mukaan jos yritys on rangaistava, niin siitä tuomitaan samalla tavalla kuin toteutuneesta teosta.

Useimmat uhkailijat eivät varmasti edes ymmärrä syyllistyvänsä rikokseen jo pelkällä uhkailulla. Juuri siksi järjestäytyneen yhteiskunnan on näytettävä laillisuuden rajat hyvissä ajoin ennen kuin joku tärähtänyt oikeasti toteuttaa uhkauksensa.  Demokratiaa ei ole se, että valtuuston päätökset sanellaan yön pimeydessä kirjoitetuilla uhkauksilla tai kunnantalon pihamalla ja yleisölehterillä raivoamalla. Demokratiaa on se, että vaaleissa valitut päättäjät tekevät ratkaisunsa itsenäisesti ja kuntalaiset antavat tuomionsa seuraavissa vaaleissa.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö kunnan päättäjiin saisi ottaa yhteyttä oman näkemyksensä kertomiseksi. Niin pitääkin tehdä, mutta keskustelun pitää pysyä asianlinjoilla. Yhdenkään päättäjän tässä maassa ei pidä joutua edes harkitsemaan uhkalijoiden pillin mukaan tanssimista. Heidän on sanottava selkeästi, että tässä kulkee raja.